Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

20. (31.20, osa, 30 ja 40, osa) Liikenteen ja viestinnän palvelutPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Liikenteen ja viestinnän viranomaispalveluilla turvataan liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä luodaan edellytyksiä liikennejärjestelmän ja siihen liittyvien palvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödynnetään merkittävässä osassa yhteiskunnan palveluiden tuottamisessa ja kulutuksessa. Digitalisaatiokehityksen myötä luodaan uusia liikenteen ja viestinnän palveluja, joille viestintäverkot luovat edellytykset.

Luvun nimike on muutettu.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Yhteisöradioiden toiminnan tukeminen

Suomessa toimii tällä hetkellä 5—8 yhteisöradioiksi luokiteltavaa radioasemaa, jotka toimivat pääasiassa kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten ohjelmantekijöiden voimin. Toisin kuin monissa EU-maissa, Suomessa toimivat yhteisöradiot eivät saa julkista tukea, vaikka niillä on merkittävä asema esim. mediakoulutuksessa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää mahdollisuudet yhteisöradioiden toiminnan tukemiseen.

43. (31.30.43) Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 92 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille.

Selvitysosa:Aluksille maksettava tuki vastaa yleisesti verovelvollisten merenkulkijoiden osalta merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten sekä työnantajan merimieseläkevakuutusmaksun ja tapaturmavakuutusmaksun määrää. Rajoitetusti verovelvollisten osalta tuki vastaa vain toimitetun lähdeveron ja työnantajan maksaman sairausvakuutusmaksun määrää.

Vuonna 2020 tukea maksetaan 1.7.2019—30.6.2020 välisenä aikana syntyneistä kustannuksista. Matkustaja-aluksilla, jotka saavat kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, tuki vastaa verohallinnolle toimitettujen ja maksettujen työnantajasuoritusten osalta ennakonpidätysten, työnantajan sairausvakuutusmaksujen sekä lähdeveron määrää ajalta 1.11.2019—31.10.2020.

Vuonna 2018 tukea maksettiin 84,3 milj. euroa. Kauppa-alusluettelossa arvioidaan vuonna 2020 olevan 117 tuen piiriin kuuluvaa alusta, joista 102 on lastialuksia ja 15 matkustaja-aluksia. Luetteloon merkittyjen alusten bruttovetoisuuden arvioidaan olevan yhteensä noin 1 500 000 tonnia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -3 000
Yhteensä -3 000

2020 talousarvio 92 000 000
2019 talousarvio 95 000 000
2018 tilinpäätös 84 332 971

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 92 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentilta vähennetään 12 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen tarpeen alenemisesta.


2020 VII lisätalousarvio -12 000 000
2020 talousarvio 92 000 000
2019 tilinpäätös 86 835 757
2018 tilinpäätös 84 332 971

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentilta vähennetään 12 000 000 euroa.

50. (31.40.50) Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki, mukaan lukien ELY-keskusten kyläverkkotuki, voi olla enintään 90 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, mutta kuitenkin 15.7.2017 jälkeen käynnistyneissä hankkeissa enintään 100 %. Laajakaistatukilain mukainen valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Kunnan rahoitusosuus on 8 % tai 21,78 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus, tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys ja hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, jos kunnan maksuosuus on 8 % ja enintään 44,22 %, jos kunnan maksuosuus on 21,78 %.

Valtioneuvosto asetti 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voi käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Tavoitetta ei toistaiseksi ole saavutettu. Myöntöpäätösten mukaisten verkkojen rakentaminen kuitenkin jatkuu edelleen ja Liikenne- ja viestintävirastossa on vireillä tukihakemuksia. Tukea voidaan edelleen myöntää aiempina vuosina käyttämättä jääneiden valtuuksien mukaisesti.

Hanketta rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 Yhteensä
vuodesta
2020
lähtien
       
Ennen vuotta 2020 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvat maksatukset - 2 500 2 500

2020 talousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös 13 142 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille ei myönnetä uutta määrärahaa, mutta laajakaistahanke ja verkkojen rakentaminen jatkuvat aiempien myöntövaltuuksien ja päätösten mukaisesti.

