Talousarvioesitys 2020
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala toteuttaa kestävää talouskasvua edistävää kasvupolitiikkaa. Kasvun tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Kasvupolitiikka kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.
Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Työllisyysastetavoite kuluvalla hallituskaudella on 75 % ja työttömyysastetavoite 4,8 %.
Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, kykenevät maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja ja investoimaan tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpiteiden kautta yritysten markkinoille pääsyä kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.
Yritysten menestys perustuu yhä enemmän osaamiseen ja kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologian ja uusien ratkaisujen mahdollisuuksia. Hyvin toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymismahdollisuuksia ja on houkutteleva kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien ja t&k&i-toimijoiden näkökulmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten innovaatiotoimintaa tavoitteena osaamisen leviäminen laajasti kansantalouteen.
Pääomien saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on eritysrahoitusinstrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen pääomamarkkinan toimintaa. Erityisesti kansainvälisessä vientitoiminnassa tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet.
Suurten yritysten olemassaolo ja menestys ovat ratkaisevia. Yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisten yritysten osalta tukee koko talouden kasvutavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yrittäjyyttä ja kasvua laaja-alaisesti. Ekosysteeminen lähestymistapa korostaa erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottumista ja keskinäistä vuorovaikutusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on, että luonnonvaroja käytetään kestävän ja edistyksellisen taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen hyödyntämisellä ja kiertotalouden edistämisellä tavoitellaan yrityksille ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.
Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.
Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:
2018 toteutuma/arvio |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
— BKT:n määrän muutos (%) | 1,7 | 1,4 | 0,9 |
— Työttömyysaste (%) | 7,4 | 6,5 | 6,3 |
— Työllisyysaste (%) | 71,7 | 72,6 | 73,2 |
— Kasvuyritysten lukumäärä | > 1 000 | > 1 000 | > 1 000 |
— Työn tuottavuus, muutos (%) | -0,5 | 0,6 | 0,9 |
— Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus BKT:stä (%) | 39 | 39 | > 39 |
Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.
Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.
2017 | 2017 | 2018 | 2018 | |
Naiset | Miehet | Naiset | Miehet | |
Työttömät työnhakijat (%) | 45 | 55 | 45 | 55 |
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%) | 42 | 58 | 45 | 55 |
Työvoimapalveluissa aloittaneet | ||||
— kotoutumiskoulutus (%) | 55 | 45 | 55 | 44 |
— palkkatuettu työ (%) | 48 | 52 | 48 | 52 |
— starttiraha (%) | 50 | 50 | 51 | 49 |
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) | 57 | 43 | 57 | 43 |
Sukupuolten välinen ero työttömyydessä on kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.
Viiden ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 266 ESR- ja 25 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (123 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (5 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 452 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 191 kpl (julkinen rahoitus 258,5 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).
Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 409 kpl (julkinen rahoitus 231,7 milj. euroa, 31 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 159 kpl (julkinen rahoitus 249,1 milj. euroa, 23 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yhteensä) 89 kpl ja miesten asemaa parantavia 32 kpl.
Työ- ja elinkeinoministeriö toimeenpanee energia- ja ilmastostrategiaa, luo kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanee kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukee kestävän kehityksen innovaatioita, edistää osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisee syrjäytymistä ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista.
Vuonna 2020 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 110 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 232,6 milj. euroa. Lisäksi tuetaan kiertotaloutta investointi- ja innovaatiotuella.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
||
32.01 | Hallinto | ||
---|---|---|---|
— lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) | 8,400 | 8,400 | |
— myöntämisvaltuus | 0,034 | 0,034 | |
32.01.41 | Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 13,500 | - | |
32.20.40 | Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) | ||
— rahoitusvaltuus | 344,365 | 327,516 | |
32.20.41 | Energiatuki (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 80,000 | 110,000 | |
32.20.83 | Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 155,123 | 146,823 | |
32.20.87 | Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) | ||
— rahoitusvaltuus | 30,000 | - | |
32.30 | Työllisyys ja yrittäjyys | ||
— sopimusvaltuus | 23,000 | - | |
32.30.42 | Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | - | 4,000 | |
32.30.51 | Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) | ||
— hankintasopimusvaltuus | 65,000 | 65,000 | |
