Talousarvioesitys 2020

10. (31.10, osa) Liikenne- ja viestintäverkot

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 993 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 286 km vuoden 2018 lopussa.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

	2018	2019 arvio	2020 arvio

Tie	15 106	14 989	14 222
Radat	4 779	4 779	4 501
Vesiväylät	219	254	221
Yhteensä	20 104	20 022	18 944

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2018 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)

	2018 toteutuma	2019 varsinainen talousarvio	2020 esitys

Perusväylänpito (20)	1 321,2	1 065,4	1 409,1
Tulot	63,1	57,6	50,3
— Ratamaksu	45,6	51,0	45,0
— Muut tulot	17,5	6,6	5,3
Menot	1 384,3	1 123,0	1 459,4
Kunnossapito	768,2	775,5	798,0
— Hoito	401,2	390,2	413,7
— Jäänmurto	60,6	57,6	64,0
— Korjaus	306,4	327,7	320,3
Parantaminen ja suunnittelu	117,0	56,5	171,8
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit	83,6	33,1	139,0
— Suunnittelu	33,4	23,4	32,8
Liikennepalvelut	125,5	191,0	189,6
— Liikenteen ohjaus ja informaatio	73,2	141,0	139,6
— Maantielauttaliikenne	49,2	50,0	50,0
— Merikartoitus	3,1	-	-
Korjausvelan vähentäminen	373,6	100,0	300,0
Avustukset (30, 31)	55,6	34,6	174,1
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30)	47,6	30,1	138,7
Eräät avustukset (31)	8,0	4,5	35,4
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79)	406,1	446,2	499,0
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76)	18,8	30,0	35,0
Väyläverkon kehittäminen (77)	278,3	298,2	351,2
Elinkaarirahoitushankkeet (79)	109,0	118,0	112,8
Nettomenot yhteensä	1 782,9	1 546,2	2 082,2

Bruttomenot yhteensä	1 846,0	1 603,8	2 132,5

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

	2018 toteutuma	2019 arvio	muutos	2020 arvio	muutos

Väylämaksuilla katettava toiminta
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia	102 548	104 805	2,2 %	107 110	2,2 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa	19,0	19,4	2,1 %	19,8	2,1 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa	49 078	48 400	-1,4 %	50 160	3,6 %
Muut tuotot, 1 000 euroa	1 488	416	-72,0 %	418	0,5 %
Kustannukset, 1 000 euroa	94 252	96 748	2,7 %	97 338	0,6 %
Kustannusvastaavuus	53,7 %	50,5 %	-2,0 %	52,0 %	0,3 %

Luvun nimike on muutettu.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 409 111 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 139 600 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 50 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 5 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2018—2020 (milj. euroa)

	2018 tilinpäätös			2019 varsinainen talousarvio			2020 esitys
	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot

Tienpito	825	-	825	548	-	548	740	-	740
Radanpito	587	53	534	343	57	286	481	50	431
Vesiväylänpito	110	1	109	91	1	90	98	-	98
Liikenteen ohjaus ja informaatio	-	-	-	141	-	141	140	-	140
Yhteensä	1 522	54	1 468	1 123	58	1 065	1 459	50	1 409

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kehä I Laajalahden kohta, Raide Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentilta 31.10.77)	12 000
Kertaluonteisten erien poisto	-27 520
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03)	-400
Korjausvelan vähentäminen	40 000
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet (HO 2019 kertaluonteinen)	10 000
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus	-1 400
Perusväylänpidon pysyvä tasokorotus (HO 2019)	300 000
SS Saimaan ylläpito (siirto momentilta 31.01.02)	380
Vaarallisten tasoristeysten poistaminen (HO 2019 kertaluonteinen)	12 000
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-1 310
Yhteensä	343 750

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotisesta siirtomäärärahasta kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksella lisätään valtion talousarvion joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta perusväylänpidon rahoituksella toteutettavien laajempien ja pitkäkestoisempien hankkeiden tapauksessa.

2020 talousarvio	1 409 111 000
2019 II lisätalousarvio	40 000 000
2019 talousarvio	1 065 361 000
2018 tilinpäätös	1 468 490 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 409 520 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 1 409 111 000 nähden on 409 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 700 000 euroa raskaan liikenteen ajoneuvojen etäpunnitusjärjestelmän toteuttamiseksi ja vähennyksenä 291 000 euroa siirtona momentille 28.30.01 liikenteen suoritelaskennan sekä tieliikenneonnettomuustilaston siirtämiseksi Tilastokeskukseen.

2020 talousarvio	1 409 520 000
2019 IV lisätalousarvio	380 000
2019 II lisätalousarvio	40 000 000
2019 talousarvio	1 065 361 000
2018 tilinpäätös	1 468 490 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentin nettomääräraha on 1,4 mrd. euroa, minkä lisäksi radanpidon tulojen arvioidaan olevan noin 50 milj. euroa. Kaikki lisäykset huomioon ottaen määräraha on 344 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Määrärahan nousu johtuu ennen muuta hallitusohjelman mukaisesta tasokorotuksesta, jolla perusväylänpidon rahoitusta on korotettu pysyvästi 300 milj. eurolla. Tämä vastaa myös parlamentaarisen työryhmän ehdotusta.

Perusväylänpidon rahoitustason nosto on välttämätöntä, sillä korjausvelka on mittava, arvioiden mukaan noin 2,5 mrd. euroa, joka jakaantuu lähes puoliksi tie- ja rataverkolle. Viime vaalikauden lisäpanostukset antoivat mahdollisuuden hillitä korjausvelan kasvua, mutta ilman pysyvää tasokorotusta korjausvelan määrä alkaa nopeasti kasvaa. Kasvua vauhdittavat mm. liikennemäärien ja raskaan liikenteen massojen kasvu sekä sääolosuhteiden tuomat lisähaasteet.

Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla ja että siinä otetaan huomioon mm. elinkeinoelämän tarpeet. Huomiota on siten kiinnitettävä mm. tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä väyläverkon päällysteiden sekä siltojen parantamiseen. On niin ikään tärkeää, että korjausvelan vähentämiseen osoitetun lisärahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain.

Vuosina 2020—2022 perusväylänpidon rahoitusta käytetään myös pieniin, mm. kävelyä ja pyöräilyä sekä liikenneturvallisuutta edistäviin hankkeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että näistä hankkeista huolimatta liikenneverkon korjausvelkaa voidaan hallituskaudella vähentää vuosittain. On siten tärkeää, että myös jo etukäteen nimetyt hankkeet vähentävät osaltaan korjausvelkaa ja parantavat kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta.

Valiokunta pitää hyvänä, että tasokorotuksesta käytetään 20 milj. euroa teiden talvikunnossapidon parantamiseen. Jo viime talvena talvikunnossapitoon osoitettiin lisäresursseja, ja nyt tehty linjaus edistää edelleen talvikunnossapidon tasoa ja pitkäjänteisyyttä. Väyläverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen on välttämätöntä liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä mm. elinkeinoelämän kuljetusten täsmällisyyden ja sitä kautta elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseksi.

Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin viime vaalikauden korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi. Valiokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 12 950 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.

Hankkeet ja niille valiokunnan osoittamat määrärahat ovat:

— Mt 110/Mt 181 kiertoliittymän rakentaminen, Paimio: 500 000 euroa
— Mt 19033 Vuoreslahdentie, Kajaani, soratieosuuden parantaminen välillä Vuoreslahti—Koski: 200 000 euroa
— Mt 19205 Uvantie, Paltamo, loppuosan muuttaminen soratieksi: 140 000 euroa
— Mt 19822 Oivantie, Posio, parantaminen soratieksi: 200 000 euroa
— Mt 13355 Aureentie ja Mt 13355 Karttiperäntie, Parkano, korjaaminen: 300 000 euroa
— Mt 661, Päntäne—Isojoki, Kauhajoki, tien parantaminen: 760 000 euroa
— Mt 3864 Sipari—Pulsa, Lappeenranta/Ylämaa, tien parantaminen: 400 000 euroa
— Mt 7071, Kätkänjoentie, Alavus, perusparannuksen loppuun saattaminen: 200 000 euroa
— Mt 3441 Hyyryläntie, Ruovesi ja Mt 14359 Ylä-Kolkintie, Virrat, parantaminen: 500 000 euroa
— Vt 3, Juustoportin risteys, Jalasjärvi, liittymäalueen parantaminen: 150 000 euroa
— Vt 22 Rokuan tienhaara, Utajärvi, korjaaminen: 400 000 euroa
— Mt 18409, Juotennivan silta, Haapavesi, korjaaminen: 200 000 euroa
— Mt 15076, Koirakivenraitti, Pertunmaa, tien parantaminen: 100 000 euroa
— Mt 967 Tanhua—Värriö—Hihnavaara, Savukoski, pysäkkien lisääminen: 60 000 euroa
— Vt 2 Humppila, aloittaminen: 400 000 euroa
— Vt 9, Ylämyllyn kohta, Liperi, liikenneturvallisuuden parantaminen: 400 000 euroa
— Vt 6 ja kt 74, Repokallio, Joensuu, eritasoliittymän parantaminen: 230 000 euroa
— Mt 301, Vesilahti, liittymien turvallisuuden parantaminen: 500 000 euroa
— Martti—Tulppio-tie, Savukoski, perusparantamisen aloittaminen: 500 000 euroa
— Mt 11243, Estbyvägen, Kirkkonummi: päällysteen korjaaminen: 500 000 euroa
— Mt 180 Saaristotie, Kurkela—Kuusisto, tien suunnitteleminen: 200 000 euroa
— Myllypuro Kehä 1:n liittymä, Helsinki, suunnitteleminen: 500 000 euroa
— Mt 2956, Rantatie, Pyhäniemi—Hollola, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 600 000 euroa
— Mt 18585, Kamutanmäki ja Jängäntie, Raahe, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 750 000 euroa
— Mt 16811, Taipaleentie, Äänekoski, kevyen liikenteen väylän rakentaminen: 400 000 euroa
— Emäjoen kevyenliikenteen silta, Suomussalmi: 600 000 euroa
— Vt 27, Kokkolantie—Kalliontie, Ylivieska, kevyen liikenteen väylä: 500 000 euroa
— Mt 6304, Lanneveden taajama, Saarijärvi, kevyen liikenteen väylä: 300 000 euroa
— Mt 170, Tyysterintie—Ernestantie, Porvoo, kevyen liikenteen väylä: 1 300 000 euroa
— Mt 1605, Parikiventie—Papinjärventie, Porvoo, kevyen liikenteen väylä: 400 000 euroa
— Puuppola—Kirri, kevyen liikenteen väylä: 200 000 euroa
— Eurajoki—Luvia Laitakari, Satakunta, kevyen liikenteen väylä: 500 000 euroa
— Lentuankoski, Kuhmo, möljän kunnostaminen: 60 000 euroa

