Talousarvioesitys 2020
20. (32.20, osa ja 60, osa) Uudistuminen ja vähähiilisyys
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Elinkeino-, innovaatio- ja energiapolitiikoilla edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistumista sekä laajemmin yhteiskunnan kehittymistä hiilineutraaliksi. Tämä edellyttää uusia toimenpiteitä sekä julkisen sektorin ja yritysten tiivistä vuorovaikutusta. On kehitettävä uusia ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja sekä otettava käyttöön tuotantotapoja, joilla teollisuuden prosessit voidaan muuttaa vähähiilisiksi. Tähän panostamalla yritykset voivat tarjota kotimaisiin vahvuuksiin perustuvia ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja, joiden kysyntä maailmanmarkkinoilla on kasvamassa.
Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta (energia- ja resurssitehokkuus) sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Vähähiilisyyttä ja päästöttömän energiajärjestelmän luomista tukevat politiikkatoimet mahdollistavat talouden kestävän kehityksen.
Innovaatiojärjestelmän uudistamista jatketaan ottaen huomioon hallitusohjelman linjaukset sekä viimeaikaisten arviointien suositukset. Uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta suunnataan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta keskeisille aloille ja lupaaviin kasvumahdollisuuksiin. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttää, että yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä lisätään ja tiivistetään. Olennaista on myös tukea tutkimustoiminnan tulosten ja innovaatioiden kaupallistamista ja sen edellytyksiä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uutta teknologiaa ja uusia arvonluonnin lähteitä.
Politiikan toimintatapoja ja keinoja uudistetaan mm. hyödyntämällä digitalisaatiota, toteuttamalla kokeiluja, kehittämällä säädösympäristöä sekä rakentamalla hallinnonalarajat ylittäviä kehittämistoimia ja ohjelmakokonaisuuksia.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:
2018 arvio/toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Ilmastotavoitteet toteutuvat | |||
---|---|---|---|
— Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt (Mt CO2 ekv.) | 30,0 | 29,2 | 28,7 |
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) | 42 | 42 | 42 |
Investoinnit Suomessa lisääntyvät | |||
— Teollisuuden kiinteät investoinnit (mrd. euroa) | 3,73 | 4,07 | 4,35 |
— Suorat ulkomaiset sijoitukset / BKT (%) | 35 | 35 | 35 |
Innovaatiotoiminta vahvistuu | |||
— T&k-menot / BKT (%) | 2,70 | 2,74 | 2,76 |
— Julkiset t&k-menot / BKT (%) | 0,81 | 0,82 | 0,84 |
Luvun nimike on muutettu.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 929 milj. euroa, jossa on 200 milj. euroa lisäystä vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon nähden.
Valiokunta tukee toimenpiteitä, joilla edistetään siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Yhteiskunnan hiilineutraalius on hyvin kunnianhimoinen tavoite, jonka saavuttaminen vaatisi nykyistä merkittävämpiä panostuksia. Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvittavien investointien kokoluokka on niin suuri, että rahoituksen osalta tulisi lisätä kansainvälistä ja EU-yhteistyötä. Suomella olisi mahdollista ottaa aktiivinen rooli liikkeellepanijana.
Valtion vuoden 2020 talousarvioesityksessä ehdotetut toimenpiteet ovat hyvä alku hiilineutraalisuustavoitteen mukaisille toimille. Tavoitteen kannalta keskeistä kuitenkin tulee olemaan toimien pitkäjänteisyys ja se, miten uudenlaisten teknologioiden käyttöönottoa voidaan nopeuttaa. Tällaisten teknologioiden, kuten kemiallisen kierrätyksen, hiilidioksidin hyödyntämisen raaka-aineena, energian varastoinnin ja vähäpäästöisen tuotannon, käyttöönottoon tarvittaisiin vielä enemmän tk-, innovaatio- ja pilotointirahoitusta.
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on esitetty huoli siitä, että riittävät välineet hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi pitkälti puuttuvat ja esitettyjen toimenpiteiden mittakaava on liian pieni eivätkä yksittäiset politiikkatoimet yhdisty selkeäksi strategiseksi ohjelmaksi. Suuret ja vaikuttavat kokonaisuudet, kuten energiaverotus ja tuet päästöjä aiheuttavalle toiminnalle, jäävät pääosin koskemattomiksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota saadun selvityksen perusteella siihen, että lähes kaikki ilmastotavoitteita tukevat ratkaisut nojaavat siihen, että markkinoilla on merkittävästi nykyistä enemmän edullista sähköä. Tulevaisuudessa tarvitaan merkittäviä investointeja uuteen, puhtaaseen sähköntuotantoon.
Sen lisäksi, että kiertotalous ja cleantech-ratkaisut ovat olennainen osa päästövähennystoimia, kiertotalous luo myös mahdollisuuksia Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen ja talouden kasvuun. Esimerkiksi biokaasun liikennekäytön lisäämisessä on merkittävää potentiaalia. Ensi vuonna Pirkanmaalle valmistuvan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biolaitoksessa valmistettavalla metaanilla voidaan korvata noin 2,5 miljoonaa litraa liikennepolttoainetta vuosittain. Määrä vastaa 1 800 henkilöauton vuosikulutusta.
Ilmastonmuutospaneeli (IPCC) ja Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) katsovat energiatehokkuuden parantamisen olevan yksi merkittävimmistä osista ilmastonmuutoksen vastaista kehitystä. Energiatehokkuuden kehittämisen soisi saavan enemmän painoarvoa ja panostuksia tulevaisuudessa.
20. (32.60.20) Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 3 420 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Selvitysosa:Momentilta rahoitettavia toimenpidekokonaisuuksia ovat energiatehokkuusdirektiivin ja -sopimusten sekä energiakatselmusjärjestelmän toimeenpano, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen, kuluttajien energiataloudelliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä vaikutusten arviointi ja kansainväliset raportointivelvoitteet.
Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa, hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille kuluttajaryhmille suunnatussa energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvässä neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa sekä tuetaan alueellisia toimijoita.
Vaikuttavuus
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
Energian loppukäyttö (TWh) | 310 | - | - | < 310 |
Kumulatiivinen energiansäästö 2014—2020 (TWh) | 68,9 | 80,0 | 87,0 | > 49 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Informaatio- ja neuvontatoiminta | 600 000 |
Energiatehokkuussopimusjärjestelmä | 550 000 |
Energiakatselmusjärjestelmä | 250 000 |
Alueellinen energianeuvonta | 500 000 |
Uusiutuvan energian käytön edistäminen | 600 000 |
Seuranta, vaikutusten arviointi ja raportointi | 600 000 |
Kehittämishankkeet ja selvitykset | 320 000 |
Yhteensä | 3 420 000 |
2020 talousarvio | 3 420 000 |
2019 talousarvio | 3 420 000 |
2018 tilinpäätös | 3 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 3 420 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) energian tehokkaan käytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseen, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin sekä informaatio- ja neuvontatoimintaan
2) energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaan sääntelyn valmisteluun, kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu alueellisen energianeuvonnan lisäämisestä kohdennetuin kampanjoin kotitalouksille, yrityksille ja kunnille.
2020 IV lisätalousarvio | 1 000 000 |
2020 talousarvio | 3 420 000 |
2019 tilinpäätös | 3 420 000 |
2018 tilinpäätös | 3 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
(28.) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Materiaalikatselmukset (siirto momentille 32.20.40) | -130 |
Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirto momentille 32.01.01) | -270 |
Yhteensä | -400 |
2019 talousarvio | 400 000 |
2018 tilinpäätös | 400 000 |
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 298 301 000 euroa.
Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 327 516 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 20 000 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoituksella kannustetaan uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Rahoitusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European Interest, IPCEI).
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevia menoja vastaava EU:n rahoitusosuus ko. hankkeisiin on merkitty momentille 12.32.99.
Vaikuttavuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Kansainvälistä kasvua yrityksille | |||
— Parhaiten vientiä (top 10 %) kasvattaneiden pk-asiakasyritysten viennin kasvu (milj. euroa ja %) | 993 (41 %) | 888 (> 44 %) | 900 (> 44 %) |
— Business Finlandin t&k-rahoitusta saavien pk-yritysten t&k-panostusten kasvu (%) | 32 | > 31 | > 31 |
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoitus (vientikerroin) | 25 | > 20 | > 20 |
Maailmanluokan ekosysteemit ja kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvua tukemassa | |||
— Rahoitetut ekosysteemialoitteet, joissa tavoitteena yli 1 mrd. euron kokonaisuus (kpl) | 8 | 10 | 5 |
Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
Määräraha | Valtuus | |
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 191 100 | 209 693 |
— alkaville yrityksille | 59 495 | |
— pk-yrityksille | 58 915 | |
— suuryrityksille | 91 283 | |
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 94 778 | 105 400 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut | 12 423 | 12 423 |
Yhteensä | 298 301 | 327 516 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 229 401 | 131 000 | 51 000 | 12 500 | 2 500 | 426 401 |
Vuoden 2020 sitoumukset | 68 900 | 118 000 | 87 400 | 38 450 | 14 766 | 327 516 |
Menot yhteensä | 298 301 | 249 000 | 138 400 | 50 950 | 17 266 | 753 917 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arviomäärärahan tarkentuminen | -3 528 |
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 29.80.31) | -250 |
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20) | 250 |
ESA:n maksut (siirto momentille 32.01.66) | -7 729 |
Innovatiiviset hankinnat | 828 |
Innovatiivisiin julkisiin hankintoihin siirretyn rahoituksen palautus | 3 000 |
Materiaalikatselmukset (siirto momentilta 32.20.28) | 130 |
Microsoftin irtisanomiset (10 milj. euron lisävaltuus TA2016) | -1 300 |
Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot (HO 2019) | 7 000 |
Talent Explorer (HO 2019) | 900 |
Teollisuusvetoiset innovaatioekosysteemit (TA2019 pysyvän valtuuden tasokorotuksen maksatukset) | 24 500 |
Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö, ekosysteemikehitys ja innovatiiviset hankinnat, Innovaatioseteli, TF Explorer-rahoitus | -1 000 |
Yhteensä | 22 801 |
2020 talousarvio | 298 301 000 |
2019 talousarvio | 275 500 000 |
2018 tilinpäätös | 260 362 671 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentille esitetään määrärahaksi 298,3 milj. euroa. Määrärahoja kohdistetaan erityisesti Business Finlandin kautta jaettavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, joka kasvaa arviolta 49 milj. eurolla vuoteen 2019 verrattuna.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yhdessä korkean osaamisen kanssa Suomen tärkein kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Hallitusohjelman tavoite Suomen tk-panostusten nostamisesta neljään prosenttiin BKT:stä on kannatettava ja tärkeä, vaikka tavoitteen saavuttaminen näyttää erittäin haasteelliselta. Valiokunnan saamissa selvityksissä on tuotu esiin näkökohtia tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen liittyen. Julkisen rahoituksen vaikuttavuutta esitetään lisättäväksi tukijärjestelmän arvioinnilla tieteellisiin koeasetelmiin perustuen1). Arviointitulosten pohjalta tukiohjelmaa voitaisiin suunnata uudelleen ja muuttaa vaikuttavampaan suuntaan. Toiseksi on suositeltu, että julkisen sektorin tuet tulisi suunnata erityisesti sellaisiin toimiin, jotka lisäävät myös yksityisen sektorin tk-panostuksia. Vipuvaikutuksen avulla tk-panostukset kasvaisivat merkittävästi. Kolmanneksi on esitetty, että julkista tukea tulisi kohdentaa sellaiseen tki-toimintaan, jota yritykset eivät toteuttaisi ilman tukea.
