Talousarvioesitys 2020
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 687 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Laitosta koskevan kehyspäätöksen mukainen rahoitustaso tulevaisuudessa edellyttää sopeutusten jatkamista lähivuosina. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi laadittava strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
| Alkoholitutkimussäätiölle | 350 000 |
| Käypä hoito -suositusten laadintaan | 925 000 |
| Suomen Syöpäyhdistykselle | 899 000 |
| Näkövammaisten keskusliitolle | 136 000 |
| Hoitotyön tutkimussäätiölle | 396 000 |
| Yhteensä | 2 706 000 |
|---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 83 287 | 85 926 | 86 085 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 33 070 | 32 218 | 31 398 |
| Nettomenot | 50 217 | 53 708 | 54 687 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 804 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 10 839 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — myyntituotot | 9 023 | 9 000 | 9 000 |
| Tuotot yhteensä | 9 023 | 9 000 | 9 000 |
| — tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | - | 20 | 20 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 228 | 5 300 | 5 300 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 117 | 2 200 | 2 200 |
| Kustannukset yhteensä | 7 345 | 7 500 | 7 500 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 678 | 1 500 | 1 500 |
| Kustannusvastaavuus, % | 123 | 120 | 120 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 13 145 | 13 000 | 13 000 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 3 672 | 3 500 | 3 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 772 | 700 | 700 |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 6 310 | 6 000 | 6 000 |
| Tuotot yhteensä | 23 899 | 23 200 | 23 200 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 42 221 | 40 700 | 40 700 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -18 322 | -17 500 | -17 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 43 | 43 | 43 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
| 2018 toteutuma |
htv | 2019 arvio |
htv | 2020 tavoite |
htv | |
| Hyvinvointi | 14 182 | 155 | 13 812 | 155 | 13 838 | 154 |
| Kansanterveysratkaisut | 20 448 | 218 | 19 237 | 215 | 19 237 | 212 |
| Järjestelmät | 8 302 | 85 | 7 793 | 87 | 7 752 | 87 |
| Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut | 13 622 | 141 | 16 968 | 184 | 16 883 | 185 |
| Terveysturvallisuus | 15 073 | 167 | 14 996 | 167 | 14 917 | 166 |
| Tietopalvelut | 11 660 | 118 | 13 120 | 124 | 13 458 | 123 |
| Yhteensä | 83 287 | 884 | 85 926 | 932 | 86 085 | 927 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan lisäys; laaturekisteri | -1 200 |
| Eduskunnan lisäys; väsymysoireyhtymä | -200 |
| Ihmiskaupan uhrien asumispalvelun valvonta- ja ohjaustehtävä (3 htv) (HO 2019) | 300 |
| Käypähoitosuosituksen käännökset ruotsinkielelle (HO 2019 kertaluonteinen) | 600 |
| Lastensuojelun sijaishuollon seuranta, tutkimus, ohjaus ja kehittäminen (1 htv) | 80 |
| SERI-keskusten satelliittikeskusten perustamisen arviointi (HO 2019) | 300 |
| Tiedonohjaustehtävät (20 htv) (siirto momentilta 33.01.25) | 1 800 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -90 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -192 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 651 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -425 |
| Palkkausten tarkistukset | -105 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 149 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -560 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -129 |
| Yhteensä | 979 |
| 2020 talousarvio | 54 687 000 |
| 2019 II lisätalousarvio | — |
| 2019 I lisätalousarvio | 250 000 |
| 2019 talousarvio | 53 708 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Kansalliset laaturekisterit. Eduskunta on myöntänyt vuosina 2017 ja 2018 THL:lle lisämäärärahaa terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotointia varten. Vuosille 2018—2020 ajoittuvan pilottihankkeen päätavoite on selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.
Valiokunta pitää tärkeänä, että laaturekistereiden kehittäminen varmistetaan pysyvällä ja pitkäjänteisellä resursoinnilla, sillä niiden avulla voidaan edistää valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä, hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Laaturekisteritietoa voidaan hyödyntää myös kansallisessa ja alueellisessa tieto-ohjauksessa sekä uudistusten vaikutusten arvioinnissa ja järjestäjätahojen vertailussa.