Rataverkon ja joukkoliikenteen toimivuus.Valiokunta korostaa, että rataverkon kehittämiseen liittyvän hankeyhtiövalmistelun rinnalla on kiinnitettävä huomiota myös sellaisiin pieniin rataverkon toimivuutta parantaviin hankkeisiin, joilla voidaan nopeasti parantaa niin henkilöliikenteen kuin myös tavaraliikenteen sujuvuutta. Esim. rautatieasemien ja liityntäpysäköinnin toimivuus ovat omiaan lisäämään joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja vähentämään yksityisautoilua.

Myös rataverkon turvallisuutta tulee parantaa ja uudistaa mm. kulunvalvontaan ja liikenteen ohjaukseen liittyvää tekniikkaa, mikä vähentää osaltaan rautatieliikenteen häiriöitä ja lisää sen suosiota. On niin ikään tärkeää, että viime vaalikaudella käynnistetty tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelma jatkuu ja että sille on varattu 22 milj. euron rahoitus vuosille 2020—2021; tästä osoitetaan vuoden 2020 talousarvioon 12 milj. euron määräraha. Tasoristeysten poistaminen on tärkeä yksittäinen toimenpide, jolla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää raideliikenteen sujuvuutta etenkin vilkkailla rataosilla.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta nostetaan ja MAL-sopimusten osalta varmistetaan panostukset kaupunkiseutujen ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä kaupunkiseutujen liityntäpysäköinnin kehittämiseen. Lisäksi eduskunta edellyttää, että Keravan liityntäpysäköinnin asemakeskuksen suunnittelu käynnistetään pikaisesti, että muutkin pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävät hankkeet saadaan liikkeelle viivytyksettä ja että joukkoliikenteen tukea nostetaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sisävesiväylien kehittäminen

Valiokunta pitää hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan tarkoituksena on laatia sisävesiliikenteen kehittämisohjelma ottaen huomioon elinkeinoelämän ja vesiensuojelun kannalta parhaat kohteet. Hallitusohjelmassa on eräänä sisävesiliikennettä edistävänä esimerkkinä mainittu Saimaan sulkujen pidentäminen. Tämä antaisi mahdollisuuden alusten suurempaan lastinottokykyyn ja lisäisi potentiaalisten Saimaan liikenteeseen soveltuvien jääluokiteltujen alusten määrää.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sisävesiliikenteen parempi hyödyntäminen ja sen merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä otetaan huomioon valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa. Etenkin Saimaan kanavan ja Vuoksen vesistöalueella teollisuuden rakenne sekä raaka-aine- ja tuotekuljetukset ovat vesiliikenteeseen sopivia ja vesikuljetus tukisi myös alueen teollisuuden logistista ketjua. Samassa yhteydessä on tarpeen selvittää myös toimenpiteet, joilla edistetään matkailua, retkeilyä ja piensatamatoimintaa.

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 422 470 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 56 250 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 550 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että MAL-sopimusten perusteella käytettävän perusväylänpidon määrärahan edellytyksenä on, että Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtopalvelua koskeva sopimus, josta saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 000 000 euroa.

Lisäksi peruutetaan Liikennevirastolle vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty 5 300 000 euron valtuus tehdä sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 748 000 euroa aiheutuu Väyläviraston loppuun toteuttamien hankkeiden vuoden 2020 poistojen ja pääomakulujen maksamisesta liikenteenohjausyhtiölle. Liikenteenohjausyhtiö lunastaa Väylävirastolta käypään hintaan valmistuvat liikenteenohjaus- ja hallintatoimintaan liittyvät hankkeet, joita vastaava tuloutus on momentilla 12.31.10. Omaisuuden arvo on yhteensä n. 88,8 milj. euroa.

Lisäyksestä 202 000 euroa on siirtoa momentilta 32.01.02 ja johtuu seitsemän henkilötyövuoden siirrosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta tieliikenteenohjaus ja -hallintapalvelun tarjoajan Intelligent Traffic Management Finland Oy:n palvelukseen. Väylävirasto ostaa osana viraston ja Traffic Management Finland -konsernin välistä sopimusta tieliikenteenohjauksen ja -hallinnan telematiikkatehtäviin kuuluvaa palvelua.

Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen käytettävää enimmäiserää on korjattu edellä mainituilla lisäyksillä.

Lisäyksestä 10 900 000 euroa aiheutuu radanpidon materiaalivaraston ostamisesta. Radanpidon kriittisten materiaalien varastosta ja sen hallinnasta on viime vuoteen asti vastannut valtion omistama VR Track Oy. Varaston ylläpitämisellä on varmistettu kriittisten materiaalien jatkuva saatavuus radanpidon tarpeisiin. VR Track Oy myytiin vuonna 2019 norjalaiselle NRC Oy:lle, minkä vuoksi myös radanpidon materiaalivarasto siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Radanpidon riittävän omavaraisuuden ja varautumisen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Väylävirasto ostaa kriittisten materiaalien varaston omaan hallintaansa.

Lisäksi lisäyksestä 30 000 000 euroa käytetään päällystystöihin ja muihin teiden korjauksiin osana koronakriisistä johtuvia elvytystoimenpiteitä ja 12 600 000 euroa muihin elvytystoimenpiteisiin.

Lisäksi 200 000 euroa on siirtoa momentille 31.10.77 Kaarinan kiertotie Paraistenväylällä -suunnitteluhankkeeseen.

Väyläviraston ja Arctia Icebreaking Oy:n välisellä jäänmurtopalvelua koskevalla toisen optiokauden 135 000 000 euron sopimuksella turvataan talvimerenkulun edellytykset. Sopimuskausi on 1.11.2020—31.5.2025. Sopimus sisältää jäänmurtopalvelun hankkimisen viiden perinteisen jäänmurtajan osalta. Sopimukseen sisältyvät jäänmurtajat ovat Sisu, Urho, Otso, Kontio ja Voima. Sopimus ei aiheuta määrärahatarvetta, koska jäänmurtoon tarvittavat määrärahat sisältyvät jo perusväylänpidon määrärahaan.

Väylävirastolta peruutetaan vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty valtuus tehdä sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla. Kaivostoimintaa ei ole aloitettu eikä tieyhteyttä rakennettu. Hankkeelle ei ole osoitettu talousarviossa erillistä määrärahaa, minkä vuoksi valtuuden perumisella ei ole määrärahavaikutuksia.

2020 IV lisätalousarvio	56 250 000
2020 talousarvio	1 422 470 000
2019 tilinpäätös	1 105 741 000
2018 tilinpäätös	1 468 490 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Perusväylänpitoon esitetään noin 56 milj. euron lisäystä, josta noin 43 milj. euroa käytetään elvytystoimenpiteinä toteutettaviin kohteisiin.

Elvytysmäärärahasta 30 milj. euroa kohdennetaan mm. maanteiden sekä jalankulku- ja pyöräteiden päällysteisiin, rakenteen korjauksiin, sorateiden korjauksiin sekä varusteiden ja laitteiden uusimiseen. Toimenpiteiden päävaikutus on väylien palvelutason säilyttäminen ja palauttaminen.

Valiokunta toteaa, että liikenneväylien korjausvelka on edelleen varsin suuri ja kaikki lisäpanostukset ovat tärkeitä ja tarpeellisia. Perusväylänpidon hankkeilla on myös selkeää työllistävää vaikutusta ja ne parantavat liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja alueiden elinvoimaisuutta. Mahdollisia uusia elvytyskohteita arvioitaessa onkin perusteltua ottaa huomioon perusväylänpidon määrärahatarve, sillä tiestöllä ja radoilla on edelleen paljon korjausvelkaa, joka näkyy väylien käyttäjille mm. hidastuksina ja liikenteen häiriöinä.