Valiokunta pitää hyvänä, että uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Näissä innovaatioekosysteemeissä on tärkeää olla mukana eri kokoisia ja eri kasvuvaiheessa olevia yrityksiä, korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia. Innovaatioekosysteemien yksi merkittävä arvo on myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön tiivistämisessä. Verkostoyhteistyö mahdollistaa myös pk-yritysten osaamisen kehittämisen ja pääsyn innovaatiotoiminnan piiriin.
Valiokunta tuo esiin, että innovaatiotoimintaa tulisi edistää ruohonjuuritasolta lähtien, ja pitää hyvänä Keksintösäätiön ponnisteluja koota hajallaan olevat alkuvaiheen neuvontapalvelut yhteen palvelemaan keksijöitä.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 298 301 000 euroa.
Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 327 516 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 20 000 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin
6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen
8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin
9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 127 500 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä yhteensä 477 516 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 127 500 000 euron ja myöntämisvaltuuden 150 000 000 euron lisäys aiheutuu koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen, luovien alojen kehittämiseen sekä matkailun ja sen oheistoimintojen tukemiseen suunnattavista toimenpiteistä.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 127 500 000 euroa vuonna 2020 ja 22 500 000 euroa vuonna 2021.
2020 I lisätalousarvio | 127 500 000 |
2020 talousarvio | 298 301 000 |
2019 tilinpäätös | 245 020 942 |
2018 tilinpäätös | 260 362 671 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2020 vp (26.3.2020)
Business Finland on ottanut käyttöön kaksi uutta rahoituspalvelua, joilla pyritään lieventämään koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikutuksia. Rahoitus kohdennetaan yrityksille, joilla ennen koronan aiheuttamaa erikoistilannetta oli edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Palvelujen kohteena ovat ainakin matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen poikkeusoloissa, ja sitä koskevat valtionavustuslain nojalla annetut rahoitusehdot.
Hallitus esittää momentin myöntämisvaltuuden korotusta 150 milj. eurolla, mutta saadun selvityksen mukaan määrärahan tarve on jo nyt osoittautunut paljon ennakoitua suuremmaksi. Muutamassa päivässä (25.3.2020 mennessä) rahoitusta on haettu jo n. 368 milj. euroa ja tuen tarpeen arvioidaan edelleen kasvavan, kun koronaviruksen aiheuttamat häiriöt koskevat yhä laajemmin eri aloja.
Edellä mainitusta johtuen valiokunta korottaa momentin myöntövaltuutta 550 milj. eurolla, jolloin myöntövaltuus nousee 700 milj. eurolla. Tämä edellyttää momentin määrärahan korottamista 467,5 milj. eurolla, jolloin momentille myönnetään lisäystä yhteensä 595 milj. euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 595 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä yhteensä 1 027 516 000 eurolla.
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä yhteensä 1 127 516 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 85 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 100 000 000 euron lisäys aiheutuu koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen suunnattavista toimenpiteistä.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 85 000 000 euroa vuonna 2020 ja 15 000 000 euroa vuonna 2021.
2020 II lisätalousarvio | 85 000 000 |
2020 I lisätalousarvio | 595 000 000 |
2020 talousarvio | 298 301 000 |
2019 tilinpäätös | 245 020 942 |
2018 tilinpäätös | 260 362 671 |
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä yhteensä 1 127 516 000 eurolla.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 135 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 1 382 516 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 12 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 60 000 000 euron lisäys aiheutuu vuonna 2020 käynnistetyn suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamisesta.
Määrärahan 3 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 15 000 000 euron lisäys aiheutuu yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuusmallin pilotoinnista.
Määrärahan 120 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 180 000 000 euron lisäys aiheutuu koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen suunnattavista toimenpiteistä.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 135 000 000 euroa vuonna 2020, 79 500 000 euroa vuonna 2021, 22 500 000 euroa vuonna 2022, 15 000 000 euroa vuonna 2023 ja 3 000 000 euroa vuonna 2024.
2020 IV lisätalousarvio | 135 000 000 |
2020 II lisätalousarvio | 85 000 000 |
2020 I lisätalousarvio | 595 000 000 |
2020 talousarvio | 298 301 000 |
2019 tilinpäätös | 245 020 942 |
2018 tilinpäätös | 260 362 671 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)
Momentille esitetään 135 milj. euron lisäystä määrärahoihin sekä myöntämisvaltuuteen 255 milj. euroa.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä 60 milj. euroa on tarkoitus käyttää suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen. Lisärahoituksella pyritään kannustamaan yrityksiä tki -toiminnan lisäämiseen arviolta 300 milj. eurolla. Lisäksi panostetaan 15 milj. euroa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuusmallin pilotointiin. Valiokunta pitää näitä panostuksia tarpeellisina, koska määrärahojen lisäyksillä edistetään talouden toipumista ja nopeutetaan uusien työpaikkojen syntymistä.
Business Finlandin avustusvaltuuksista 180 milj. euroa on tarkoitettu kohdennettavaksi koronaviruksesta johtuvien häiriöiden korjaamiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä turvata elinvoimaisten yritysten selviäminen kriisitilanteen yli.
ELY-keskukset ja Business Finland ovat myöntäneet yrityksille koronahäiriötilanteen kehittämisavustusta. Valtioneuvosto linjasi aiemmin, että näiden niin sanottujen häiriötukien haut suljetaan samassa yhteydessä, kun kustannustukea koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 8.6.2020. Business Finland ja ELY-keskukset käsittelevät normaalisti kaikki hakemukset, jotka ovat saapuneet koronatukien hakujen voimassaoloaikana. Business Finland oli saanut 9.6.2020 mennessä lähes 29 000 rahoitushakemusta, joissa oli haettu rahoitusta vajaa 1,5 mrd. euroa. Päätöksiä on tehty 18 800 ja rahoitusta myönnetty 560 milj. euroa. Noin 8 800 hakemusta, joiden rahoittamiseksi nyt esitetty 180 milj. euron lisävaltuus on tarkoitus käyttää, on vielä odottamassa päätöksentekoa.