Valiokunta pitää myönteisenä hallitusohjelman linjausta laajakaistaohjelman jatkamisesta ja tuen ohjaamisesta alueille, joille ei ole tulossa kaupallista laajakaistaa ennen vuotta 2025. Laajakaistayhteydet eivät ole edelleenkään kaikin osin kunnossa, ja esim. haja-asutusalueilla sekä myös taajamissa on alueita, joilla kuiturakentaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. On myös tärkeää, että eri teknologioita hyödynnetään tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Aiempina vuosina budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään 10 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 10 605 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, ja aiheutuu siitä, että avustuksen hakuprosessista ja avustuksen kohteena olevien hankkeiden etenemisestä johtuen määrärahan käyttö ajoittuu osittain vuoden 2020 jälkeisille vuosille.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2020 IV lisätalousarvio 10 605 000
2020 talousarvio
2019 tilinpäätös
2018 tilinpäätös 13 142 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Momentille esitetään 10,6 milj. euron määrärahaa, joka on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, koska hankkeet ovat edenneet ennakoitua hitaammin.

Valiokunta painottaa toimivien laajakaistayhteyksien merkitystä, mikä on korostunut tänä keväänä etätyön lisääntymisen myötä. Etenkin nopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuus vaihtelee kuitenkin maakuntien ja kuntien välillä. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat yhä keskeisempiä etätyön, elinkeinoelämän sekä myös tasapainoisen aluekehityksen kannalta. Onkin tärkeää, että hallitusohjelman linjauksen mukaisesti laajakaistaohjelmaa jatketaan ja tukea ohjataan alueille, joille ei ole tulossa kaupallista laajakaistaa ennen vuotta 2025.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään 10 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 10 605 000 euroa.

51. (31.20.(40), 41, 42, 30.42, 51, 40.(45)) Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 19 741 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti

2) henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen

3) valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

4) Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan kohtien 1) ja 4) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 9 100 000
Henkilöautojen konversiotuki 6 000 000
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 841 000
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 3 800 000
Yhteensä 19 741 000

Selvitysosa:Tieliikenteen turvallisuustoiminnan määrärahalla edistetään tieliikenteen turvallisuutta koskevien liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Määräraha perustuu vakuutusyhtiöiltä kerättävään liikenneturvallisuusmaksuun, joka tuloutetaan momentille 11.19.05.

Henkilöautojen hankinta- ja konversiotuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentää samalla liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.

Rautatiealan koulutuksen määräraha on tarkoitettu rautatiealan toimijoista riippumattomalle ja laaja-alaista rautatiealan ammatillista koulutusta eri tehtäviin tarjoavalle oppilaitokselle tai osakeyhtiölle.

Luotsauslain mukaan Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella peritään alennettuun yksikköhintaan perustuvaa luotsausmaksua. Alennettu yksikköhinta on enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta yksikköhinnasta. Tämän johdosta liiketaloudellisesti kannattamatonta Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus maksaa momentin mukaista hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle. Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava) alijäämän suuruinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Liikenneturvallisuusmaksukertymän aleneminen -1 390
Liikenneturvallisuusmaksukertymän alenemisesta aiheutuvan säästön peruminen 1 390
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -400
Yhteensä -400

2020 talousarvio 19 741 000
2019 talousarvio 20 141 000
2018 tilinpäätös 31 641 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Liikenneturvallisuusmaksujen riittävyys.Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen esitetään 9,1 milj. euroa, mikä vastaa aiempien vuosien rahoitusta. Määrärahan taustalla on ajoneuvojen liikennevakuutuksista kerättävä liikenneturvallisuusmaksu, joka on 1 prosentti kertymästä. Tämän maksun perusteella arvioidaan ensi vuonna kertyvän n. 7,7 milj. euroa, jolloin puuttuva rahoitus katetaan budjettivaroilla.