32.30.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 668,811 | - | |
32.40.82 | Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 1 000,000 | 1 000,000 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
LTA V 1000 € |
LTA VI 1000 € |
LTA VII 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 780 683 | 500 | 39 720 | 0 | 44 903 | 2 000 | 0 | 4 555 | 872 361 |
01. | Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
35 421 | — | — | — | 531 | — | — | 1 185 | 37 137 |
02. | Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
174 918 | 500 | 7 920 | — | 1 886 | — | — | 2 126 | 187 350 |
03. | Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
196 621 | — | 21 800 | — | 24 108 | — | — | 608 | 243 137 |
04. | Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
32 302 | — | — | — | 2 000 | — | — | 84 | 34 386 |
05. | Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
99 471 | — | 10 000 | — | 2 763 | — | — | 46 | 112 280 |
06. | Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
17 589 | — | — | — | 365 | — | — | 246 | 18 200 |
07. | Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
8 722 | — | — | — | -1 450 | — | — | — | 7 272 |
08. | Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
20 923 | — | — | — | -240 | — | — | -58 | 20 625 |
09. | Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
6 771 | — | — | — | 240 | — | — | 18 | 7 029 |
20. | Siviilipalvelus (arviomääräraha) |
4 939 | — | — | — | — | — | — | — | 4 939 |
21. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | — | — | — | — | 0 | 0 |
29. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
57 072 | — | — | — | — | — | — | — | 57 072 |
40. | Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v) |
6 051 | — | — | — | 1 600 | — | — | — | 7 651 |
41. | Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) |
2 100 | — | — | — | 3 100 | — | — | — | 5 200 |
49. | Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
97 403 | — | — | — | 10 000 | — | — | 300 | 107 703 |
50. | Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) |
1 122 | — | — | — | — | — | — | — | 1 122 |
51. | Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha) |
2 572 | — | — | — | 0 | — | — | — | 2 572 |
53. | Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
400 | — | — | — | — | — | — | — | 400 |
54. | Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha) |
— | — | — | — | — | 2 000 | — | — | 2 000 |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
16 236 | — | — | — | — | — | — | — | 16 236 |
95. | Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) |
50 | — | — | — | — | — | — | — | 50 |
20. | Uudistuminen ja vähähiilisyys | 928 791 | 595 000 | 235 000 | 0 | 157 400 | 104 050 | 0 | 311 468 | 2 331 709 |
20. | Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
3 420 | — | — | — | 1 000 | — | — | — | 4 420 |
40. | Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) |
298 301 | 595 000 | 85 000 | — | 135 000 | — | — | — | 1 113 301 |
41. | Energiatuki (arviomääräraha) |
60 750 | — | — | — | 0 | — | — | — | 60 750 |
42. | Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
1 000 | — | — | — | — | — | — | — | 1 000 |
43. | Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) |
87 550 | — | — | — | — | — | — | — | 87 550 |
44. | Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v) |
1 000 | — | — | — | — | — | — | — | 1 000 |
45. | LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) |
5 532 | — | — | — | — | — | — | -5 532 | 0 |
46. | Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha) |
13 488 | — | — | — | 0 | — | — | 0 | 13 488 |
47. | Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
8 000 | — | — | — | 400 | — | — | -1 000 | 7 400 |
48. | Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) |
232 550 | — | — | — | — | 104 050 | — | — | 336 600 |
66. | Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha) |
60 000 | — | — | — | -16 000 | — | — | 18 000 | 62 000 |
83. | Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) |
137 200 | — | 150 000 | — | 25 000 | — | — | — | 312 200 |
87. | Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) |
20 000 | — | — | — | 12 000 | — | — | — | 32 000 |
88. | Pääomasijoitus Ilmastorahasto Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | — | — | — | — | 300 000 | 300 000 |
30. | Työllisyys ja yrittäjyys | 836 858 | 200 000 | 325 000 | 171 000 | 98 900 | 0 | 0 | -81 000 | 1 550 758 |
30. | Valtionavustus kunnille yksinyrittäjien tukemiseen (siirtomääräraha 2 v) |
— | — | 250 000 | — | — | — | — | — | 250 000 |
31. | Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha) |
— | — | — | 171 000 | — | — | — | -41 000 | 130 000 |
40. | Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v) |
21 000 | — | — | — | 29 000 | — | — | — | 50 000 |
42. | Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) |
16 378 | 200 000 | 75 000 | — | 10 000 | — | — | -10 000 | 291 378 |
44. | Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) |
6 000 | — | — | — | — | — | — | — | 6 000 |
46. | Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) |
78 000 | — | — | — | — | — | — | — | 78 000 |
51. | Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) |
273 014 | — | — | — | 59 900 | — | — | — | 332 914 |
52. | Palkkaturva (arviomääräraha) |
32 000 | — | — | — | — | — | — | — | 32 000 |
64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) |
410 166 | — | — | — | 0 | — | — | -30 000 | 380 166 |
95. | Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha) |
300 | — | — | — | — | — | — | — | 300 |