Valiokunta pitää erityisesti nykyisessä poikkeustilanteessa tärkeänä, että rahoituksen vaikuttavuutta seurataan tarkoin hyödyntäen laajaa vaikuttavuusmittaristoa. Lisäksi valiokunta viittaa eduskunnan hyväksymään lausumaan (VaVM 5/2020 vp — HE 43/2020 vp, HE 52/2020 vp), jossa mm. edellytetään, että koronakriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti siten, että ne kompensoivat pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantavat mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa sekä edistävät työllisyyttä.
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 135 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 1 382 516 000 eurolla.
41. (32.60.40) Energiatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 60 750 000 euroa.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) mukaisesti:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) mukaisiin liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan.
Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 110 000 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 40 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvaan lämmöntuotantoon, pienimuotoiseen sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien (sis. sähköinen liikenne ja vetyteknologia) tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön.
Energiatukea kohdennetaan myös suurten kaupunkien lämmittämisen vähähiilisyyttä edistäviin ja erityisesti myös muuhun kuin polttoon perustuviin uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin. Myöntämisvaltuudesta 30 milj. euroa kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti kivihiilen käyttöä korvaavien investointien tukemiseen. Tällaisella panostuksella edistettäisiin vapaaehtoista, nopeutettua luopumista kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2025 mennessä.
Business Finland vastaa biopolttoaineiden kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.
Energiatuki on investointihankkeissa enintään 30 % ja selvityshankkeissa enintään 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi tukea voidaan korottaa investointihankkeessa 10 %-yksikköä hankkeen sisältämän uuden teknologian osalta. Selvityshankkeessa vastaava korotus voidaan tehdä, kun tuki myönnetään kunnalle tai pk-yritykselle.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä | |||
Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä | |||
— Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa) | 247 | 320—400 | 440—550 |
— Myönnetty energiatuki (milj. euroa) | 53,3 | 80 | 110 |
— Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä) | 4,6 | 4—5 | 4—5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 56 750 | 39 250 | 19 500 | 4 000 | 119 500 |
Vuoden 2020 sitoumukset | 4 000 | 46 000 | 42 000 | 18 000 | 110 000 |
Menot yhteensä | 60 750 | 85 250 | 61 500 | 22 000 | 229 500 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arviomäärärahan tarkentuminen | 13 500 |
Yhteensä | 13 500 |
2020 talousarvio | 60 750 000 |
2019 talousarvio | 47 250 000 |
2018 tilinpäätös | 30 708 102 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 60 750 000 euroa.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1063/2012 ja 1098/2017) mukaisesti:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian demonstraatiohankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa ja valtuutta saa käyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1444/2014) mukaisiin liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointihankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan.
Määrärahaa saa käyttää liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvistä selvityksistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 saa tehdä uusia sitoumuksia enintään 110 000 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 40 000 000 eurolla.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia sitoumuksia saa tehdä enintään 130 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden 20 000 000 euron lisäys aiheutuu suurten demohankkeiden rahoituksesta.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 8 000 000 euroa vuonna 2021, 8 000 000 euroa vuonna 2022 ja 4 000 000 euroa vuonna 2023.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 60 750 000 |
2019 tilinpäätös | 27 509 309 |
2018 tilinpäätös | 30 708 102 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia sitoumuksia saa tehdä enintään 130 000 000 eurolla.
42. Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) kiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -ekosysteemien toimeenpanoon
2) kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseen.
Määrärahaa saa lisäksi käyttää valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja sen ekosysteemin kehittymistä edistäviin hankkeisiin.
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan kestävää kasvua ja elinkeinorakennetta uudistavien kiertotalouden alustojen ja ekosysteemien kehittämiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön hyödyntämiseen innovaatiotoiminnassa. Tavoitteena on käynnistää yksityisten ja julkisen sektorin välisiä innovaatioita ja osaamista kehittäviä kumppanuuksia uusien toimintamallien, liiketoiminnan ja uudistavien työpaikkojen luomiseksi hyödyntäen kansalliset, alueelliset ja kansainväliset kiertotalouden voimavarat.
Määrärahalla voidaan tukea globaaleihin haasteisiin kohdistuvien isojen kehittämiskokonaisuuksien ja ekosysteemien käynnistämistä ja kokeiluja, osaamisen ja innovaatiokyvykkyyksien kehittämistä, digitaalisia alustaratkaisuja, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden muodostamien kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden osaamiskeskittymien kehittämistä sekä EU-rahoituksen hyödyntämistä. Lisäksi määrärahalla vahvistetaan kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämistä kiertotalouden kehitysalustoina sekä edistetään kiertotalouden ekosysteemien kehittämistä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ekosysteemit | -2 000 |
Innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus | -3 000 |
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | 1 000 |
Yhteensä | -4 000 |
Momentin nimike on muutettu.
2020 talousarvio | 1 000 000 |
2019 talousarvio | 5 000 000 |
2018 tilinpäätös | 5 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtionavustuslain (688/2001) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) kiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -ekosysteemien toimeenpanoon
2) kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseen.
Määrärahaa saa lisäksi käyttää valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja sen ekosysteemin kehittymistä edistäviin hankkeisiin.