Vakuutuskertymä on jäänyt viime vuosina aiottua pienemmäksi, mutta liikenneturvallisuustyön tärkeyden vuoksi valtionavustuksia on rahoitettu osin talousarviovaroista. Määrärahasta valtaosa myönnetään yleisavustuksina, jotka osoitetaan mm. Liikenneturvalle, minkä lisäksi mm. kunnille ja kuntayhtymille myönnetään hankeavustuksia alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön.

Valiokunta pitää perusteltuna, että liikenneturvallisuustyön jatkuvuus ja sen nykyinen taso turvataan, sillä määräraha on tärkeä niin valtakunnallisen kuin myös kuntien ja alueiden liikenneturvallisuustyön kehittämisessä. Jatkossa on tarpeen arvioida ratkaisuja, joilla rahoitustaso varmistetaan pitkäjänteisesti kestävällä tavalla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 19 741 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan sekä kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti

2) henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen

3) valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

4) Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan kohtien 1) ja 4) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 9 100 000
Henkilöautojen konversiotuki 6 000 000
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 841 000
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 3 800 000
Yhteensä 19 741 000

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 7 500 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 9 100 000
Henkilöautojen konversiotuki 6 000 000
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 841 000
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 3 800 000
Kansallisen uutistoiminnan tuki 2 500 000
Tiedotusvälineiden tuki 5 000 000
Yhteensä 27 241 000

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 500 000 euroa aiheutuu kansallisen uutistoiminnan tukemisesta. Valtion tuen myöntämisen ehtona on se, että uutistoimistotoiminta hyödyttää laajasti suomalaista mediakenttää, erityisesti alueellisia ja paikallisia medioita.

Lisäyksestä 5 000 000 euroa aiheutuu koronavirustilanteen takia talousvaikeuksiin joutuneiden tiedotusvälineiden tukemisesta.


2020 IV lisätalousarvio 7 500 000
2020 talousarvio 19 741 000
2019 tilinpäätös 20 141 000
2018 tilinpäätös 31 641 000

 

IV lisätalousarvioesitys täydentävä HE 97/2020 vp (11.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 32 300 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää yhteensä enintään 24 700 000 euroa lasti- ja matkustaja-alusvarustamoille ja lisäksi sen verran kuin 100 000 eurosta mahdollisesti jää käyttämättä, tukea liikennöintiin koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 100 000 euroa avustuksen toimeenpanon ja valmistelun edellyttämiin selvityskustannuksiin.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 9 100 000
Henkilöautojen konversiotuki 6 000 000
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 841 000
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 3 800 000
Kansallisen uutistoiminnan tuki 2 500 000
Tiedotusvälineiden tuki 5 000 000
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden tuki 24 800 000
Yhteensä 52 041 000

Selvitysosa:Päätösosa korvaa vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys neljännen lisätalousarvioesityksen 7 500 000 euroon nähden on 24 800 000 euroa, mistä 24 700 000 euroa aiheutuu lasti- ja matkustaja-alusvarustamoille myönnettävästä tuesta ja enintään 100 000 euroa avustuksen toimeenpanon ja valmistelun edellyttämistä selvityskustannuksista.

Koronakriisin ja siihen liittyvien rajoitusten seurauksena suomalaisten lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden kassavirta on merkittävästi vähentynyt ja toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet. Osa aluskannasta on kriisistä johtuen poistettu liikenteestä. Liikennöivien alusten vähäiset matkustajamäärät ja rahtiliikenne eivät välttämättä riitä kattamaan toiminnan kustannuksia joillakin reiteillä. Matkustaja-alusten tulorakenteesta normaalisti merkittävän osan muodostaa henkilöliikenne.

