Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              20. Perusväylänpito
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 409 111 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 139 600 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 50 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 5 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2018—2020 (milj. euroa)

  2018 tilinpäätös 2019 varsinainen talousarvio 2020 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 825 - 825 548 - 548 740 - 740
Radanpito 587 53 534 343 57 286 481 50 431
Vesiväylänpito 110 1 109 91 1 90 98 - 98
Liikenteen ohjaus ja informaatio - - - 141 - 141 140 - 140
Yhteensä 1 522 54 1 468 1 123 58 1 065 1 459 50 1 409

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kehä I Laajalahden kohta, Raide Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentilta 31.10.77) 12 000
Kertaluonteisten erien poisto -27 520
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) -400
Korjausvelan vähentäminen 40 000
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet (HO 2019 kertaluonteinen) 10 000
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Perusväylänpidon pysyvä tasokorotus (HO 2019) 300 000
SS Saimaan ylläpito (siirto momentilta 31.01.02) 380
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 12 000
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -1 310
Yhteensä 343 750

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotisesta siirtomäärärahasta kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksella lisätään valtion talousarvion joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta perusväylänpidon rahoituksella toteutettavien laajempien ja pitkäkestoisempien hankkeiden tapauksessa.


2020 talousarvio 1 409 111 000
2019 II lisätalousarvio 40 000 000
2019 talousarvio 1 065 361 000
2018 tilinpäätös 1 468 490 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 409 520 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 1 409 111 000 nähden on 409 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 700 000 euroa raskaan liikenteen ajoneuvojen etäpunnitusjärjestelmän toteuttamiseksi ja vähennyksenä 291 000 euroa siirtona momentille 28.30.01 liikenteen suoritelaskennan sekä tieliikenneonnettomuustilaston siirtämiseksi Tilastokeskukseen.


2020 talousarvio 1 409 520 000
2019 IV lisätalousarvio 380 000
2019 II lisätalousarvio 40 000 000
2019 talousarvio 1 065 361 000
2018 tilinpäätös 1 468 490 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentin nettomääräraha on 1,4 mrd. euroa, minkä lisäksi radanpidon tulojen arvioidaan olevan noin 50 milj. euroa. Kaikki lisäykset huomioon ottaen määräraha on 344 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Määrärahan nousu johtuu ennen muuta hallitusohjelman mukaisesta tasokorotuksesta, jolla perusväylänpidon rahoitusta on korotettu pysyvästi 300 milj. eurolla. Tämä vastaa myös parlamentaarisen työryhmän ehdotusta.

Perusväylänpidon rahoitustason nosto on välttämätöntä, sillä korjausvelka on mittava, arvioiden mukaan noin 2,5 mrd. euroa, joka jakaantuu lähes puoliksi tie- ja rataverkolle. Viime vaalikauden lisäpanostukset antoivat mahdollisuuden hillitä korjausvelan kasvua, mutta ilman pysyvää tasokorotusta korjausvelan määrä alkaa nopeasti kasvaa. Kasvua vauhdittavat mm. liikennemäärien ja raskaan liikenteen massojen kasvu sekä sääolosuhteiden tuomat lisähaasteet.

Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla ja että siinä otetaan huomioon mm. elinkeinoelämän tarpeet. Huomiota on siten kiinnitettävä mm. tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä väyläverkon päällysteiden sekä siltojen parantamiseen. On niin ikään tärkeää, että korjausvelan vähentämiseen osoitetun lisärahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain.

Vuosina 2020—2022 perusväylänpidon rahoitusta käytetään myös pieniin, mm. kävelyä ja pyöräilyä sekä liikenneturvallisuutta edistäviin hankkeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että näistä hankkeista huolimatta liikenneverkon korjausvelkaa voidaan hallituskaudella vähentää vuosittain. On siten tärkeää, että myös jo etukäteen nimetyt hankkeet vähentävät osaltaan korjausvelkaa ja parantavat kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta.

Valiokunta pitää hyvänä, että tasokorotuksesta käytetään 20 milj. euroa teiden talvikunnossapidon parantamiseen. Jo viime talvena talvikunnossapitoon osoitettiin lisäresursseja, ja nyt tehty linjaus edistää edelleen talvikunnossapidon tasoa ja pitkäjänteisyyttä. Väyläverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen on välttämätöntä liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä mm. elinkeinoelämän kuljetusten täsmällisyyden ja sitä kautta elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseksi.

Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin viime vaalikauden korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi. Valiokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 12 950 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.