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
43. Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 87 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
6) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Osana hallituksen tulevaisuusinvestointiohjelmaa kohdennetaan yritysvetoista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta (t&k&i) erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita organisaatioita t&k&i-toimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä, kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta. Rahoituksella kannustetaan uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan. Hallituskaudella toteutetaan kiertotalouden edistämisohjelma. Business Finlandin rahoitusta kohdennetaan yritysten kiertotaloushankkeiden, julkisten toimijoiden yhteistyöhankkeiden ja innovatiivisten julkisten hankintojen rahoitukseen. Avustusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European Interest, IPCEI).
Rahoitusta kohdennetaan erityisesti elintarvike- ja puutuotealan kasvuhakuisuuden ja uudistumisen vauhdittamiseen.
Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yritysvetoinen t&k&i-rahoitus | 55 000 |
Kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki | 18 000 |
AV-tuotantotuki | 12 350 |
Toimialakohtainen kasvurahoitus | 2 200 |
Yhteensä | 87 550 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
AV?tuotantotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | 12 350 |
Määräaikainen kiertotalouden investointi? ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | 18 000 |
Toimialakohtainen kasvukokonaisuus (HO 2019) | 2 200 |
Yritysvetoinen T&K&I?paketti (HO 2019) | 55 000 |
Yhteensä | 87 550 |
Momentin nimike on muutettu.
2020 talousarvio | 87 550 000 |
2018 tilinpäätös | 49 300 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Määrärahaa saa käyttää:
8) Eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC supertietokoneen hankinnan kansalliseen rahoitusosuuteen.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 8) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 8).
Muutos mahdollistaa Suomen osallistumisen eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC Joint Undertaking) kautta toteutettavan supertietokoneen hankintaan CSC — Tieteen tietotekniikan keskuksen Kajaanin datakeskukseen.
2020 talousarvio | 87 550 000 |
2018 tilinpäätös | 49 300 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentille esitetään määrärahaa 87,6 milj. euroa. Hallitus esittää talousarviota täydentävässä esityksessä, että määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-supertietokoneen hankinnan kansalliseen rahoitusosuuteen.
Valiokunta on tyytyväinen, että määrärahalla mahdollistetaan Suomen osallistuminen eurooppalaisen suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC Joint Undertaking) kautta toteutettavaan supertietokoneen hankintaan CSC — Tieteen tietotekniikan keskuksen Kajaanin datakeskukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 87 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen
5) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille
6) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.
7) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua
8) Eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC supertietokoneen hankinnan kansalliseen rahoitusosuuteen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
44. Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan komission vähämerkityksellistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013), valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen kiertotalouden investointihankkeisiin myönnettävästä avustuksesta mukaisesti:
1) kiertotaloutta edistäviin investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden innovaatioita, teknologisia ratkaisuja, palveluita, toimintatapoja tai liiketoimintamalleja
2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin sekä investointeihin liittyvien toimijoiden yhteistyötä tai prosessien ja materiaalivirtojen yhdistämistä edistävien verkostojen ja yhteistoiminnan luomiseen
3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteutukseen ja investointeihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Investointituki on tarkoitettu innovatiivisten tulevaisuuden kiertotalousratkaisujen edistämiseen. Kiertotaloudessa tuotteet, materiaalit ja niiden arvo säilytetään talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotalous uudistaa yritysten toiminta- ja tuotantotapoja, sekä yritysten välistä yhteistyötä. Investointituki on Euroopan unionin vähämerkityksellistä (de minimis) tukea.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -530 |
Kiertotalouden investointituki | -2 000 |
Määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki (HO 2019 kertaluonteinen) | 1 000 |
Yhteensä | -1 530 |
Momentin nimike on muutettu.
2020 talousarvio | 1 000 000 |
2019 II lisätalousarvio | -530 000 |
2019 talousarvio | 2 530 000 |
2018 tilinpäätös | 2 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Euroopan komission vähämerkityksellistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013), valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston asetuksen kiertotalouden investointihankkeisiin myönnettävästä avustuksesta mukaisesti:
1) kiertotaloutta edistäviin investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden innovaatioita, teknologisia ratkaisuja, palveluita, toimintatapoja tai liiketoimintamalleja
2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin sekä investointeihin liittyvien toimijoiden yhteistyötä tai prosessien ja materiaalivirtojen yhdistämistä edistävien verkostojen ja yhteistoiminnan luomiseen
3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteutukseen ja investointeihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
45. (32.60.41) LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 5 532 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään v. 2014 kolmelle nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalihankkeelle myönnettyjen investointitukien maksamiseen. Myönnetyt tuet ovat yhteensä 92 876 100 euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 5 532 | 5 532 |
Menot yhteensä | 5 532 | 5 532 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tukien maksatusten pienentyminen | -9 398 |
Yhteensä | -9 398 |
2020 talousarvio | 5 532 000 |
2019 talousarvio | 14 930 000 |
2018 tilinpäätös | 13 830 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 5 532 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentilta vähennetään 5 532 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu terminaalihankkeen toteutuksen viivästymisestä. Hankkeen tuen maksatukset siirtyvät vuodelle 2021.
2020 VII lisätalousarvio | -5 532 000 |
2020 talousarvio | 5 532 000 |
2019 tilinpäätös | 14 929 080 |
2018 tilinpäätös | 13 830 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentilta vähennetään 5 532 000 euroa.
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2020 talousarvio | — |
2019 talousarvio | 10 000 000 |
2018 tilinpäätös | 10 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään 13 488 000 euroa.
Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 33 915 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Momentilta saa lisäksi maksaa ennen vuotta 2020 tehdyistä päätöksistä aiheutuvia menoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Määrärahaa on tarkoitus myöntää rekisteröidyille laivanrakennusyrityksille, laivankorjausyrityksille tai laivakonversioyrityksille uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osioina sekä innovatiivisiin tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024- | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 7 488 | 1 000 | 3 000 | - | - | 11 488 |
Vuoden 2020 sitoumukset | 6 000 | 12 000 | 7 415 | 2 500 | 6 000 | 33 915 |
Menot yhteensä | 13 488 | 13 000 | 10 415 | 2 500 | 6 000 | 45 403 |
---|
Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi.