Elvytyspakettiin sisältyy 10 milj. euron määräraha radanpitoon, minkä lisäksi radanpidon materiaalivaraston ostamiseen osoitetaan 10,9 milj. euron määräraha. Radanpidon materiaalivarasto on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen, jolloin radanpidon riittävän omavaraisuuden ja varautumisen vuoksi on perusteltua, että Väylävirasto ostaa kriittisten materiaalien varaston omaan hallintaansa.

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 56 250 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 142 550 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään jäänmurtopalvelua koskeva sopimus, josta saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 000 000 euroa.

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 53 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Hattulan kunnan omistaman Parolan asema—Merven teollisuusalue -yksityisraiteen päällysrakenteen uusimisesta ja tasoristeysten ja lastausolosuhteiden parantamisesta. Samalla raideosuus siirretään valtion rataverkon osaksi Väyläviraston hallintaan ja kunnossapitoon.

Määrärahan peruuttaminen johtuu vuodelle 2020 sovitun merikartoitushankinnan peruuntumisesta covid-19 -pandemian vuoksi toimittajan taholta. Merikartoitusta voidaan jatkaa aikaisintaan vuonna 2021.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Hankkeen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla valtuutta on tarkistettu 16 500 000 eurolla 70 000 000 eurosta 53 500 000 euroon siten, että valtuudessa on otettu huomioon vähennyksenä ennen valtuuden myöntämistä tehdyt sitoumukset 21 500 000 euroa ja lisäyksenä kustannusarvion 5 000 000 euron kasvu. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahatarve kohdistuu myöhemmille vuosille.

2020 VII lisätalousarvio	3 000 000
2020 IV lisätalousarvio	56 250 000
2020 talousarvio	1 422 470 000
2019 tilinpäätös	1 105 741 000
2018 tilinpäätös	1 468 490 000

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 400 000 euroa.

Valtuus

30. (31.10.35 ja 36) Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 138 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen hankkeille länsimetron rakentaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentaminen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen	90 000 000
Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen	30 000 000
Tampereen raitiotien rakentamisen 1. vaihe	18 700 000
Yhteensä	138 700 000

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2020	2021	2022	Yhteensä vuodesta 2020 lähtien

Länsimetro Matinkylä—Kivenlahti	90 000	34 740		124 740
Raide-Jokeri pikaraitiotie	30 000	30 000	18 200	78 200
Tampereen raitiotie, 1. vaihe	18 700	950		19 650
Tampereen raitiotie, 2. vaihe		15 950		15 950
Yhteensä	138 700	81 640	18 200	238 540

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Länsimetro	85 000
Raide-Jokeri	24 500
Tampereen raitiotie	-900
Yhteensä	108 600

2020 talousarvio	138 700 000
2019 II lisätalousarvio	380 000
2019 talousarvio	30 100 000
2018 tilinpäätös	47 600 000

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 138 700 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen	90 000 000
Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen	30 000 000
Tampereen raitiotien rakentamisen 1. vaihe	18 700 000
Yhteensä	138 700 000

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 4 480 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen	90 000 000
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie	300 000
Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen	30 000 000
Tampereen raitiotien rakentamisen 1. vaihe	21 820 000
Tampereen raitiotien rakentamisen 2. vaihe	600 000
Seudullinen yleissuunnittelu (Tampere)	460 000
Yhteensä	143 180 000

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto saa sitoutua Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) suunnittelun ja rakentamisen avustamiseen sekä seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnittelun avustamiseen saa siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 957 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista sekä seudullisen yleissuunnittelun kustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Tampereen seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto saa sitoutua Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotien suunnitteluun siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 6 100 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 4 180 000 euroa aiheutuu Tampereen raitiotien Hatanpään haaran ja raitiotien laajennuksen suunnittelusta sekä Hatanpään haaran ja raitiotien 2. vaiheen rakentamisesta ja 300 000 euroa aiheutuu Pikaraitiotie Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema suunnittelusta.

Aiemmin päätetyn hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Tampereen raitiotie

Tampereen raitiotiehankkeen 1. ja 2. vaiheiden toteuttamiseen aiemmin myönnettyä 71 milj. euron valtuutta tarkistetaan 13,957 milj. eurolla 84,957 milj. euroon. Toisen vaiheen kustannukset ovat muuttuneet edellisestä MAL-sopimuksesta, jonka vuoksi valtuutta tulee korottaa. Lisäksi Tampereen kaupunki päätti vuonna 2019 sisällyttää 1. vaiheeseen myös Hatanpään haaran, mikä ei alun perin sisältynyt 1. vaiheeseen ja vuonna 2017 myönnettyyn valtuuteen. Uuteen MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 84,957 milj. euroa. Kustannusten loppuosasta vastaa Tampereen kaupunki. Kunnat luovat hankkeella edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotien suunnittelu

Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös ratikkahankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko ratikan mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat hankkeella edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

2020 IV lisätalousarvio	4 480 000
2020 talousarvio	138 700 000
2019 tilinpäätös	30 480 000
2018 tilinpäätös	47 600 000

IV lisätalousarvioesitys täydentävä HE 97/2020 vp (11.6.2020)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikenne- ja viestintävirasto saa sitoutua Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) suunnittelun ja rakentamisen avustamiseen sekä seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnittelun avustamiseen saa siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 957 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista sekä seudullisen yleissuunnittelun kustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Tampereen seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikenne- ja viestintävirasto saa sitoutua Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotien suunnitteluun siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 6 100 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta korvaa vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen valtuuskohdan.

Vuoden neljänteen lisätalousarvioesitykseen nähden valtuuden sopijatahoksi on Väyläviraston sijaan muutettu Liikenne- ja viestintävirasto.

2020 IV lisätalousarvio	4 480 000
2020 talousarvio	138 700 000
2019 tilinpäätös	30 480 000
2018 tilinpäätös	47 600 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Edellä mainittujen MAL-sopimusten perusteella liikenne- ja viestintävirastolle esitetään kahta raidehankkeisiin liittyvää valtuutta. Toinen (13,957 milj. euroa) osoitetaan Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) suunnittelun ja rakentamisen avustamiseen sekä seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnittelun avustamiseen. Jo aiemmin myönnetty valtuus huomioon ottaen avustuserien yhteismäärä saa olla enintään noin 85 milj. euroa. Toinen valtuus (6,1 milj. euroa) osoitetaan Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotien suunnitteluun. Molemmissa hankkeissa valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia em. kustannuksista ja avustuksen myöntäminen edellyttää kuntien sitoutumista neuvottelutulokseen.

Valiokunta on tyytyväinen MAL-sopimusten etenemiseen ja toteaa, että sopimukset edistävät eheää yhdyskuntarakennetta ja antavat mahdollisuuden myös uusien, hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä olevien asuinalueiden kehittämiseen. On myös tärkeää, että valtio varautuu jatkossa osallistumaan käynnissä olevissa, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutuja koskevissa MAL-neuvotteluissa sovittavien toimien riittävään rahoitukseen.

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 4 480 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen	90 000 000
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie	300 000
Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentaminen	30 000 000
Tampereen raitiotien rakentamisen 1. vaihe	21 820 000
Tampereen raitiotien rakentamisen 2. vaihe	600 000
Seudullinen yleissuunnittelu (Tampere)	460 000
Yhteensä	143 180 000

Valtuus

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto saa sitoutua Tampereen raitiotien alkuperäisen 1. vaiheen rakentamisen avustamiseen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 55 050 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikenne- ja viestintävirasto saa sitoutua Tampereen raitiotien 1.vaiheen laajennuksen eli ns. Hatanpään haaran ja Tampereen raitiotien 2. vaiheen suunnittelun ja rakentamisen avustamiseen sekä seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnittelun avustamiseen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 29 907 000 euroa. Edellä mainittujen valtuuksien määrä yhteensä voi olla kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista sekä seudullisen yleissuunnittelun kustannuksista. Valtionavustusten myöntöpäätösten edellytyksenä on, että Tampereen seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimusten 2016—2019 ja 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen siten, kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentin perusteluja on muutettu siten, että valtuuden sopijatahoksi on lisätty Väylävirasto.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2020 VII lisätalousarvio	—
2020 IV lisätalousarvio	4 480 000
2020 talousarvio	138 700 000
2019 tilinpäätös	30 480 000
2018 tilinpäätös	47 600 000

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Valtuus

31. (31.10.37 ja 41) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 35 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet	14 500 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat	900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot	20 000 000
Yhteensä	35 400 000

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Avustus yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen (HO 2019 kertaluonteinen)	7 000
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja hankkeet (HO 2019 kertaluonteinen)	11 000
Siirto momentilta 31.10.50	13 000
Siirtyvien erien taso (HO 2019)	-100
Yhteensä	30 900

2020 talousarvio	35 400 000
2019 talousarvio	4 500 000
2018 tilinpäätös	7 990 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 37 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet	14 500 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat	2 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot	20 000 000
Yhteensä	37 400 000

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohdat 1) ja 2) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 1) ja 2) ja päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman.

Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 35 400 000 euroon nähden aiheutuu lentoasemien ja lentopaikkojen valtionavustusten tasokorotuksesta.