Hankkeet ja niille valiokunnan osoittamat määrärahat ovat:

  • — Mt 110/Mt 181 kiertoliittymän rakentaminen, Paimio: 500 000 euroa
  • — Mt 19033 Vuoreslahdentie, Kajaani, soratieosuuden parantaminen välillä Vuoreslahti—Koski: 200 000 euroa
  • — Mt 19205 Uvantie, Paltamo, loppuosan muuttaminen soratieksi: 140 000 euroa
  • — Mt 19822 Oivantie, Posio, parantaminen soratieksi: 200 000 euroa
  • — Mt 13355 Aureentie ja Mt 13355 Karttiperäntie, Parkano, korjaaminen: 300 000 euroa
  • — Mt 661, Päntäne—Isojoki, Kauhajoki, tien parantaminen: 760 000 euroa
  • — Mt 3864 Sipari—Pulsa, Lappeenranta/Ylämaa, tien parantaminen: 400 000 euroa
  • — Mt 7071, Kätkänjoentie, Alavus, perusparannuksen loppuun saattaminen: 200 000 euroa
  • — Mt 3441 Hyyryläntie, Ruovesi ja Mt 14359 Ylä-Kolkintie, Virrat, parantaminen: 500 000 euroa
  • — Vt 3, Juustoportin risteys, Jalasjärvi, liittymäalueen parantaminen: 150 000 euroa
  • — Vt 22 Rokuan tienhaara, Utajärvi, korjaaminen: 400 000 euroa
  • — Mt 18409, Juotennivan silta, Haapavesi, korjaaminen: 200 000 euroa
  • — Mt 15076, Koirakivenraitti, Pertunmaa, tien parantaminen: 100 000 euroa
  • — Mt 967 Tanhua—Värriö—Hihnavaara, Savukoski, pysäkkien lisääminen: 60 000 euroa
  • — Vt 2 Humppila, aloittaminen: 400 000 euroa
  • — Vt 9, Ylämyllyn kohta, Liperi, liikenneturvallisuuden parantaminen: 400 000 euroa
  • — Vt 6 ja kt 74, Repokallio, Joensuu, eritasoliittymän parantaminen: 230 000 euroa
  • — Mt 301, Vesilahti, liittymien turvallisuuden parantaminen: 500 000 euroa
  • — Martti—Tulppio-tie, Savukoski, perusparantamisen aloittaminen: 500 000 euroa
  • — Mt 11243, Estbyvägen, Kirkkonummi: päällysteen korjaaminen: 500 000 euroa
  • — Mt 180 Saaristotie, Kurkela—Kuusisto, tien suunnitteleminen: 200 000 euroa
  • — Myllypuro Kehä 1:n liittymä, Helsinki, suunnitteleminen: 500 000 euroa
  • — Mt 2956, Rantatie, Pyhäniemi—Hollola, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 600 000 euroa
  • — Mt 18585, Kamutanmäki ja Jängäntie, Raahe, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 750 000 euroa
  • — Mt 16811, Taipaleentie, Äänekoski, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 400 000 euroa
  • — Emäjoen kevyenliikenteen silta, Suomussalmi: 600 000 euroa
  • — Vt 27, Kokkolantie—Kalliontie, Ylivieska, kevyen liikenteen väylä: 500 000 euroa
  • — Mt 6304, Lanneveden taajama, Saarijärvi, kevyen liikenteen väylä: 300 000 euroa
  • — Mt 170, Tyysterintie—Ernestantie, Porvoo, kevyen liikenteen väylä: 1 300 000 euroa
  • — Mt 1605, Parikiventie—Papinjärventie, Porvoo, kevyen liikenteen väylä: 400 000 euroa
  • — Puuppola—Kirri, kevyen liikenteen väylä: 200 000 euroa
  • — Eurajoki—Luvia Laitakari, Satakunta, kevyen liikenteen väylä: 500 000 euroa
  • — Lentuankoski, Kuhmo, möljän kunnostaminen: 60 000 euroa

Rataverkon ja joukkoliikenteen toimivuus.Valiokunta korostaa, että rataverkon kehittämiseen liittyvän hankeyhtiövalmistelun rinnalla on kiinnitettävä huomiota myös sellaisiin pieniin rataverkon toimivuutta parantaviin hankkeisiin, joilla voidaan nopeasti parantaa niin henkilöliikenteen kuin myös tavaraliikenteen sujuvuutta. Esim. rautatieasemien ja liityntäpysäköinnin toimivuus ovat omiaan lisäämään joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja vähentämään yksityisautoilua.