Suomen talouden, elinkeinoelämän kuljetusten ja matkustajaliikenteen kannalta on keskeistä turvata riittävän merikuljetuskapasiteetin toimivuus kaikissa olosuhteissa. Määrärahan mahdollistaman avustuksen tarkoituksena on varmistaa ja edistää merikuljetuskapasiteetin riittävyyttä, luottamuksen palautumista meriliikenteeseen, suomalaisen tonniston säilymistä sekä mahdollistaa varustamoiden toimintakyvyn ylläpitäminen. Koronakriisin aiheuttaman poikkeustilanteen ja siihen liittyvien erilaisten rajoitusten ja muiden vaikutusten ajallista kestoaikaa ei voida tarkasti arvioida.

Ensisijaisena tavoitteena on liikenteen markkinaehtoinen toiminta ja elpyminen koronarajoitusten tilanteen salliman asteittaisen poistumisen johdosta. Esimerkiksi Helsinki—Tallinna -välisessä liikenteessä elpyminen voi olla nopeampaa kesäsesongista ja työmatkaliikenteestä johtuen. Tulevan kehityksen arviointiin liittyy epävarmuuksia, jolloin lisämäärärahan tarkoituksena on ylläpitää valmius liikennöinnin tukemiseen, mikäli se edellä kerrottujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta katsotaan olosuhteet huomioiden välttämättömäksi. Meriliikennettä voitaisiin tukea sellaisilla reiteillä, joissa se olisi muuten kannattamatonta ja markkinaehtoista tarjontaa olisi vähän tai ei lainkaan.

Varustamoille maksettu avustus myönnettäisiin valtionavustuslain (688/2001) sekä sen 8 §:n nojalla annettavan asetuksen perusteella. Avustuksen myöntämisen ehtona olisi, että tätä hakeneelle varustamolle asetetaan julkisen palvelun velvoite tai muu liikennöintivelvoite tuetun reitin, aluksen ja vuorotiheyden suhteen. Julkisen palvelun velvoitteella tai muulla liikennöintivelvoitteella tuettava reitti todettaisiin valtioneuvoston asetuksessa. Avustuksen tulee täyttää EU:n valtiontukisääntöjen asettamat ehdot. Valtionapuviranomainen voi pyytää avustuksen hakijalta selvitystä palvelun suorittamisessa toteutettavista ympäristövaikutusten hallintaa koskevista toimenpiteistä vähäpäästöisen operoinnin edistämiseksi. Lähtökohtaisesti tukea ei maksettaisi yhdelle alukselle kolmea kuukautta pidempää ajanjaksoa.

Avustuksella korvattaisiin enintään aluksen liikennöinnin aiheuttamien kustannusten ja rahti- ja muiden tuottojen sekä muiden mahdollisten avustusten välinen erotus lisättynä kohtuullisella tuotolla koko avustusjakson ajalta. Avustuksen hakijan tulee jälkikäteisesti osoittaa tuen maksajalle kirjanpitoonsa perustuen todelliset kustannukset ja toiminnan tuotot, jotta valtionavustusviranomainen voi varmistua, ettei järjestelystä yhdessä muiden julkisten tukien kanssa synny varustamolle ylikompensaatiota. Rahtauspalveluihin liittymättömiä matkustuspalveluiden ja tuotteiden myynnistä saatava kate sekä muut mahdolliset avustukset vähennetään mahdollisesta korvauksesta.

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa tuen myöntämisestä ja valvonnasta. Avustuksen tarkemmista ehdoista ja myöntämisedellytyksistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.


2020 IV lisätalousarvio 32 300 000
2020 talousarvio 19 741 000
2019 tilinpäätös 20 141 000
2018 tilinpäätös 31 641 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Momentille esitetään yhteensä 32,3 milj. euroa, josta 24,7 milj. euroa esitetään lasti- ja matkustaja-alusvarustamoille liikennöinnin tukemiseen. Koronakriisin ja siihen liittyvien rajoitusten seurauksena suomalaisten lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden kassavirta on merkittävästi vähentynyt ja toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja toteaa, että Suomen talouden ja elinkeinoelämän kannalta on välttämätöntä, että merikuljetukset toimivat kaikissa olosuhteissa. Lisämäärärahan tarkoituksena on ylläpitää valmius liikennöinnin tukemiseen, mikäli se katsotaan olosuhteet huomioiden välttämättömäksi. Avustus myönnettäisiin valtionavustuslain sekä sen nojalla annettavan asetuksen perusteella. Avustuksen myöntämisen ehtona olisi, että avustusta hakeneelle varustamolle asetetaan julkisen palvelun velvoite tai muu liikennöintivelvoite tuetun reitin, aluksen ja vuorotiheyden suhteen.