(40.) | Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
40. | Yritysten erityisrahoitus | 121 823 | 0 | 150 000 | 0 | 702 400 | -30 000 | 0 | 410 000 | 1 354 223 |
42. | Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) |
700 | — | — | — | -700 | — | — | — | 0 |
43. | Yritysten kustannustuki (arviomääräraha) |
— | — | — | — | 300 000 | -30 000 | — | 410 000 | 680 000 |
47. | Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha) |
33 691 | — | — | — | — | — | — | — | 33 691 |
48. | Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) |
67 400 | — | — | — | — | — | — | — | 67 400 |
60. | Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) |
20 | — | — | — | — | — | — | — | 20 |
82. | Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) |
10 | — | — | — | — | — | — | — | 10 |
87. | Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | — | — | 150 000 | — | — | 0 | 150 000 |
88. | Pääomasijoitus Suomen Teollisuusijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | 150 000 | — | 250 000 | — | — | — | 400 000 |
89. | Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) |
14 900 | — | — | — | — | — | — | — | 14 900 |
95. | Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha) |
5 102 | — | — | — | 3 100 | — | — | — | 8 202 |
(50.) | Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
50. | Kotouttaminen | 197 849 | 0 | -1 500 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 196 349 |
03. | Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
12 531 | — | -1 500 | — | 0 | — | — | — | 11 031 |
30. | Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) |
185 318 | — | — | — | 0 | — | — | — | 185 318 |
(60.) | Energiapolitiikka | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Yhteensä | 2 866 004 | 795 500 | 748 220 | 171 000 | 1 003 603 | 76 050 | 0 | 645 023 | 6 305 400 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 8 296 | 8 288 | 8 446 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)
Yrityksille suunnattuja tukia lisättiin jo vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa noin miljardilla eurolla ja myös nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä yritystukia lisätään merkittävästi; myöntövaltuuksia korotetaan 500 milj. eurolla ja määrärahoja noin 750 milj. eurolla. Kun otetaan huomioon ensimmäinen ja toinen lisätalousarvio, yrityksille osoitettu lisärahoitus nousee yhteensä 1,9 mrd. euroon.
Yritystukien myöntövaltuuksien lisäykset osoitetaan pk-yrityksille mm. kehittämishankkeiden tukemiseen sekä Business Finlandin lainoihin ja avustuksiin, jotka on tarkoitettu mm. selvitysten laatimiseen sekä kehittämistoiminnan rahoitukseen. Business Finlandin tarkoituksena on ottaa käyttöön myös uusi lainatyyppi, jota voidaan hyödyntää nykyistä joustavammin.
Uutena tukimuotona ehdotetaan kuntien kautta myönnettävää valtionavustusta, joka on tarkoitettu yksinyrittäjien maksuvalmiuden parantamiseen. Avustuksiin on varattu yhteensä 250 milj. euroa (2 000 euroa/yrittäjä). On merkittävää, että yrittäjä voi hakea yksinyrittäjätuen lisäksi myös työttömyysturvaa, joita ei siis soviteta yhteen.
Lisäksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 milj. euron pääomitusta uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen aiheuttamiin likviditeettiongelmiin. Pääomasijoituksia kohdennetaan liiketoiminnaltaan kannattaviin yrityksiin, jotka ovat koronaviruksen takia joutuneet äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin.
Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä perusteltuina ja korostaa, että kriisirahoituksen kohdentamista, riittävyyttä ja toimivuutta tulee edelleen seurata.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisten kriteerien toimeenpanossa ja rahoituksen jaossa on kuitenkin ilmennyt epäkohtia. Tuen jakokriteerit tuleekin tarkistaa pikaisesti ja huolehtia tukien vaikuttavuudesta siten, että ne aiempaa selkeämmin edistävät työllisyyttä ja kohdistuvat yrittäjille, joiden toimintaedellytyksiä epidemia on merkittävällä tavalla heikentänyt. Lisäksi tulee harkita rahoituksen painottamista siten, että yritysten toiminnan jatkuvuus varmistetaan kriisitilanteen yli. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus X
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee pikaisesti muutokset asetukseen ja välittömästi ohjeisiin, jotta koronakriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti siten, että ne kompensoivat pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantavat mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa sekä edistävät työllisyyttä.
Tässä vaiheessa suuri haaste liittyy hakemusten käsittelyyn ja maksatusten toimeenpanoon. Onkin erittäin tärkeää, että lisätalousarvioesityksessä korotetaan sekä ELY-keskusten että Business Finlandin toimintamenoja yhteensä 17,5 milj. eurolla. Tämän lisäksi TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 milj. euron (noin 340 htv) korotusta, millä lisätään mm. yt-tilanteisiin liittyvää neuvontaa ja palvelua.
Tukien myöntämistä on edelleen syytä kiirehtiä, jotta tuet ehtivät helpottamaan jo vallitsevaa yritysten akuuttia maksuvalmiusongelmaa. On myös huolehdittava tukien hakemiseen liittyvästä kattavasta tiedottamisesta.
Hallituksen esitykseen ei sisälly erillistä ravintola-alan tukea. Valiokunta viittaa eduskunnan hyväksymiin lausumiin (TaVM 5/2020 vp — HE 25/2020 vp), joissa edellytetään mm. vahinkojen korvaamiseen liittyvän selvityksen tekemistä. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä ravintolayrittäjien toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.