Myös rataverkon turvallisuutta tulee parantaa ja uudistaa mm. kulunvalvontaan ja liikenteen ohjaukseen liittyvää tekniikkaa, mikä vähentää osaltaan rautatieliikenteen häiriöitä ja lisää sen suosiota. On niin ikään tärkeää, että viime vaalikaudella käynnistetty tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelma jatkuu ja että sille on varattu 22 milj. euron rahoitus vuosille 2020—2021; tästä osoitetaan vuoden 2020 talousarvioon 12 milj. euron määräraha. Tasoristeysten poistaminen on tärkeä yksittäinen toimenpide, jolla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää raideliikenteen sujuvuutta etenkin vilkkailla rataosilla.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta nostetaan ja MAL-sopimusten osalta varmistetaan panostukset kaupunkiseutujen ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä kaupunkiseutujen liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Lisäksi eduskunta edellyttää, että Keravan liityntäpysäköinnin asemakeskuksen suunnittelu käynnistetään pikaisesti, että muutkin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävät hankkeet saadaan liikkeelle viivytyksettä ja että joukkoliikenteen tukea nostetaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sisävesiväylien kehittäminen

Valiokunta pitää hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan tarkoituksena on laatia sisävesiliikenteen kehittämisohjelma ottaen huomioon elinkeinoelämän ja vesiensuojelun kannalta parhaat kohteet. Hallitusohjelmassa on eräänä sisävesiliikennettä edistävänä esimerkkinä mainittu Saimaan sulkujen pidentäminen. Tämä antaisi mahdollisuuden alusten suurempaan lastinottokykyyn ja lisäisi potentiaalisten Saimaan liikenteeseen soveltuvien jääluokiteltujen alusten määrää.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sisävesiliikenteen parempi hyödyntäminen ja sen merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä otetaan huomioon valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa. Etenkin Saimaan kanavan ja Vuoksen vesistöalueella teollisuuden rakenne sekä raaka-aine- ja tuotekuljetukset ovat vesiliikenteeseen sopivia ja vesikuljetus tukisi myös alueen teollisuuden logistista ketjua. Samassa yhteydessä on tarpeen selvittää myös toimenpiteet, joilla edistetään matkailua, retkeilyä ja piensatamatoimintaa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 422 470 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 139 600 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 56 250 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 550 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että MAL-sopimusten perusteella käytettävän perusväylänpidon määrärahan edellytyksenä on, että Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtopalvelua koskeva sopimus, josta saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 000 000 euroa.

Lisäksi peruutetaan Liikennevirastolle vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty 5 300 000 euron valtuus tehdä sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 748 000 euroa aiheutuu Väyläviraston loppuun toteuttamien hankkeiden vuoden 2020 poistojen ja pääomakulujen maksamisesta liikenteenohjausyhtiölle. Liikenteenohjausyhtiö lunastaa Väylävirastolta käypään hintaan valmistuvat liikenteenohjaus- ja hallintatoimintaan liittyvät hankkeet, joita vastaava tuloutus on momentilla 12.31.10. Omaisuuden arvo on yhteensä n. 88,8 milj. euroa.

Lisäyksestä 202 000 euroa on siirtoa momentilta 32.01.02 ja johtuu seitsemän henkilötyövuoden siirrosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta tieliikenteenohjaus ja -hallintapalvelun tarjoajan Intelligent Traffic Management Finland Oy:n palvelukseen. Väylävirasto ostaa osana viraston ja Traffic Management Finland -konsernin välistä sopimusta tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtäviin kuuluvaa palvelua.

Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen käytettävää enimmäiserää on korjattu edellä mainituilla lisäyksillä.

Lisäyksestä 10 900 000 euroa aiheutuu radanpidon materiaalivaraston ostamisesta. Radanpidon kriittisten materiaalien varastosta ja sen hallinnasta on viime vuoteen asti vastannut valtion omistama VR Track Oy. Varaston ylläpitämisellä on varmistettu kriittisten materiaalien jatkuva saatavuus radanpidon tarpeisiin. VR Track Oy myytiin vuonna 2019 norjalaiselle NRC Oy:lle, minkä vuoksi myös radanpidon materiaalivarasto siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Radanpidon riittävän omavaraisuuden ja varautumisen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Väylävirasto ostaa kriittisten materiaalien varaston omaan hallintaansa.

Lisäksi lisäyksestä 30 000 000 euroa käytetään päällystystöihin ja muihin teiden korjauksiin osana koronakriisistä johtuvia elvytystoimenpiteitä ja 12 600 000 euroa muihin elvytystoimenpiteisiin.