Momentin määrärahasta osoitetaan 5 milj. euroa tiedotusvälineiden tukeen, jolla tuetaan koronaviruksen vuoksi talousvaikeuksiin joutuneita tiedotusvälineitä. Kyseessä on uusi tukimuoto. Sitä voisi hakea hankkeisiin, joilla vahvistettaisiin laadukasta paikallista tai alueellista journalismia, tutkivaa journalismia tai tavanomaista perusteellisempien juttukokonaisuuksien tuottamista sekä journalistisen sisällön lisäämistä digitaalisille alustoille.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tuen toimivuutta ja sen riittävyyttä seurataan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 32 300 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää yhteensä enintään 24 700 000 euroa lasti- ja matkustaja-alusvarustamoille ja lisäksi sen verran kuin 100 000 eurosta mahdollisesti jää käyttämättä, tukea liikennöintiin koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 100 000 euroa avustuksen toimeenpanon ja valmistelun edellyttämiin selvityskustannuksiin.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 9 100 000
Henkilöautojen konversiotuki 6 000 000
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 841 000
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 3 800 000
Kansallisen uutistoiminnan tuki 2 500 000
Tiedotusvälineiden tuki 5 000 000
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden tuki 24 800 000
Yhteensä 52 041 000

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikenne- ja viestintävirasto voi koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa käyttää lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ja sen toimeenpanoon 24 800 000 euroa, josta enintään 100 000 euroa saa käyttää avustuksen toimeenpanon ja valmistelun edellyttämiin selvityskustannuksiin.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 9 100 000
Henkilöautojen konversiotuki 6 000 000
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 841 000
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 3 800 000
Tiedotusvälineiden tuki 7 500 000
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden tuki 24 800 000
— mistä toimeenpanon ja valmistelun edellyttämät selvitykset (enintään) 100 000
Kaasukuorma-autojen hankintatuki 1 000 000
Romutuspalkkio 8 000 000
Yhteensä 61 041 000

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 000 000 euroa on siirtoa momentilta 32.20.47 ja aiheutuu kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuesta ja 8 000 000 euroa romutuspalkkion rahoituksesta.

Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuella pyritään edistämään liikenteen päästövähennysten saavuttamista. Tavoitteena on edistää kaasun käyttöä raskaassa liikenteessä sekä kaasuntankkausinfrastruktuurin laajentumista lisäämällä kysyntää. Kaasukuorma-autojen yleistymisen hitauteen vaikuttaa ajoneuvojen korkea hankintahinta. Tuen tarkoituksena on vauhdittaa kaasukuorma-autojen yleistymistä.

Momentin perusteluja ja käyttösuunnitelmaa on täsmennetty lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden tuen osalta ja lisäksi momentin käyttösuunnitelmassa kansallisen uutistoiminnan ja tiedotusvälineiden tuet on yhdistetty. Lisäksi käyttösuunnitelmaan on lisätty uusi kohta romutuspalkkiota varten.