2020 talousarvio | 13 488 000 |
2019 IV lisätalousarvio | — |
2019 talousarvio | 10 000 000 |
2018 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 13 488 000 euroa.
Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 33 915 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.
Momentilta saa lisäksi maksaa ennen vuotta 2020 tehdyistä päätöksistä aiheutuvia menoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 54 665 000 eurolla.
Selvitysosa:Valtuuden 20 750 000 euron lisäys aiheutuu uusien laivahankkeiden käynnistymisen mahdollistamisesta.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 8 750 000 euroa vuonna 2021, 10 000 000 euroa vuonna 2022 ja 2 000 000 euroa vuonna 2023.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 13 488 000 |
2019 tilinpäätös | 10 000 000 |
2018 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 54 665 000 eurolla.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetty 10 000 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.
Selvitysosa:Määrärahan peruutus aiheutuu hankkeen siirtymisestä rahoitettavaksi vuoden 2020 talousarvioon sisältyvällä myöntämisvaltuudella.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2020 VII lisätalousarvio | — |
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 13 488 000 |
2019 tilinpäätös | 10 000 000 |
2018 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetty 10 000 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.
47. (32.60.47) Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018—2021 annetun valtioneuvoston asetuksen (498/2018) mukaisesti:
1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät
2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin
3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon liittyviin investointi- ja selvityshankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tukiohjelman tavoitteena on edistää sähköisen liikenteen kehittymistä ja erityisesti latausinfrastruktuuria kehittämällä pienentää kynnystä hankkia sähköisiä kulkuneuvoja. Lisäksi tavoitteena on kaasutankkausasemaverkoston laajentaminen ja siten kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöedellytysten parantaminen.
Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen päästöistä on leikattava 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Strategian tavoitteena on autokannan entistä nopeampi uusiutuminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvu autokannassa. Kattava latausjärjestelmä on edellytys sähköisen liikenteen kasvulle. Lisäksi latausjärjestelmän rakentamisessa tulisi ottaa huomioon sähköjärjestelmään liittyvät kysymykset, kuten sähkötehon riittävyys ja järjestelmien joustavuus. Tärkeää olisi myös kannustaa yrityksiä kehittämään uudenlaisia ratkaisuja, kuten älykkäitä ohjausjärjestelmiä ja kaupallistaa näitä. Tukea on aikaisemmin myönnetty erityisesti julkisen latausverkoston laajentamiseen ja sähköisen julkisen liikenteen pilot-hankkeille. Tukiohjelman tavoitteena on nämä toimenpiteet huomioiden vahvistaa kansallista latausinfrastruktuuria ja edistää siihen liittyvän uuden teknologian kehittymistä. Tukea ei käytetä kotitalouspisteisiin tai niiden yhteydessä tehtävien sähköverkon kapasiteetin parantamiseen.
Ajoneuvojen suuritehoisissa latausjärjestelmissä infrastruktuurituki on enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista, muutoin enintään 30 %. Mikäli hanke hyödyntää uutta teknologiaa voidaan infrastruktuuritukea korottaa 10 %-yksiköllä.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomeen laaditaan vuosille 2020—2022 kansallinen biokaasuohjelma Suomen elinvoiman kehittämiseksi ja ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelman tavoitteena on ottaa käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali.
- — Sähköiseen liikenteeseen liittyvä infrastruktuuri kehittyy siten, ettei sen kehittymättömyys muodosta estettä sähköautojen laajamittaiselle käyttöönotolle (v. 2018: julkisia latauspaikkoja 700)
- — Uuden teknologian käyttöönotto sähköiseen liikenteeseen liittyvässä infrastruktuurissa lisääntyy
- — Biokaasun tankkausasemien määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä (v. 2018: 40).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Biokaasuohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 5 000 |
Yhteensä | 5 000 |
2020 talousarvio | 8 000 000 |
2019 talousarvio | 3 000 000 |
2018 tilinpäätös | 3 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentille esitetään määrärahaksi 8 milj. euroa. Valiokunta pitää tärkeänä biokaasuohjelman tukemista. Sillä luodaan uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia biokaasun käytölle. Biokaasuohjelman määrärahaa tullaan käyttämään biokaasutankkausasemaverkoston laajentamiseen sekä biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018—2021 annetun valtioneuvoston asetuksen (498/2018) mukaisesti:
1) investointeihin infrastruktuuriin, joka edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sisältäen muun muassa julkiset pikalatausasemat ja julkisen liikenteen latausjärjestelmät
2) sähköisen liikenteen infrastruktuuriin liittyvän uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin
3) kaasun siirto- ja jakeluverkkojen ulkopuolisten biokaasua tarjoavien tankkausasemien rakentamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon liittyviin investointi- ja selvityshankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 euroa sähkölatausasemainfrastruktuurin laajentamiseen ja vähennyksenä 600 000 euroa siirtona momentille 30.40.22 biokaasutuotannon edistämiseen liittyvään neuvontahankkeeseen.
2020 IV lisätalousarvio | 400 000 |
2020 talousarvio | 8 000 000 |
2019 tilinpäätös | 3 000 000 |
2018 tilinpäätös | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 31.20.51 kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukeen.
2020 VII lisätalousarvio | -1 000 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 400 000 |
2020 talousarvio | 8 000 000 |
2019 tilinpäätös | 3 000 000 |
2018 tilinpäätös | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa.
48. (32.60.44) Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 232 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuotantotuella tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen tai puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tuulivoiman, biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasu- ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.