Lisäksi 200 000 euroa on siirtoa momentille 31.10.77 Kaarinan kiertotie Paraistenväylällä -suunnitteluhankkeeseen.

Väyläviraston ja Arctia Icebreaking Oy:n välisellä jäänmurtopalvelua koskevalla toisen optiokauden 135 000 000 euron sopimuksella turvataan talvimerenkulun edellytykset. Sopimuskausi on 1.11.2020—31.5.2025. Sopimus sisältää jäänmurtopalvelun hankkimisen viiden perinteisen jäänmurtajan osalta. Sopimukseen sisältyvät jäänmurtajat ovat Sisu, Urho, Otso, Kontio ja Voima. Sopimus ei aiheuta määrärahatarvetta, koska jäänmurtoon tarvittavat määrärahat sisältyvät jo perusväylänpidon määrärahaan.

Väylävirastolta peruutetaan vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty valtuus tehdä sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla. Kaivostoimintaa ei ole aloitettu eikä tieyhteyttä rakennettu. Hankkeelle ei ole osoitettu talousarviossa erillistä määrärahaa, minkä vuoksi valtuuden perumisella ei ole määrärahavaikutuksia.


2020 IV lisätalousarvio 56 250 000
2020 talousarvio 1 422 470 000
2019 tilinpäätös 1 105 741 000
2018 tilinpäätös 1 468 490 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Perusväylänpitoon esitetään noin 56 milj. euron lisäystä, josta noin 43 milj. euroa käytetään elvytystoimenpiteinä toteutettaviin kohteisiin.

Elvytysmäärärahasta 30 milj. euroa kohdennetaan mm. maanteiden sekä jalankulku- ja pyöräteiden päällysteisiin, rakenteen korjauksiin, sorateiden korjauksiin sekä varusteiden ja laitteiden uusimiseen. Toimenpiteiden päävaikutus on väylien palvelutason säilyttäminen ja palauttaminen.

Valiokunta toteaa, että liikenneväylien korjausvelka on edelleen varsin suuri ja kaikki lisäpanostukset ovat tärkeitä ja tarpeellisia. Perusväylänpidon hankkeilla on myös selkeää työllistävää vaikutusta ja ne parantavat liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja alueiden elinvoimaisuutta. Mahdollisia uusia elvytyskohteita arvioitaessa onkin perusteltua ottaa huomioon perusväylänpidon määrärahatarve, sillä tiestöllä ja radoilla on edelleen paljon korjausvelkaa, joka näkyy väylien käyttäjille mm. hidastuksina ja liikenteen häiriöinä.

Elvytyspakettiin sisältyy 10 milj. euron määräraha radanpitoon, minkä lisäksi radanpidon materiaalivaraston ostamiseen osoitetaan 10,9 milj. euron määräraha. Radanpidon materiaalivarasto on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen, jolloin radanpidon riittävän omavaraisuuden ja varautumisen vuoksi on perusteltua, että Väylävirasto ostaa kriittisten materiaalien varaston omaan hallintaansa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 56 250 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 550 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että MAL-sopimusten perusteella käytettävän perusväylänpidon määrärahan edellytyksenä on, että Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtopalvelua koskeva sopimus, josta saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 000 000 euroa.

Lisäksi peruutetaan Liikennevirastolle vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty 5 300 000 euron valtuus tehdä sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 53 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Hattulan kunnan omistaman Parolan asema—Merven teollisuusalue -yksityisraiteen päällysrakenteen uusimisesta ja tasoristeysten ja lastausolosuhteiden parantamisesta. Samalla raideosuus siirretään valtion rataverkon osaksi Väyläviraston hallintaan ja kunnossapitoon.

Määrärahan peruuttaminen johtuu vuodelle 2020 sovitun merikartoitushankinnan peruuntumisesta covid-19 -pandemian vuoksi toimittajan taholta. Merikartoitusta voidaan jatkaa aikaisintaan vuonna 2021.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Hankkeen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla valtuutta on tarkistettu 16 500 000 eurolla 70 000 000 eurosta 53 500 000 euroon siten, että valtuudessa on otettu huomioon vähennyksenä ennen valtuuden myöntämistä tehdyt sitoumukset 21 500 000 euroa ja lisäyksenä kustannusarvion 5 000 000 euron kasvu. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahatarve kohdistuu myöhemmille vuosille.


2020 VII lisätalousarvio 3 000 000
2020 IV lisätalousarvio 56 250 000
2020 talousarvio 1 422 470 000
2019 tilinpäätös 1 105 741 000
2018 tilinpäätös 1 468 490 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 53 500 000 euroa.