2020 VII lisätalousarvio 9 000 000
2020 IV lisätalousarvio 32 300 000
2020 talousarvio 19 741 000
2019 tilinpäätös 20 141 000
2018 tilinpäätös 31 641 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikenne- ja viestintävirasto voi koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa käyttää lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ja sen toimeenpanoon 24 800 000 euroa, josta enintään 100 000 euroa saa käyttää avustuksen toimeenpanon ja valmistelun edellyttämiin selvityskustannuksiin.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Tieliikenteen turvallisuustoiminta 9 100 000
Henkilöautojen konversiotuki 6 000 000
Rautatieliikenteen ammattikoulutus 841 000
Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 3 800 000
Tiedotusvälineiden tuki 7 500 000
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden tuki 24 800 000
— mistä toimeenpanon ja valmistelun edellyttämät selvitykset (enintään) 100 000
Kaasukuorma-autojen hankintatuki 1 000 000
Romutuspalkkio 8 000 000
Yhteensä 61 041 000

54. (31.30.64 ja 66) Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 19 136 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen

2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen

3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen

4) aikaisempina vuosina myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2020 viisivuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 17 500 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.

Yhteysalusliikenne on Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa lähes kaikki Saaristomeren ja Suomenlahden vakituisesti asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2020 arvioidaan olevan n. 220 000. Kokonaispalvelusopimuksista aiheutuvat menot matkustajaa kohden ovat noin 80 euroa/matka ja yhteysalusreittien varrella olevaa vakinaista asukasta kohden n. 30 000 euroa vuodessa.

Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Suomenlahden sekä Turunmaan saariston henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on voimassa olevat sopimukset Nauvon eteläisen ja poikittaisen sekä Houtskari—Iniön yhteysalusreittialueiden liikennepalveluiden tuottamisesta vuosina 2013—2021. Sopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa ja uusien sopimusten hankinta on tarkoitus käynnistää vuoden 2020 aikana.

Uusilla valtuuksilla turvataan kyseisten reittien yhteysalusliikennepalvelujen ostaminen kokonaispalveluna, jossa palveluntuottajat vastaavat näillä reiteillä liikennöivien alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimusten mukainen kokonaispalvelu koskisi ajanjaksoa 1.5.2022—30.4.2027. Yhteysalusliikennepalveluista arvioidaan aiheutuvan menoja noin 3 500 000 euroa vuodessa vuosina 2022—2027. Tarvittavan valtuuden suuruus perustuu nykyisten sopimusten hintatasoon sekä pääosin nykyiseen toimintamalliin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteysalusliikenteen laiturien korjaukset 1 250
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -100
Yhteensä 1 150

2020 talousarvio 19 136 000
2019 talousarvio 17 986 000
2018 tilinpäätös 17 986 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 19 136 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin sekä selvityksiin ja tiedottamiseen

2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen

3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen

4) aikaisempina vuosina myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan vuonna 2020 viisivuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 17 500 000 euron kokonaiskustannusten määrästä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

55. (31.30.63) Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 108 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään

2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille

3) junaliikenteen palvelujen ostoihin

4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin

5) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin

6) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin

7) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen

8) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen

9) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.

Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.

Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2020 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 2 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Junaliikenteen ostot 32 170
Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen 32 329
Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki 13 250
Ilmastoperusteiset toimenpiteet 20 000
Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki 8 125
Lentoliikenteen ostot 1 000
Merenkurkun liikenne 250
Kehittämishankkeet 750
Liikkumisen ohjaus 600
Yhteensä 108 474
Junaliikenteen ostot

Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen sopimus junaliikenteen ostoista vuodelle 2020 kattaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alueen ulkopuolisen lähiliikenteen ja lisäksi kiskobusseilla hoidettavaa kaukoliikennettä. Ostoliikennesopimus sisältää 1,5 vuoden jatko-option 6/2022 asti. Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö velvoitepäätöksessään määrittelee.

Kauko- ja lähiliikenteen tukemisessa tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.

Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki

Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne- kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja edellyttäen, että rahoitus on kytketty MAL-aiesopimuksessa sovittuihin liikenteen palvelujen kehittämistoimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseksi valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen liikenteen palvelujen kehittämistä digitalisaation ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi sekä yhteentoimivien taustajärjestelmään perustuvien lippu- ja maksujärjestelmien kehittämiseksi.

Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.

Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki

Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä ja että ne osallistuvat kehittämistoimien rahoitukseen vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseksi valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteen palvelujen kehittämistä digitalisaation ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi sekä yhteentoimivien taustajärjestelmään perustuvien lippu- ja maksujärjestelmien kehittämiseksi.

