Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tekninen muutos -2 800
Tutkimusrahoituksen lisääminen (HO 2019) 4 000
Yhteensä 1 200

2020 talousarvio 25 000 000
2019 talousarvio 23 800 000
2018 tilinpäätös 21 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille ehdotetaan 25 milj. euron määrärahaa. Siitä on vähennetty eduskunnan viime vuonna tekemä kertaluonteinen määrärahalisäys (2,8 milj. euroa), mutta perustasoa on toisaalta korotettu 4 milj. eurolla. Näin momentin loppusumma on edellä mainittu 25 milj. euroa.

Määrärahasta on tarkoitus kohdentaa osa (4 milj. euroa) sosiaalialan tutkimukseen, minkä tarpeellisuutta myös valtiovarainvaliokunta on useita kertoja korostanut. Rahoitus on tärkeä, koska sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimukseen ei ole ollut terveyden tutkimuksen kaltaista valtion korvaukseen perustuvaa rahoitusjärjestelmää. 

Valiokunta pitää kuitenkin valitettavana, että kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus (ns. VTR-rahoitus) on edelleen varsin matala. VTR-rahoituksen taso on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut tuntuvasti, vaikka yliopistotasoinen terveyden tutkimus on erittäin vaikuttavaa kliinisen lääketieteen ja terveystieteiden osaamisen vahvistamisessa. Sen avulla on saatu merkittäviä hoidon laatua parantavia ja kustannuksia vähentäviä tuloksia. Saadun selvityksen mukaan mm. teknologiset mahdollisuudet sekä biolääketieteen ja biopankkitoiminnan käynnistyminen avaavat edelleen uusia mahdollisuuksia tutkimuksille, jotka edistävät hoidon kehittymistä. Myös potilasturvallisuuden edistäminen tarvitsee tuekseen tieteellistä tutkimusnäyttöä.

Valtion rahoituksen niukkuudesta johtuen osa erva-alueista rahoittaa VTR-tutkimusta myös kuntien rahoituksella, mutta sote-uudistuksen yhteydessä tämä mahdollisuus päättyy, kun vastuu sote-palveluista siirtyy maakunnille.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että terveystieteellisen tutkimusrahoituksen jatkuvuus turvataan myös tulevassa sote-rakenteessa. On siksi ratkaistava, miten valtion myöntämä tutkimusrahoitus on tarkoituksenmukaista kanavoida maakunnille ja onko nykyistä monikanavaista rahoitusta tarpeen selkeyttää. Valiokunnan mielestä tutkimusrahoitus ei voi olla osa yleiskatteellista rahoitusta, vaan tutkimusresurssit ja niiden riittävä taso tulee turvata ja varmistaa näin tutkimustyön pitkäjänteisyys ja rahoituksen ennakoitavuus. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen varmistamiseksi. Lisäksi eduskunta edellyttää, että tutkimusrahoituksen riittävyys varmistetaan myös uudessa sote-rakenteessa.

Hoitotyön tutkimus. Valiokunta korostaa myös hoitotyön tutkimusta, johon se on osoittanut lisäresursseja useina vuosina. Hoitotyön tutkimuksella voidaan korvata tehottomat käytännöt tutkimukseen perustuvilla käytännöillä, mikä edistää laatu- ja potilasturvallisuusvaatimusten mukaista hoitoa ja hillitsee osaltaan kustannusten kasvua. Tutkimukseen perustuvilla suosituksilla voidaan yhtenäistää perusteettomasti vaihtelevia käytäntöjä ja varmistaa näin tasalaatuinen ja turvallinen hoito hoitopaikasta ja hoitotyöntekijästä riippumatta. Valiokunta lisää hoitotyön tutkimusresursseja 100 000 eurolla, joka on tarkoitettu erityisesti hoitosuositusten ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen (mom. 33.03.04).

Kansalliset osaamiskeskittymät. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kannalta on tärkeää, että talousarvioesitykseen sisältyy 7 milj. euron määräraha sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukemiseen (33.03.25). Toimenpiteillä tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien (mm. kansallinen syöpäkeskus ja genomikeskus, biopankit, lääkekehityskeskus) perustamista ja toiminnan kehittämistä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus on 6.2.2020 antanut eduskunnalle esityksen sosiaalihuoltolain muutoksesta (HE 5/2020 vp), jolla mahdollistetaan yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoittaminen valtion varoista. Vuoden 2020 talousarviossa momentille on myönnetty 25 000 000 euroa, josta 21 000 000 euroa on tarkoitus käyttää terveydenhuollon tutkimukseen ja 4 000 000 euroa sosiaalityön tutkimukseen.

Määrärahaa käytetään yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelee terveyden tutkimuksen osalta tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriön määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet ja myöntää tutkimusrahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraa hankkeiden toteutumista.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

Momentin nimike on muutettu.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 25 000 000
2019 tilinpäätös 23 800 000
2018 tilinpäätös 21 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.