2020 talousarvio	37 400 000
2019 talousarvio	4 500 000
2018 tilinpäätös	7 990 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Valiokunta on tyytyväinen, että edellisellä vaalikaudella käynnistetty kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma jatkuu, ja että ohjelman toimeenpanoon ehdotetaan 14,5 milj. euron valtionavustus. Tämän lisäksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on varattu 10 milj. euron määräraha valtion väyläverkolla tehtäviin toimenpiteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että liikenteessä siirrytään entistä kestävämpään suuntaan ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttamalla, jolloin joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettua matkasuoritetta on edelleen kasvatettava. Tämä edellyttää kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamista sekä toimia niin valtiolta, kunnilta kuin myös muilta toimijoilta. Keskeisiä keinoja ovat mm. infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen. Kestävien matkaketjujen tarpeet on tärkeä ottaa huomioon myös koko liikennejärjestelmän tarkastelussa ja suunnittelussa, kuten esimerkiksi suurten kaupunkien kanssa tehtävässä MAL-yhteistyössä.

Kevyenliikenteen väylät ovat myös tärkeitä liikuntapaikkoja ja antavat hyvän mahdollisuuden arkiliikunnan lisäämiseen. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen parantaa näin myös kansanterveyttä ja hillitsee osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Pyöräilymatkailun edistämiseksi valiokunta lisää momentille 300 000 euroa EuroVelo-reittien ja muiden valtakunnallisten pyörämatkailureittien merkitsemiseen tieliikennelain mukaisilla opasteilla. Reittien käytettävyyden ja markkinoinnin parantamiseksi on hyödynnettävä myös digitalisaation mahdollisuuksia. Pyöräilymatkailun edistämiseksi on tarkoitus perustaa mm. koordinointikeskus, joka vastaisi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pyöräilymatkailun systemaattisesta edistämisestä.

Lisäksi valiokunta lisää momentille 100 000 euroa koulumatkapyöräilyn edistämiseen. Ns. Fiksusti kouluun -hankkeen tarkoituksena on mm. parantaa koulujen ja päiväkotien liikenneympäristön turvallisuutta, edistää koulujen liikuntasuunnitelmia sekä Turvalliset ja sujuvat reitit kouluun -toimintamallin laajentamista valtakunnalliseksi. Hankkeen puitteissa on tarkoitus kehittää myös päiväkotien ja koulujen liikunta- ja liikennekasvatusta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Yksityistieavustukset

Momentin määrärahasta käytetään 20 milj. euroa yksityisteiden avustuksiin, mihin on tehty 3 milj. euron tasokorotus. Korotus on perusteltu ja tärkeä, sillä yksityisteillä on suuri merkitys koko liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän tehokkaalle toiminnalle. Ne ovat välttämättömiä mm. metsä- ja energiateollisuuden sekä elintarviketeollisuuden kuljetuksille.

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 37 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)


Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet	14 900 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat	2 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot	20 000 000
Yhteensä	37 800 000

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet	32 900 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat	2 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot	20 000 000
Yhteensä	55 800 000

Selvitysosa:Lisäys on tarkoitettu valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.

2020 IV lisätalousarvio	18 000 000
2020 talousarvio	37 800 000
2019 tilinpäätös	4 500 000
2018 tilinpäätös	7 990 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Valiokunta on tyytyväinen kävelyä ja pyöräilyä edistävien hankkeiden lisärahoitukseen (18 milj. euroa), jolloin koko vuoden määräraha nousee lähes 33 milj. euroon. Momentin määrärahoista myönnettävät valtionavustukset ovat kaikkien kuntien ja myös muiden kävelyä ja pyöräilyä edistävien toimijoiden haettavissa.

Vuoden 2021 talousarvioesitykseen on tarkoitus esittää 25 milj. euron lisäystä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Lähivuosina tämä merkitsee yhdessä kuntarahoituksen kanssa selkeää lisäpanostusta liikkumisen kestävyyteen ja päästöttömän liikenteen edistämiseen. Kävelyllä ja pyöräilyllä on myös merkittäviä terveyshyötyjä, joten niitä edistävät hankkeet edistävät myös kansanterveyttä.

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)


Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet	32 900 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat	2 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot	20 000 000
Yhteensä	55 800 000

(50.) Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteisen lisäyksen poisto	-4 000
Siirto momentille 31.10.31	-13 000
Yhteensä	-17 000

2019 talousarvio	17 000 000
2018 tilinpäätös	13 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tasomuutos	5 000
Yhteensä	5 000

2020 talousarvio	34 997 000
2019 talousarvio	29 997 000
2018 tilinpäätös	18 792 825

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavien ennakkokorvausten kohdentamisperusteena käytetään maksuperustetta.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 351 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistys	62 000 000
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	15 000 000
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	3 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 8 Turku—Pori	92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet	19 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele	13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	139 000 000

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen	74 000 000
Kehärata	517 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	48 800 000
Riihimäen kolmioraide	12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	27 500 000
Rauman meriväylä	31 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien kehittämisinvestointien määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Väylävirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määrärahatarve v. 2020 milj. €	Määrärahatarve myöhemmin milj. €

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	LTA 2019	2022	64,0		2,4	20,0	41,6
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	LTA 2019	2021	30,0		30,0	-	-
Vt 4 Oulu—Kemi	TA 2017/LTA 2018	2021	140,0		98,6	35,4	5,9
Vt 5 Mikkeli—Juva	TA 2017	2021	121,0		81,0	22,0	18,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	TA 2017	2021	198,0		160,7	37,3	-
Kehä I Laajalahden kohta	TA 2018	2021	20,0		17,0	3,0	-
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	TA 2018	2021	139,0		44,0	64,0	31,0

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	LTA 2019	2025	98,0		3,0	35,0	60,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	LTA 2019	2023	55,0		0,5	5,0	49,5
Joensuun ratapihan parantaminen	LTA 2019	2023	74,0		1,0	20,0	53,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	TA 2015	2020	150,0		120,7	17,1	12,2
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	TA 2016	2020	60,0		56,1	3,9	-
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	TA 2017	2022	165,0		37,4	63,8	63,8
Uudenkaupungin radan sähköistys	LTA 2017	2021	21,0		19,0	2,0	-

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	LTA 2019	2021	27,5		27,5	-	-
Vuosaaren meriväylä	TA 2018	2020	12,5		7,0	5,5	-

Yhteiset väylähankkeet
Muu kehittämisen hankesuunnittelu					-	7,0	-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			1 375,0		705,9	341,0	335,0

Uudet väylähankket
Hanko—Hyvinkää -rataosan sähköistys	TA 2020		62,0		-	3,0	59,0
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	TA 2020		15,0			4,0	11,0
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	TA 2020		3,0			3,0	-
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu	TA 2020		-			0,2	-
Uudet väylähankkeet yhteensä			80,0			10,2	70,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä			1 455,2		705,9	351,2	405,0

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Hanko—Hyvinkää -rataosan sähköistys

Hyvinkää—Karjaa—Hanko on yksiraiteinen sähköistämätön rata. Sähköistyshanke sisältää Hyvinkää—Karjaa—Hanko -radan valtion rataverkon rajalle saakka. Sähköistettävää raidetta on yhteensä 165 km. Lisäksi hankkeessa parannetaan ja poistetaan tasoristeyksiä, joita rataosalla on 78.

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia päästöjä. Lisäksi parannetaan tasoristeysturvallisuutta.

Hankkeen kustannusarvio on 62,0 milj. euroa. Hankkeen sähköistyksen hyötykustannussuhde on 0,87.

Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu

Tampere—Jyväskylä -rata on kaksiraiteinen välillä Tampere—Orivesi ja yksiraiteinen välillä Orivesi—Jyväskylä. Suunnittelussa tarkastellaan koko Tampere—Jyväskylä -radan perusparannusta ja kehittämistoimenpiteitä sisältäen turvalaitteiden uusimisen sekä kaksoisraiteen rakentamisen välille Lahdenperä—Jämsä. Toimenpiteet edellyttävät yleissuunnittelua, ratasuunnittelua ja rakentamissuunnittelua.

Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu

Seinäjoki—Vaasa on yksiraiteinen rata, jonka nopeusrajoitus on 120 km/h. Suunnittelussa tarkastellaan rataosuuden kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteet voivat sisältää tasoristeysten poistamisia, nopeusrajoitusten nostamista eräillä rataosuuksilla ja geometriavirheiden korjaamista. Suunniteltavilla toimenpiteillä olisi vaikutusta myös matka-aikaan rataosuudella.

Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu

Kemin Ajoksen väylän kulkusyvyys on 10,0 metriä. Suunniteltavassa hankkeessa Kemin Ajoksen väylä syvennetään 12,0 metrin kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi tekemällä syventämisen vaatimat ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän kuljetuskustannussäästöt. Määräraha osoitetaan mahdolliseen vesilupasuunnittelun täydentämiseen ja rakentamissuunnitteluun. Hankkeen toteuttamisesta päätetään erikseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2020	2021	2022	2023—	Yhteensä vuodesta 2020 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	334 000	228 415	83 100	23 500	669 015
Uudet väylähankkeet	10 000	29 000	31 000	10 000	80 000
Menot yhteensä	344 000	257 415	114 100	33 500	749 015

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Hanko-Hyvinkää -rataosan sähköistys	3 000
Iisalmi-Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	5 000
Joensuun ratapihan parantaminen	20 000
Kehä I Laajalahden kohta, Raide-Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentille 31.10.20)	-12 000
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu	200
Kouvola-Kotka/Hamina	35 000
Muun kehittämisen hankesuunnittelun määrärahan lisäys	2 000
Määrärahatarpeen muutos	-32 350
Seinäjoki-Vaasa -radan suunnittelu	3 000
Siirto momentilta 31.10.79	5 200
Tampere-Jyväskylä -radan suunnittelu	4 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitus	20 000
Yhteensä	53 050

2020 talousarvio	351 200 000
2019 II lisätalousarvio	70 935 000
2019 talousarvio	298 150 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistys	62 000 000
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	18 000 000
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	3 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 8 Turku—Pori	92 500 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele	13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	139 000 000

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen	74 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	48 800 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	173 000 000

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Talousarvioesityksen 15 milj. euroon nähden hankkeen Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu valtuutta on korotettu 3 milj. eurolla. Ehdotuksella ei ole määrärahavaikutusta vuonna 2020.