Lentoliikenteen ostot

Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2018 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti noin 10 800 matkustajaa. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus on voimassa 8.1.2018—18.12.2020.

Merenkurkun liikenne

Merenkurkun laivaliikenteen ostamisen tavoitteena on turvata ympärivuotinen matkustajalauttaliikenne Vaasan ja Uumajan välille. Vuonna 2018 matkustajia oli noin 210 000 henkilöä. Suomen valtion maksuosuus on enintään 50 % ostokustannuksista. Nykyinen vuotuinen ostoliikenneavustus 250 000 euroa säilytetään kuluvan sopimuskauden loppuun 2020. Valtio ei enää vuodesta 2021 alkaen osallistu laivaliikenteen ylläpitoon vuotuisilla palvelujen ostoilla.

Kehittämishankkeet

Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.

Liikkumisen ohjaus

Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ilmastoperusteinen tasokorotus (HO 2019) 20 000
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -300
Yhteensä 19 700

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 108 474 000
2019 I lisätalousarvio 5 000 000
2019 talousarvio 88 774 000
2018 tilinpäätös 99 974 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentin määräraha on noin 108 milj. euroa, johon sisältyy 20 milj. euron pysyvä tasokorotus ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin. Tämän korotuksen käyttötarkoitusta ei ole vielä tarkemmin määritelty.

Momentin määräraha vastaa muutoin aiempien vuosien tasoa. Koska valtion rahoitus ei ole juurikaan muuttunut, ovat kuntien rahoitusosuudet kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan kunnat rahoittavat merkittäviltä osin ELY-keskusten tilaamaa liikennettä ja esim. keskisuurten kaupunkiseutujen oma rahoitus joukkoliikenteeseen on kasvanut noin 23 prosenttia vuosien 2015 ja 2017 välillä.

Ilmastoperusteisiin toimiin tarkoitettu korotus on myönteinen lisäys, mutta sen taso on vielä vaatimaton tarpeisiin nähden. Esim. Liikenne- ja viestintävirasto on hiljattain valmistuneessa selvityksessään (Traficom julkaisuja 25/2019) arvioinut, että joukkoliikenteen suoritteen tulisi kasvaa 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta ilmastotavoitteiden mukainen joukkoliikenteen kulkutapaosuus saavutettaisiin vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen arvioidaan tarkoittavan 240 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa vuoteen 2030 mennessä, minkä saavuttaminen edellyttäisi sekä valtion että kuntien rahoituksen merkittävää lisäämistä. Ilmastotavoitteiden kannalta olisi perusteltua lisätä liikkumisen ohjauksen valtionavustusta ja edistää näin kestävään liikkumiseen kannustavia hankkeita. Nyt avustus vähenee 0,3 milj. eurolla.

Julkinen joukkoliikenne on heikentynyt merkittävästi maaseudulla ja haja-asutusalueilla, mikä vaikeuttaa etenkin sellaisten henkilöiden (mm. nuoret) päivittäistä liikkumista, joilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttämiseen. Näiden alueiden joukkoliikennepalveluja tulisi kehittää mm. erilaisin kutsupalvelujärjestelyin sekä muin toimin, jotka luovat yksityisautoilulle vaihtoehtoisia ja täydentäviä kulkumuotoja. Valiokunta painottaa myös matkaketjujen toimivuutta ja yhteistä maksu- ja lippujärjestelmää edistäviä ratkaisuja, minkä ohella myös helppokäyttöiset ja ajantasaiset aikataulu- ja reittitiedot parantavat joukkoliikenteen käytettävyyttä ja houkuttelevuutta. Taksilain uudistamistyössä on niin ikään edistettävä ratkaisuja, jotka parantavat taksiliikenteen tarjontaa ja kattavuutta alueilla, joilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä.