Vuonna 2018 pidettiin kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti teknologianeutraali tarjouskilpailu uusiutuvan energian tuesta. Tukea myönnettiin seitsemälle hankkeelle, joiden yhteenlaskettu sähkön tuotantomäärä vuodessa on 1,36 TWh. Tarjouskilpailun voittaneet uusiutuvan sähkön hankkeet tulevat tuotantoon arviolta aikaisintaan v. 2020.
Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite on 38 %.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu, ns. RED II) määrittelee, että jäsenmaiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 32 % unionin energian kokonaisloppukulutuksesta v. 2030. Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset panoksensa, jotta ne voivat yhteisesti saavuttaa unionin yleistavoitteen. Suomi on toimittanut komissiolle luonnoksen kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmastaan, jossa se on ilmoittanut tavoittelevansa 50 prosentin uusiutuvan energian osuutta v. 2030.
Tuotantotuki ja tavoitehinnat
Tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tavoitehinnat (euroa/MWh) | 83,50 |
Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 50,00 |
Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (euroa/MWh) | 20,00 |
— enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos (euroa) | 750 000 |
Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki (enintään euroa/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 euroa/t ja turpeen vero 1,90 euroa/MWh) | 18,00 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
- — Suomi saavuttaa uusiutuvalle energialle asetetut tavoitteet
- — Tukiohjelma edesauttaa Suomen muuttumista vähähiiliseksi yhteiskunnaksi.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Tuulivoimalat | 229 520 000 |
Biokaasuvoimalat | 2 720 000 |
Metsähakevoimalat | 190 000 |
Puupolttoainevoimalat | 120 000 |
Yhteensä | 232 550 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Muutokset päästöoikeuden ja sähkön markkinahinnassa sekä turpeen verossa ja tuulivoimakapasiteetin rajoittamisessa | 18 050 |
Yhteensä | 18 050 |
2020 talousarvio | 232 550 000 |
2019 talousarvio | 214 500 000 |
2018 tilinpäätös | 249 808 985 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 232 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa lain (1396/2010) mukaisesti:
1) syöttötariffin (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet) maksamiseen
2) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (tuotantotuen ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen
3) tarjouskilpailuun perustuvan preemiotuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
V lisätalousarvioesitys HE 119/2020 vp (3.9.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 104 050 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tuulivoiman tuotannon kasvusta sekä sähkön ja päästöoikeuden hintojen laskusta.
2020 V lisätalousarvio | 104 050 000 |
2020 talousarvio | 232 550 000 |
2019 tilinpäätös | 228 620 804 |
2018 tilinpäätös | 249 808 985 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2020 vp (30.9.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 104 050 000 euroa.
(51.) Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2019 talousarvio | 118 000 |
2018 tilinpäätös | 118 000 |
66. Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 60 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin innovaatiorahastoa varten suoritettaviin maksuihin
2) maksuja varten myytävistä päästöoikeuksista saatujen tuottojen säilyttämisestä ja maksujen suorittamisesta aiheutuviin kuluihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Päästökauppadirektiivissä (2003/87/EY) säädetään Euroopan unionin innovaatiorahastosta. Rahaston varat kerätään huutokauppaamalla yhteensä 50 milj. päästöoikeutta 25 jäsenvaltion toimesta. Huutokaupattavat päästöoikeudet ovat kolmannella päästökauppakaudella jakamatta jääneitä EU-tason markkinavakausvarantoon siirrettäviä päästöoikeuksia, joten niiden myymisellä ja tulouttamisella ei ole suoraa vaikutusta Suomen käyttöön jääviin huutokauppatuloihin.
Energiavirasto huutokauppaa Suomen osalta kyseiset 2 milj. päästöoikeutta ja tulouttaa vastaavat tulot, vähennettynä komission huutokauppa-asetuksessa sallittavilla kustannuksilla, komission tilille.
Päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot on merkitty momentille 12.32.99.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 60 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 60 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin innovaatiorahastoa varten suoritettaviin maksuihin
2) maksuja varten myytävistä päästöoikeuksista saatujen tuottojen säilyttämisestä ja maksujen suorittamisesta aiheutuviin kuluihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentilta vähennetään 16 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu päästöoikeuden hinnan laskusta.
2020 IV lisätalousarvio | -16 000 000 |
2020 talousarvio | 60 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentilta vähennetään 16 000 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu päästöoikeuden hinnan noususta.
2020 VII lisätalousarvio | 18 000 000 |
2020 IV lisätalousarvio | -16 000 000 |
2020 talousarvio | 60 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 137 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 50 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Lainat myönnetään enintään 10 vuodeksi. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy, voidaan laina-aikaa erittäin painavasta syystä pidentää enintään 20 vuoteen. Lainoista perittävän koron arvioidaan olevan 1 % v. 2020. Lainana myönnettävän käynnistystuen määrä on enintään 1 milj. euroa (nuorille innovatiivisille yrityksille enintään 2 milj. euroa) ja laina-aika enimmillään 10 vuotta.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024— | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 79 700 | 24 600 | 8 700 | 2 200 | 500 | 115 700 |
Vuoden 2020 sitoumukset | 57 500 | 52 000 | 16 000 | 7 000 | 14 323 | 146 823 |
Menot yhteensä | 137 200 | 76 600 | 24 700 | 9 200 | 14 823 | 262 523 |
Business Finlandin myöntämien lainojen lainakanta1)
2016 | 2017 | 2018 | |
Lainakanta vuoden lopussa (milj. euroa) | 829,1 | 882,3 | 965,9 |
Tileistä poistetut perimättä jätöt (milj. euroa) | 20,2 | 20,0 | 19,1 |
1) Sisältää myös momentilta 32.20.87 myönnetyt lainat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtuuslisäysten maksatukset | 1 300 |
Valtuuslisäysten maksatukset (siirto momentille 32.40.89) | -4 100 |
Yhteensä | -2 800 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 137 200 000 |
2019 talousarvio | 140 000 000 |
2018 tilinpäätös | 161 793 255 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 137 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille:
1) tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määritellyllä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 50 000 000 eurolla.