Lisäksi talousarvioesitykseen nähden Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukosta on poistettu ne hankkeet, joiden valtuutta ei ole enää uusittu.

Edellä mainitun muutoksen johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määrärahatarve v. 2020 milj. €	Määrärahatarve myöhemmin milj. €

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	LTA 2019	2022	64,0		2,4	20,0	41,6
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	LTA 2019	2021	30,0		30,0	-	-
Vt 4 Oulu—Kemi	TA 2017/LTA 2018	2021	140,0		98,6	35,4	5,9
Vt 5 Mikkeli—Juva	TA 2017	2021	121,0		81,0	22,0	18,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	TA 2017	2021	198,0		160,7	37,3	-
Kehä I Laajalahden kohta	TA 2018	2021	20,0		17,0	3,0	-
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	TA 2018	2021	139,0		44,0	64,0	31,0

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	LTA 2019	2025	98,0		3,0	35,0	60,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	LTA 2019	2023	55,0		0,5	5,0	49,5
Joensuun ratapihan parantaminen	LTA 2019	2023	74,0		1,0	20,0	53,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	TA 2015	2020	150,0		120,7	17,1	12,2
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	TA 2016	2020	60,0		56,1	3,9	-
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	TA 2017	2022	165,0		37,4	63,8	63,8
Uudenkaupungin radan sähköistys	LTA 2017	2021	21,0		19,0	2,0	-

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	LTA 2019	2021	27,5		27,5	-	-
Vuosaaren meriväylä	TA 2018	2020	12,5		7,0	5,5	-

Yhteiset väylähankkeet
Muu kehittämisen hankesuunnittelu					-	7,0	-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			1 375,0		705,9	341,0	335,0

Uudet väylähankkeet
Hanko—Hyvinkää -rataosan sähköistys	TA 2020		62,0			3,0	59,0
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	TA 2020		18,0			4,0	14,0
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	TA 2020		3,0			3,0	-
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu	TA 2020		-			0,2	-
Uudet väylähankkeet yhteensä			83,0			10,2	73,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä			1 458,0		705,9	351,2	408,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2020	2021	2022	2023—	Yhteensä vuodesta 2020 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	334 000	228 415	83 100	23 500	669 015
Uudet väylähankkeet	10 000	32 000	31 000	10 000	83 000
Menot yhteensä	344 000	260 415	114 100	33 500	752 015

2020 talousarvio	351 200 000
2019 IV lisätalousarvio	—
2019 II lisätalousarvio	70 935 000
2019 talousarvio	298 150 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Liikenneverkon investointeihin kohdennetaan talousarviossa yhteensä 499 milj. euroa (momentit 31.10.76, 31.10.77 ja 31.10.79), josta valtaosa käytetään aiempina vuosina päätettyjen hankkeiden rakentamiseen.

Tässä vaiheessa talousarvioesitykseen sisältyy yksi uusi kehittämishanke, Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistys, jonka sopimusvaltuudeksi esitetään 62 milj. euroa. Tämän lisäksi käynnistetään kahden ratahankkeen suunnittelu: Tampere—Jyväskylä-radan suunnittelu, johon ehdotetaan 18 milj. euron valtuutta sekä Seinäjoki—Vaasa-radan suunnittelu, jonka sopimusvaltuus on 3 milj. euroa. Lisäksi Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnitteluun osoitetaan 0,2 milj. euron määräraha, mutta hankkeen toteuttamisesta päätetään erikseen.

Uudet ja suunnitteilla olevat hankkeet painottuvat raideliikenteeseen, mikä vastaa hyvin hallitusohjelman linjausta raideinvestointien määrän kasvattamisesta ja kehittämisestä. Kun huomioon otetaan jo kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa käynnistetyt ratahankkeet, on tänä vuonna käynnistymässä merkittävä rataverkon kehittämisvaihe.

Tässä vaiheessa ei käynnistetä uusia tiehankkeita. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että mahdollisimman pian arvioidaan mahdollisuudet käynnistää ne väylähankkeeet, joita koskevat suunnitelmat ovat pian vanhenemassa. Tällaisia ovat mm. vt 4 Hartola—Oravakivensalmi ja vt 5 Hurus—Hietanen. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkastelee yhdessä Väyläviraston kanssa niiden hankkeiden kiireellisyyttä ja käynnistämismahdollisuuksia, joita koskevat hankesuunnitelmat vanhenevat vuosien 2020—2023 aikana.

Jo käynnissä oleviin tie-, rata- ja vesiväylähankkeisiin osoitetaan 341 milj. euroa. Näiden lisäksi avustetaan joukkoliikennehankkeita, joita ovat Länsimetron jatko Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri-pikaraitiotie sekä Tampereen raitiotiehanke, joille esitetään yhteensä 138,7 milj. euron määrärahaa (31.10.30).

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu

Valiokunta pitää tärkeänä, että 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu etenee suunnitellusti siten, että se valmistuu keväällä 2021. Tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen suunnitelma rahoituspäätöksineen, joka edistää Suomen kilpailukykyä, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä alueiden elinvoimaa ja saavutettavuutta. Pitkäjänteinen suunnitelma antaa Suomelle myös aiempaa paremmat mahdollisuudet hakea ja saada EU:n rahoitusta. On myös arvioitava toimenpiteiden vaikuttavuutta, kasautumisvaikutuksia sekä väyläverkon toimivuutta ja kattavuutta kokonaisuutena ja huolehdittava siitä, että elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden käyttämät kuljetusketjut ovat kaikilta osiltaan toimivia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennehankkeiden kannattavuus- ja vaikutusarviointimenetelmiä kehitetään. Saadun selvityksen mukaan väylähankkeiden kannattavuuden arvioinnin työkalua päivitetään parhaillaan, minkä lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö teettää useita liikennehankkeiden laajempien taloudellisten vaikutusten tarkastelumahdollisuuksia arvioivia tutkimushankkeita. Ministeriö kehittää myös liikenteellisen saavutettavuuden tarkastelua ja rakentaa myös uuden valtakunnallisen liikennemallijärjestelmän, jolla voidaan laatia liikenne-ennusteita ja arvioida hankkeiden liikenteellisiä vaikutuksia nykyisiä työkaluja paremmin.

Valiokunta katsoo, että suunnitelman valmistelutyössä on myös arvioitava olemassa olevan rataverkon sähköistystarpeet. On niin ikään syytä arvioida Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien merkitys mm. aluetalouden ja alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa.

Valiokunta korostaa myös älykkään liikenteen hyödyntämistä, jolloin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älyliikenne eli liikenteen digitalisaatio tehostaa esimerkiksi nykyisen liikenneinfrastruktuurin käyttöä, kun autot voidaan esim. ohjata toiselle reitille liikenneruuhkien aikana. Älykkään liikenteen avulla voidaan myös tehostaa logistiikkaa ja tavaraliikenteen kuljetuksia ja muuttaa liikkumistottumuksia.

On niin ikään tärkeää panostaa infra-alan osaamiseen ja huolehtia siitä, että yliopistojen ja korkeakoulujen opetus tuottaa alalle mm. uusien teknologioiden ja toimintamallien edellyttämää osaamista. Valiokunta painottaa myös digitalisaation sekä uusien toimintamallien tehokasta hyödyntämistä.

Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota liikenneasioita hoitavan henkilöstön vähenemiseen ELY-keskuksissa, sillä saadun selvityksen mukaan henkilöstöä ei ole enää riittävästi hallitusohjelman mukaisten linjausten toimeenpanoon. Tämä lisää ulkopuolisten hankintapalveluiden käyttöä, mikä vähentää edelleen väylänpitoon osoitettuja resursseja.

Vt 4 Oulu—Kemi valtuuden muutos

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 000 000 eurolla 140 000 000 eurosta 143 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu Viantienjoki—Maksniemi-yhteyden lisätarpeesta, jota ei nykyisellä valtuudella pystytä toteuttamaan tiesuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Lisärahoituksella on tarkoitus toteuttaa kaksi rinnakkaistien siltaa, noin 800 metriä keskikaidetta ja meluesteitä. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa vuonna 2020.

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 351 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistys	62 000 000
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	18 000 000
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	3 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 8 Turku—Pori	92 500 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele	13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	139 000 000

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen	74 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	48 800 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	173 000 000

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 39 736 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

1) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	10 500 000
2) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	81 000 000
3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	23 000 000
4) Espoon kaupunkirata	137 500 000
5) Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	273 000 000
6) Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen	600 000
7) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	5 000 000
8) Oritkarin kolmioraide (osa Oulun ratapihan muutosta)	15 600 000
9) E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	30 000 000
10) Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	20 000 000
11) Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	26 000 000
12) Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	27 100 000
13) Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	15 000 000
14) Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	25 000 000
15) Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi	10 500 000
16) Vt 25 Lepin liittymän alikulku	3 000 000
17) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre	5 000 000
18) Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen	8 200 000
19) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	30 000 000
20) Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	8 000 000
21) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	5 000 000
22) Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio)	11 000 000

Hankkeiden 1)—3) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt päätöksen Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta sekä siihen liittyvien liikenneinfrainvestointien toteuttamisesta.