Valiokunta pitää myös hyvänä hallitusohjelman kirjausta siitä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusmenettelyä laajennetaan uusille yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille. MAL-sopimuksista on saatu hyviä kokemuksia, sillä ne ovat olleet suurimmilla kaupunkiseuduilla vaikuttavia valtion ja kuntien sopimuksellisen yhteistyön välineitä. Niiden kautta on toteutettu maankäyttöä tukevia joukkoliikennehankkeita ja vauhditettu asuntotuotantoa.

Valiokunta nostaa esille myös liikennekäytävien toimivuutta ja niiden kokonaisvaltaista kehittämistä edistävät toimenpiteet. MAL-sopimusmenettely on edellä kerrotuin tavoin toimiva väline kaupunkiseuduille, mutta sen rinnalle on syytä luoda uudenlaista sopimuksellista yhteistyötä, joka edistää myös ylimaakunnallisten liikennekäytävien kehittämistä ja mm. kasvukeskusten välistä joukkoliikennettä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 108 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään

2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille

3) junaliikenteen palvelujen ostoihin

4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin

5) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin

6) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin

7) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen

8) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen

9) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.

Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös lentoliikennöinnin keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu akuutista koronatilanteesta ja käytetään valtion rahoitusosuuden kasvattamiseen toimivaltaisten viranomaisten hankkimassa EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisessa liikenteessä sekä koronatilannetta elvyttäviin kehittämistoimenpiteisiin.

Perustelujen täydennys aiheutuu koronaviruksen (COVID-19) Helsinki—Savonlinna -väliselle lentoliikenteelle aiheutuvien vaikutusten hallinnasta.


2020 IV lisätalousarvio 100 000 000
2020 talousarvio 108 474 000
2019 tilinpäätös 93 774 000
2018 tilinpäätös 99 974 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Hallitus esittää koronatilanteen vuoksi julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen 100 milj. euron lisämäärärahaa, jolla tuetaan joukkoliikennettä koronatilanteen pitkittyessä sekä pyritään varmistamaan nykyisten joukkoliikenteen kehittämishankkeiden jatkuvuus.

Koronaepidemia on vähentänyt voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöä. Matkustajien määrä on romahtanut suurissa kaupungeissa, mutta matkustaminen on vähentynyt voimakkaasti myös muualla Suomessa. Tästä on aiheutunut eri osapuolille merkittäviä taloudellisia tappioita, jotka kohdistuvat liikenteen järjestämistavasta ja hankintamalleista riippuen joko toimivaltaisille viranomaisille tai linja-autoyrityksille.

Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen järjestäminen ei heikkene pysyvästi koronakriisin vuoksi. Epidemian aiheuttamat taloudelliset menetykset on sen vuoksi pyrittävä korvaamaan joukkoliikenteen järjestäjille ja liikenteenharjoittajille mahdollisimman kattavasti. Määrärahan tarvetta, jakautumista ja kohdentamista on näin ollen arvioitava vielä seuraavassa lisätalousarviossa.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös lentoliikenteen (Helsinki—Savonlinna) keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle. Valiokunta pitää tätä perusteltuna ja korostaa muutoinkin kotimaan lentojen merkitystä alueellisen elinvoimaisuuden ja maan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös lentoliikennöinnin keskeytymisestä aiheutuvien kiinteiden kustannusten korvaamiseen liikenteenharjoittajalle.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 111 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamisesta koronatilanteen pitkittyessä. Lisäyksestä 100 000 000 euroa on tarkoitus käyttää julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä ja 11 000 000 euroa henkilöjunaliikenteen ostoihin.


2020 VII lisätalousarvio 111 000 000
2020 IV lisätalousarvio 100 000 000
2020 talousarvio 108 474 000
2019 tilinpäätös 93 774 000
2018 tilinpäätös 99 974 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 111 000 000 euroa.

60. (31.40.60) Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 532 112 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksi 2,5 % 12 978
Yhteensä 12 978

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 532 112 000
2019 talousarvio 519 134 000
2018 tilinpäätös 507 948 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 532 112 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.