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 uusia lainoja saa myöntää enintään 446 823 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 150 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 300 000 000 euron lisäys aiheutuu pk-yritysten kehitystoiminnan turvaamisesta koronavirusepidemian aiheuttamassa tilanteessa.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 150 000 000 euroa vuonna 2020, 120 000 000 euroa vuonna 2021 ja 30 000 000 euroa vuonna 2022.
2020 II lisätalousarvio | 150 000 000 |
2020 talousarvio | 137 200 000 |
2019 tilinpäätös | 154 999 132 |
2018 tilinpäätös | 161 793 255 |
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 uusia lainoja saa myöntää enintään 446 823 000 eurolla.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maksatusarvioiden tarkentumisesta.
2020 IV lisätalousarvio | 25 000 000 |
2020 II lisätalousarvio | 150 000 000 |
2020 talousarvio | 137 200 000 |
2019 tilinpäätös | 154 999 132 |
2018 tilinpäätös | 161 793 255 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 10 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Pääomalainoilla rahoitetaan käynnistysvaiheessa olevia yrityksiä, jotka toiminnallaan uudistavat teollisuutta ja kehittävät uusia liiketoimintaekosysteemejä. Tavoitteena on uuden, aineettoman pääoman ja osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen perustuvan yritystoiminnan edistäminen talouskasvun tukemiseksi.
Rahoitettava toiminta voi liittyä esimerkiksi liiketoimintaekosysteemin operaattorin toimintaan tai tieto- tai testialustojen kehittämiseen.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 20 000 | 4 000 | 24 000 |
Menot yhteensä | 20 000 | 4 000 | 24 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arviomäärärahan tarkentuminen | 8 000 |
Yhteensä | 8 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 20 000 000 |
2019 I lisätalousarvio | 18 000 000 |
2019 talousarvio | 12 000 000 |
2018 tilinpäätös | 5 914 375 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.
Lainoja voidaan myöntää valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana tai Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) mukaisena käynnistystukena. Mikäli laina on myönnetty käynnistystukena ja nuoren yrityksen tavoittelema yritystoiminta epäonnistuu, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksessa (1444/2014) tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 10 000 000 eurolla.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 20 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 12 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 20 000 000 euron lisäys aiheutuu kasvumoottorirahoituksen jatkamisesta.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 12 000 000 euroa vuonna 2020 ja 8 000 000 euroa vuonna 2021.
2020 IV lisätalousarvio | 12 000 000 |
2020 talousarvio | 20 000 000 |
2019 tilinpäätös | 17 628 563 |
2018 tilinpäätös | 5 914 375 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 20 000 000 eurolla.
88. Pääomasijoitus Ilmastorahasto Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään 300 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Ilmastorahasto Oy:n oman pääoman korottamiseen.
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali v. 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tavoitteen saavuttamista tukemaan perustetaan Ilmastorahasto Oy. Ilmastorahasto Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka on aiemmin toiminut nimellä Valtion kehitysyhtiö Vake Oy. Ilmastorahasto Oy:n tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen.
Yhtiö voi myöntää oman ja vieraan pääoman rahoitusta sekä välirahoitusta niin yksityisten kuin julkisten toimijoiden hankkeisiin.
Ilmastorahaston rahoituksen ensisijaisena kohteena ovat teollisen mittaluokan skaalaukset, joissa sijoitusten kokoluokka on 10—50 milj. euroa. Hankkeiden keskeisinä arviointikriteereinä ovat merkittävä investoinnin aikaistaminen, hankkeen toteutuminen markkinaehtoisesti suunniteltua laajempana tai sen kohdistuminen Suomeen. Keskeisenä kriteerinä on se, että hankkeen avulla voidaan vähentää päästöjä nykyisiin ratkaisuihin verrattuna.
Tavoitteena on, että uusi Ilmastorahasto voisi käynnistää rahoitustoiminnan loppuvuonna 2020.
2020 VII lisätalousarvio | 300 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2020 vp (24.11.2020)
Momentille esitetään 300 milj. euroa Ilmastorahasto Oy:n oman pääoman korottamiseen.
Hallitus päätti budjettiriihessä perustaa rahaston tukemaan ilmastotavoitteita. Ilmastorahasto Oy tulee olemaan valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka on aiemmin toiminut nimellä Valtion kehitysyhtiö Vake Oy. Ilmastorahasto Oy:n tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Yhtiö voisi myöntää oman ja vieraan pääoman rahoitusta sekä välirahoitusta niin yksityisten kuin julkisten toimijoiden hankkeisiin.
Ilmastorahaston rahoituksen ensisijaisena kohteena ovat teollisen mittaluokan skaalaukset, joissa sijoitusten kokoluokka on 10—50 milj. euroa. Hankkeiden keskeisinä arviointikriteereinä ovat merkittävä investoinnin aikaistaminen, hankkeen toteutuminen markkinaehtoisesti suunniteltua laajempana tai sen kohdistuminen Suomeen. Keskeisenä kriteerinä on myös se, että hankkeen avulla voidaan vähentää päästöjä nykyisiin ratkaisuihin verrattuna.
Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä hiilineutraaliutta tukevien investointien vauhdittamista, koska ilmasto- ja digi-investoinnit eivät nykyisin toteudu riittävässä mittakaavassa markkinaehtoisesti. Valiokunta pitää myös kannatettavana rahoitusyhtiön tarkoitusta pyrkiä toteuttamaan yhteiskunnalliset tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja maksimoimaan yhteiskunnallisen tuloksen oman toimintansa tuoton ohella.
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään 300 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Ilmastorahasto Oy:n oman pääoman korottamiseen.