Hankkeiden 4)—6) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Hankkeiden 7)—8) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Hankkeisiin 4)—8) osoitetaan MAL-sopimusten mukaisesti määrärahaa Helsingin ja Oulun kaupunkiseutujen kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Määrärahalla toteutetaan tärkeitä liikennejärjestelmän kehittämishankkeita, joilla edistetään kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän toimivuutta ja toimintavarmuutta sekä kestävyyttä ja turvallisuutta. Hankkeilla parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen edellytyksiä. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että kunnat osallistuvat hankkeisiin MAL-sopimuksissa määritetyillä osuuksilla.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 536 000 euroa aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetusta TEN-T -tukihankkeen välimaksatuksesta, jota vastaava määräraha kohdennetaan hankesuunnitteluun. Lisäyksestä 37 000 000 euroa aiheutuu uusista hankkeista

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

1) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta

Hankkeen tavoitteena on osaltaan mahdollistaa sujuva raakapuukuljetusketju rautateitse Kemiin suunnitellulle uudelle biotuotetehtaalle sekä parantaa raakapuukuljetusten kustannustehokkuutta. Hankkeessa Kemin ratapihan kaksi raidetta pidennetään ja sähköistetään. Lisäksi Kemin ratapihan pohjoispuolelle rakennetaan lisäraideosuus, joka kytkeytyy Metsä Groupin uuteen raideyhteyteen Sahansaareen. Hankkeen kustannusarvio on 10,5 milj. euroa (MAKU 130, 120=100).Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

2) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen

Hankkeen tavoitteena on tehostaa teollisuuden kuljetuslogistiikkaa. Hankkeessa rata perusparannetaan, rakennetaan uusi raakapuunkuormauspaikka Pesiökylään sekä parannetaan puunkuormauspaikan tieyhteyksiä. Lisäksi hankkeessa laajennetaan Kontiomäen raakapuunkuormauspaikan varastoalue ja tehdään mahdollisuuksien mukaan tasoristeysjärjestelyitä. Hankkeen kustannusarvio on 81 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on liikenteen hallinnan ja häiriösietokyvyn parantaminen Oulu—Kontiomäki -välillä sekä teollisuuden kuljetuskustannusten alentaminen sekä transitokuljetusten kilpailukyvyn parantaminen. Hankkeessa rakennetaan uudet pitkien junien kohtauspaikat Liminpuroon, Kuusikkoniemeen ja Niskaan sekä pidennetään nykyistä liikennepaikkaa Utajärvellä. Liikennepaikkojen hyötypituus on 925 m. Hankkeen kustannusarvio on 23 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

4) Espoon kaupunkirata

Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän ja kaukojunaliikenteen kehittäminen. Tavoitteet tukevat hyvin ratalain radanpitoa koskevia yleisiä vaatimuksia. Hankkeessa rakennetaan lisäraiteet Leppävaara—Kauklahti välille, uudistetaan nykyisten asemien varustelutaso, kehitetään liityntäpysäköintiä ja kevyen liikenteen yhteyksiä sekä rakennetaan tarvittavat tie- ja katuyhteydet.

5) Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe

Hankkeen myötä rataosan kapasiteetti kasvaa, häiriönsietokyky ja toimintavarmuus paranevat ja tämän myötä junien liikennöinti nopeutuu. Lisäksi tavaraliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Tavoitteet tukevat hyvin ratalain radanpitoa koskevia yleisiä vaatimuksia. Hankkeessa rakennetaan lisäraiteita ja tavaraliikenneraiteita sekä toteutetaan muutoksia liikennepaikoille, muutoksia siltoihin, meluntorjuntaan ja turva- ja sähköratalaitteisiin. Lisäksi hankkeessa toteutetaan Keravalle liityntäpysäköintiratkaisut Helsingin seudun MAL-sopimuskuntien kanssa.

Hankkeen kustannusarvio on 273 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen H/K-suhde on 0,4. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 5 000 000 euroa.

6) Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen

Hankkeessa päivitetään Helsinkiin suuntautuvan junatarjonnan merkittävän kasvattamisen mahdollistava liikennöintimalli muun muassa Pisara+ -selvityksen (2019), Lähijunaliikennealueen varikkoselvityksen (2020) ja Digirata-selvityksen (2020) sekä muiden Pasila—Helsinki -välin rautatieinfrastruktuurin kehittämistä ja kapasiteetin kasvattamista koskevien selvitysten (esimerkiksi hankeyhtiöiden suunnittelu, Lentorata, itäisen suunnan raideyhteys) tulosten pohjalta ja kuvataan liikenteen kehittämisen sekä kansantalouden kannalta tehokkain ja parhaan kokonaishyödyn tuova malli. Hanke toteutetaan valtion ja kuntien yhteistyössä. Valtion kustannusosuus hankkeesta on 600 000 euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 200 000 euroa.

7) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu

Tampere—Oulu -välin kehittämisestä (pääradan suunnittelun edistäminen) tehdään koko välin välityskykytarkastelu, jossa vaiheistetaan kaksoisraide- ja lisäliikennepaikkatarpeiden suunnittelua ja toteuttamista sekä määritetään nopeudennosto- ja matka-aikatavoitteet. Tämän jälkeen tehdään jatkosuunnittelua selvityksen osoittamista, saavutettavuutta parhaiten tukevista toimenpiteistä. Suunnittelulla edistetään valtakunnallisesti merkittävän pääradan liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaan liikenteen lisäämisen rataosalla, joten suunnitelma toteutuessaan toteuttaa hyvin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä sekä pääväyläasetusta. Hankkeen kustannusarvio on 5,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.

8) Oritkarin kolmioraide (osa Oulun ratapihan muutosta)

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa sujuva ja turvallinen liikennöinti Oulun ratapihoilta satamaan, yhdistettyjen kuljetusten raiteille ja Nuottasaaren teollisuuslaitoksille. Lisäksi tavoitteena on vähentää nykyisen liikennöintimallin vaatimia junien vaihtotöitä sekä niistä aiheutuvaa haittaa. Samanaikaisesti hanke mahdollistaa alueen maankäytön ja muun liikenneverkon kehittämisen. Hankkeessa rakennetaan Oritkarin kolmioraide ja sen sisään VAK-vaunujen uudet seisontaraiteet, uusitaan Latokartanon huonokuntoinen ja alikulkukorkeudeltaan matala ylikulkusilta sekä kehitetään Limingantietä levittämällä tien poikkileikkausta siten, että se palvelee paremmin ajoneuvo-, jalankulku ja polkupyöräliikennettä (pyöräilyn laatukäytävä). Limingantie muutetaan kaduksi Poikkimaantien rampin pohjoispuolella. Hankkeen kustannusarvio on 19,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 15,6 milj. euroa. Hankkeen H/K-suhde on 0,15. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 600 000 euroa.

9) E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat

Hankkeen tavoitteena on turvata pääkaupunkiseudun logistiikkakeskittymien ja E18-tien toimivuus tulevaisuudessa. Lisäksi Kehä III:n ja rinnakkaisväylien liikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat sekä joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja palvelutaso paranevat. Hankkeessa rakennetaan kolmannet kaistat Vantaankoski—Pakkala välille. Lisäksi hankkeessa korvataan Askiston paalulaatta uudella ja uusitaan huonokuntoisia siltoja. Hankkeessa myös korvataan Askiston nykyiset tasoliittymät eritasoliittymällä. Hankkeen kustannusarvio on 40 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 30 milj. euroa ja kunnan (Vantaa) osuus 10 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 3 000 000 euroa.

10) Valtatien 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa

Hankkeen tavoitteena on nostaa pääväyläverkkoon ja TEN-ydinverkkoon kuuluvan nelostien palvelutasoa välillä Oulu—Kemi lähemmäksi valtatielle asetettuja tavoitteita. Hankkeessa rakennetaan kaksi eritasoliittymää ja liittymäjärjestelyitä. Valtatie 4:n liittymien parantaminen parantaa erityisesti liikenneturvallisuutta sekä päätien liikenteen sujuvuutta. Karsikon ja Simon keskustan liittymillä on keskeinen merkitys alueen maankäytön liikenteelle ja Ranuan liittymä yhdistää raaka-ainekuljetusten kannalta keskeiset seututiet päätieverkkoon ja sitä kautta rannikon teollisuuslaitoksiin ja satamiin. Valtatien 4 liikennemäärä (2017) välillä Ii—Simon Maksniemi on 7400—8900 ajoneuvoa/vrk. Raskasta liikennettä on arkisin 1200—3850 ajoneuvoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 20 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 4 000 000 euroa.

11) Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä ja meluhaittoja. Hankkeessa rakennetaan valtatie pääosin entiseen maastokäytävään tietä leventäen. Uudelle tielinjalle rakennetaan keskikaiteellinen ohituskaistapari Muikunlahden ja Kettuvuoren välille. Tielle rakennetaan lisäksi pohjavesisuojausta, meluesteitä, valaistusta ja mahdollisesti riista-aitaa sekä parannetaan valtatien liittymäjärjestelyitä. Hankkeen kustannusarvio on 26 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

12) Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla

Tavoitteena on liikenteen ja Eurajoen keskustan maankäytön kehittämisen yhteensovittaminen EU:n TEN-T kattavan verkon vaatimusten kanssa. Hankkeessa rakennetaan yksi perusverkon eritasoliittymä sekä noin 3,7 km uutta valtatielinjausta sisältäen Rauman suunnan ohituskaistan. Hankkeen kustannusarvio on 31 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 27,1 milj. euroa ja kunnan (Eurajoki) osuus 3,9 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 700 000 euroa.

13) Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän ja satamien toimintaedellytyksiä. Lisäksi Kotkan sisäisen linja-autoliikenteen reitti turvataan ja kulkuyhteydet keskussairaalaan selkeytyvät. Hankkeessa rakennetaan valo-ohjatun Paimenportin tasoliittymän tilalle uusi eritasoliittymä ja erittäin huonossa kunnossa olevan radan ylikulkusilta korvataan uudella sillalla. Hankkeen kustannusarvio on 22,8 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 15 milj. euroa ja kunnan (Kotka) osuus 7,8 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 500 000 euroa.

14) Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe

Hankkeessa rakennetaan Nurmossa ja Lapualla keskikaiteella erotettu ohituskaistapari sekä parannetaan eritaso- ja muita liittymäjärjestelyjä. Hankkeen myötä vilkkaan valtatien palvelutaso ja liittymien toimivuus paranevat. Lisäksi liikenneturvallisuus paranee. Etelä-Pohjanmaan valtaväylä, valtatie 19, palvelee pitkämatkaista liikennettä sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkiseutujen maankäyttöä ja elinkeinoelämää. Maankäytön kehittämistoimet alueella tulevat merkittävästi lisäämään tien liikennemääriä tulevaisuudessa. Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 000 000 euroa.

15) Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi

Kohteessa toteutetaan valtatiellä 23 tiesuunnitelman mukaisia toteuttamattomia kohteita. Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hankkeen kustannusarvio on 10,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 6 500 000 euroa.

16) Vt 25 Lepin liittymän alikulku mt 111 liittymän kohdalla, Karjaa

Hankkeessa parannetaan liikennejärjestelyjä niin, etteivät valtatien 25 ja maantien 111 liittymä tai maantien 111 ja Lepinpellonkadun ja Uikkukujan liittymät ruuhkaudu, ja tiellä liikkujien turvallisuus paranee. Lisäksi varmistetaan liikenteellinen toimivuus alueelle kaavoitetun kaupallisen toiminnan laajentuessa. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 3 milj. euroa ja kunnan (Raasepori) osuus 2 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

17) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre

Huonokuntoinen kantatien 68 tiesilta uusitaan. Silta ylittää Helsinki-Oulu -pääradan. Uusi silta mahdollistaa raskaat tiekuljetukset, myös erikoiskuljetukset, sillan kautta. TEN-T ydinverkkokäytävän radan pullonkaula poistuu, kun nykyisestä sillasta johtuva pistemäinen nopeusrajoitus 140 km/h voidaan nostaa muuta rataa 200 km/h vastaavaksi. Uusi silta mahdollistaa myöhemmin myös pääradan lisäraiteen sekä ilmastoystävällisempien kuljetusten osuuden lisääntymisen. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.

18) Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa teollisuuden saavutettavuutta sekä antaa mahdollisuuksia tien varren maankäytön kehittämiselle. Hankkeessa parannetaan Vt 8 ja kt 68 Edsevön kohdan eritasoliittymää. Hankkeen kustannusarvio on 9,86 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 8,2 milj. euroa ja kunnan (Pedersöre) osuus 2 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 500 000 euroa

19) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa turvallinen liikenne sekä varmistaa liikennepaikan häiriötön käyttö ja parantaa sen käytettävyyttä. Lisäksi hanke tukee ERTMS/ETCS-järjestelmän käyttöönottoa. Hankkeessa korvataan nykyinen Kuopion turvalaitejärjestelmä. Lisäksi hankkeessa ratapihoja kehitetään tehokkaimmilla toimenpiteillä, joita voivat olla esimerkiksi raiteistomuutokset sekä henkilöliikenteen laiturien ja niille johtavien yhteyksien parantaminen. Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 500 000 euroa.

20) Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen

Hanke on peruskorjaushanke, joka kohdistuu olemassa olevan rataverkon kunnostamiseen ja kunnostamisen suunnitteluun ja siten radan kunnosta johtuvien rajoitteiden poistamiseen ja ehkäisemiseen. Hankkeen tavoitteena on osaltaan varmistaa Helsinki–Tampere rataosan turvallista ja täsmällistä liikennöitävyyttä. Hankkeen kustannusarvio on 8 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 200 000 euroa.

21) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto

Hankkeen tavoitteena on edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia mahdollistamalla suurempi kulkusyvyys Saimaan kanavalla ja syväväyläverkolla Varkauden ja Joensuun satamiin saakka. Hankkeessa toteutetaan vedenpinnan noston edellyttämät muutokset vesi- ja säännöstelyrakenteisiin sekä korotetaan kanavan patoja ja nostetaan kanavan veden pintaa 10 cm:llä. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.

22) Digirata-pilotti: ETCS-testirata ja -laboratorio

Hankkeessa rakennetaan Kouvola—Kotka/Hamina -rataosuudelle ETCS-testirata (European Train Control System) sekä myöhemmin päätettävään kohteeseen ETCS-laboratorio. Testirata tullaan rakentamaan Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantamishankkeen yhteydessä, jossa uusitaan rataosan turvalaitejärjestelmät. Hankkeen tavoitteena on rakentaa testirata, jossa voidaan pilotoida kaupallisten radioverkkojen käyttämistä ETCS:n tiedonsiirtoon. Moderni radioverkkopohjainen ETCS vaatii toimiakseen radioverkon, jota Suomessa ei rautateillä vielä ole. Hankkeessa valmistaudutaan Suomessakin EU:n kautta pakolliseen uuden sukupolven junien kulunvalvontajärjestelmän rakentamiseen. Nykyisin käytössä oleva järjestelmä on tulossa elinkaarensa päähän viimeistään 10 vuoden aikana. Hankkeen kustannusarvio on 11 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 000 000 euroa.

Ohituskaistojen suunnittelu Vt 8 Vaasa—Kokkola

Hankkeessa suunnitellaan ohituskaistat vt 8 Vaasa—Kokkola välille. Hankkeen tavoitteena on tien standardin parantaminen pitkänmatkaisen liikenteen tarpeisiin. Hankkeen kustannusarvio on 1 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 1 000 000 euroa.

GigaVaasa - akkuteollisuusalueen liikenneyhteydet - GigaVaasa suurteollisuusalueen tiestön suunnittelu

Hankkeessa suunnitellaan GigaVaasa suurteollisuusalueen tiestön niin, että kuljetusten toimivuus turvataan. Hankkeen kustannusarvio on 0,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 500 000 euroa.

Mt 180 Kaarinan kiertotie Paraistenväylällä -suunnittelu

Hankkeessa suunnitellaan Kaarinan kiertotie (läntinen ohikulkutie) Paraistenväylällä. Hankkeella tavoitellaan liikenteen sujuvuutta. Hankkeen kustannusarvio on 0,7 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 700 000 euroa, josta 200 000 euroa siirtona momentilta 31.10.20.

2020 IV lisätalousarvio	39 736 000
2020 talousarvio	351 200 000
2019 tilinpäätös	369 085 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

IV lisätalousarvioesitys täydentävä HE 97/2020 vp (11.6.2020)

Hankkeen 21) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin rakentamisen kannalta välttämättömät vesiluvat ja Venäjän viranomaisluvat sekä mahdolliset sopimusmuutokset on käsitelty ja hyväksytty.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen momentin päätösosan viimeiseksi kappaleeksi.

2020 IV lisätalousarvio	39 736 000
2020 talousarvio	351 200 000
2019 tilinpäätös	369 085 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Momentille esitetään yhteensä 770 milj. euron valtuutta, jolla voidaan käynnistää yhteensä 22 hanketta eri puolilla maata. Valtuudesta noin 188 milj. euroa liittyy taloutta elvyttäviin toimiin, jotka on tarkoitus käynnistää nopeasti ja saada näin lyhyessä ajassa positiivisia talousvaikutuksia. Noin 150 milj. euroa kohdistuu teollisiin investointeihin ja noin 432 milj. euroa MAL-neuvottelutulokseen. Osa rahoituksesta on kuitenkin ehdollista, sillä Kemin biotuotetehtaaseen liittyviä hankkeita ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt tehtaan rakentamista ja siihen liittyvien infrainvestointien toteuttamista koskevat päätökset. MAL-sopimuksiin liittyvät hankkeet edellyttävät puolestaan ao. kuntien sitoutumista neuvottelutulokseen.

Euromääräisesti suurimpia hankkeita ovat Helsinki—Riihimäki-raidekapasiteetin lisääminen (273 milj. euroa), Espoon kaupunkirata (137,5 milj. euroa), Kontiomäki—Pesiökylä-radan parantaminen (81 milj. euroa), Kuopion ratapihan parantaminen (30 milj. euroa) sekä E 18/Kehä III parantaminen (30 milj. euroa). Uusien hankkeiden määrärahatarve on kuluvana vuonna yhteensä noin 40 milj. euroa.