Valiokunta viittaa myös 1.5.2019 voimaan tulleeseen sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevaan lainsäädäntöön, jonka yhteydessä THL:n uudeksi tehtäväksi säädettiin alan laaturekistereiden ylläpito. THL sai myös laajat mahdollisuudet mm. seurata, yhdistellä, analysoida ja raportoida sosiaali- ja terveydenhuollon laatutietoa yhteneväisesti kansallisella tasolla. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että Suomeen luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon laatua kuvaavia rekistereitä.
Hoitotyön tutkimus. Momentin määrärahasta on tarkoitus käyttää 396 000 euroa avustukseen Hoitotyön tutkimussäätiölle (Hotus). Saadun selvityksen mukaan Hotus huolehtii mm. hoitosuositusten kääntämisestä ruotsin kielelle, mutta käännöskustannuksiin ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen ja toteaa, että ajantasaiset ruotsinkieliset käännökset tukevat hoitotyötä ja perusterveydenhuoltoa.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 787 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 12 800 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 6 000 000 euroa laaja-alaiseen tutkimuskonsortioon liittyen koronaviruksen aiheuttaman epidemian tutkimukseen, erityisesti pikadiagnostisten menetelmien kehittämiseen ja immuniteetin synnyn tutkimiseen sekä sitä koskevan kansallisen seurantajärjestelmän luomiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu COVID-19 -epidemian edellyttämien toimenpiteiden kustannuksista. Lisäyksestä 700 000 euroa aiheutuu laboratoriokapasiteetin lisäämisestä ja ylläpidosta, 600 000 euroa viestintäkampanjoista, 3 000 000 euroa kansalaiskirjeen toteutuksesta, 100 000 euroa verkkopalvelun kapasiteetin lisäämisestä, 400 000 euroa lisähenkilöstön palkkaamisesta ja ostopalveluista, 2 000 000 euroa THL:n toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta ja 6 000 000 euroa laaja-alaisesta tutkimuskonsortiosta koronaviruksen aiheuttaman epidemian tutkimukseen, erityisesti pikadiagnostisten menetelmien kehittämiseksi ja immuniteetin synnyn tutkimiseksi.
Tutkimukseen osoitetusta lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 4 milj. euroa koronaviruksen leviämistä hidastavien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan. Seurannan avulla arvioidaan mahdollisimman reaaliaikaisesti immuniteetin kehitystä väestössä ja luodaan tietopohjaa koronavirukseen liittyvien toimenpiteiden oikea-aikaiselle päätöksenteolle. Määrärahalisäys mahdollistaa laajan kansallisen seurantajärjestelmän luomisen.
| 2020 I lisätalousarvio | 12 800 000 |
| 2020 talousarvio | 54 787 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 083 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 12 800 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 6 000 000 euroa laaja-alaiseen tutkimuskonsortioon liittyen koronaviruksen aiheuttaman epidemian tutkimukseen, erityisesti pikadiagnostisten menetelmien kehittämiseen ja immuniteetin synnyn tutkimiseen sekä sitä koskevan kansallisen seurantajärjestelmän luomiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 5 002 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 4 460 000 euroa aiheutuu COVID-19 testauskapasiteetin nostosta ja toteutuksesta sekä pandemian aiheuttamasta lisätyöstä, 196 000 euroa väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemisestä, 46 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanosta ja 300 000 euroa siirrosta momentilta 33.01.01 Istanbulin sopimuksen edellyttämän Yhteissovittamiselimen toimintaan.
| 2020 IV lisätalousarvio | 5 002 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 12 800 000 |
| 2020 talousarvio | 54 787 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 083 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 5 002 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 1 509 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 400 000 euroa aiheutuu pandemiarokotusten suunnittelun ja toteutuksen kuluista, 590 000 euroa covid-19 -viestinnän kuluista, 305 000 euroa covid-19 -analytiikan nykytason ylläpitämisen sekä testikapasiteetin nostamisen kustannuksista, 40 000 euroa koronatilanteesta johtuvista rekrytoinneista sekä 174 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2020 VII lisätalousarvio | 1 509 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 5 002 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 12 800 000 |
| 2020 talousarvio | 54 787 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 083 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 1 509 000 euroa.