Valiokunta on tyytyväinen myös hallituksen linjaukseen, jonka mukaan hallitus varautuu rahoittamaan noin 75 milj. eurolla kolmea uutta vuonna 2021 alkavaa väylähanketta. Hallitus sitoutuu myös Laurila—Tornio—valtakunnan raja-raideyhteyden sähköistykseen, mutta hankkeen teknistä toteuttamista koskeva selvitys ei ole vielä käytettävissä.

Kyse on poikkeuksellisen laajasta ja tarpeellisesta hankekokonaisuudesta, johon sisältyy sekä tie-, raide- että vesiliikennettä edistäviä hankkeita kattavasti eri puolilla Suomea. Koronakriisin taloudellisten vaikutusten vähentämisen rinnalla hankkeet parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja edistävät kansalaisten liikkumista ja kaupunkiseutujen kehittämistä. Ne edistävät myös ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siirtymistä kohti päästötöntä liikennettä. Kansallisen tason päätösten myötä on mahdollisuus hakea myös Verkkojen Eurooppa-ohjelman rahoitusta, jota on nyt haettu kahteen kohteeseen. (Espoon kaupunkiradan suunnitteluun sekä Helsinki—Riihimäki-kapasiteetin lisääminen 2. vaihe -hankkeen rakennussuunnitteluun). On tärkeää, että EU-rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti myös uuden ohjelmakauden käynnistyttyä.

Valiokunta on tyytyväinen, että esitykseen sisältyy myös Saimaan kanavan vedenpinnan nostoa koskeva hanke, sillä suurempi kulkusyvyys edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia. Kanavan vedenpinnan nosto lisää kulkusyvyyttä syväväyläverkolla aina Varkauden ja Joensuun satamiin saakka, minkä lisäksi myös matkailun mahdollisuudet ja alueen maisema-arvot on huomioitava.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Saimaan kanavan sulkujen pidentämistä koskeva hanke käynnistetään mahdollisimman pian. Tällä hetkellä sulut rajoittavat suurempien, kuten tulevien EU-normien mukaisten alusten kulkua, mikä vähentää kanavan ja syväväyläverkon käyttöä. Sulkujen pidentämistä koskevan hankkeen kustannusarvio on noin 95 milj. euroa.

Valiokunta painottaa myös hankkeiden vaikutusarvioiden tärkeyttä sekä elinkeinoelämän tasapuolista huomioon ottamista arvioitaessa valtion tuen tarvetta ja sen kohdentamista.

Valiokunta lisää momentin päätösosaan maininnan siitä, että Väyläviraston lisäksi myös toimivaltainen ELY-keskus Väyläviraston ohjauksessa oikeutetaan tekemään sopimuksia momenttiin liittyvässä taulukossa mainittuihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä.

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 39 736 000 euroa.

Valtuus

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

1) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	10 500 000
2) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	81 000 000
3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	23 000 000
4) Espoon kaupunkirata	137 500 000
5) Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	273 000 000
6) Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen	600 000
7) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	5 000 000
8) Oritkarin kolmioraide (osa Oulun ratapihan muutosta)	15 600 000
9) E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	30 000 000
10) Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	20 000 000
11) Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	26 000 000
12) Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	27 100 000
13) Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	15 000 000
14) Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	25 000 000
15) Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi	10 500 000
16) Vt 25 Lepin liittymän alikulku	3 000 000
17) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre	5 000 000
18) Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen	8 200 000
19) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	30 000 000
20) Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	8 000 000
21) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	5 000 000
22) Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio)	11 000 000

Hankkeen 21) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin rakentamisen kannalta välttämättömät vesiluvat ja Venäjän viranomaisluvat sekä mahdolliset sopimusmuutokset on käsitelty ja hyväksytty.

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 750 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 96 000 000 euroa

2) vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 000 000 euroa

3) E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 4 200 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 400 000 euroa aiheutuu hankkeen vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen vuoden 2020 määrärahatarpeesta, 200 000 euroa tiesuunnitelman E18 Turun kehätie välillä Naantali—Raisio suunnittelukustannuksista ja 150 000 euroa Parikkalan raja-aseman tiehankkeen suunnittelukustannuksista.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Hailuodon kiinteä yhteys

Hankkeella varmistetaan turvallinen ja toimiva liikenneyhteys Hailuodon ja mantereen välillä, lyhennetään matka-aikoja sekä parannetaan elinkeinotoiminnan ja Hailuodon maankäytön kehitysedellytyksiä.

Hankkeessa Hailuotoon rakennetaan kiinteä maantieyhteys Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille. Kiinteä yhteys tulee korvaamaan nykyisen lauttayhteyden. Kiinteän yhteyden pituus on noin 8,4 km, joka sisältää pengertieosuuden ja Huikun ja Riutun pitkät sillat. Kiinteä yhteys parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta. Yhteys mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet Hailuotoon suuntautuvalle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle ja laajentaa Hailuodon työssäkäyntialuetta. Nykyinen lauttasopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun ja tämän jälkeen on mahdollisuus maksimissaan kahden vuoden (24 kk) optioon.

Hanke siirretään momentilta 31.10.79.

Vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta toteuttamalla ohituskaistajärjestelmä, joka takaa turvalliset ohitusmahdollisuudet ja vähentää liikenteen jonoutumista sekä alentaa onnettomuusriskiä. Hankkeessa myös järjestellään yksityisteitä ja rakennetaan riista-aitoja sekä melusuojausta. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa nopeusrajoituksen säilyttämisen 100 km/h:ssa myös talvikaudella. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee alikulkujärjestelyjen ja rinnakkaistiestön myötä. Valtatie 5 on osa tärkeää valtakunnallista ja kansainvälistä päätieyhteyttä pääkaupunkiseudulta Itä-Suomen kautta Pohjois-Suomeen. Vt 5 on myös osa TEN-T verkkoa, raskaan liikenteen keskeistä valtakunnallista reittiä sekä suurten erikoiskuljetusten verkkoa. Tiellä on suuri merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille ja henkilöliikenteelle.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu

Tiesuunnitelman laatimisen ja myöhemmin tien parantamisen tavoitteena on TEN-T ydinverkon vaatimusten saavuttaminen Naantalin ja Raision kaupunkirakenteen sisällä. E18 suunnitellaan 4-kaistaiseksi välillä Naantali–Raisio. Uusia eritasoliittymiä suunnitellaan rakennettavaksi neljä ja kolme eritasoliittymää suunnitellaan uusittavaksi. Lisäksi suunnitellaan yksi riista-alikulku ja rinnakkaiskatujärjestelyjen täydentäminen sekä kevyen liikenteen järjestelyjä. Melusuojauksia suunnitellaan huomattavissa määrin. Hanke on osa E18 Turun kehätien kehittämistä. Hanke edistää liikenteen toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä, joten hanke toteuttaa hyvin LVM:n hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä sekä pääväyläasetusta. Hankkeen toteutumisen jälkeen E18 täyttää myös paremmin TEN-T ydinverkolle asetettuja palvelutaso- ja laatuvaatimuksia.

2020 VII lisätalousarvio	750 000
2020 IV lisätalousarvio	39 736 000
2020 talousarvio	351 200 000
2019 tilinpäätös	369 085 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 750 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 96 000 000 euroa

2) vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 000 000 euroa

3) E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 4 200 000 euroa.

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 112 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2020 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määräraha v. 2020 milj. €	Rahoitustarve myöhemmin milj. €

Keskeneräiset elinkaarihankkeet
E18 Muurla—Lohja	LTA I 2004	2008	700,0	445,3	28,8	225,9
E18 Koskenkylä—Kotka	TA 2010	2014	650,0	304,8	50,0	295,2
E18 Hamina—Vaalimaa	TA 2014	2018	660,0	90,0	30,0	510,0
Hailuodon kiinteä yhteys	TA 2018	2021	116,9	6,0	4,0	106,9
Yhteensä			2 126,9	846,1	112,8	1 138,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2020	2021	2022	2023—	Yhteensä vuodesta 2020 lähtien

Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset	112 800	115 800	115 000	907 203	1 250 803

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 400 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Siirto momentille 31.10.77	-5 200
Yhteensä	-5 200

2020 talousarvio	112 800 000
2019 talousarvio	118 000 000
2018 tilinpäätös	125 000 000

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 112 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään E18 Muurla—Lohja palvelutason nosto -hanketta koskeva sopimus siten, että siitä aiheutuu valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Uuden hankkeen perusteluna esitetään:

E18 Muurla—Lohja palvelutason nosto

Hankkeella varmistetaan E18 Muurla—Lohja -hankkeen palvelusopimuksen kunnossapito- ja luovutuskuntovaatimusten ajanmukaistaminen lainsäädäntöä, ajantasaisia tienpidon toimintalinjoja ja sopimuksen päättymishetkeä vastaavaksi.

Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muutos tuli voimaan vuonna 2018. Lakia päivitettiin mm. tienpitoa koskevien yleisten vaatimusten osalta ja lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö antoi lain nojalla asetuksen maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta. E18 Muurla—Lohja palvelutason nosto -hankkeessa otetaan käyttöön tienpidon vuonna 2018 päivittyneet talvihoidon toimintalinjat sekä tehdään muita tarvittavia muutostöitä, jotta tien kunnossapito ja luovutuskuntovaatimukset vastaavat muuta valtion maantieverkkoa. Muutokset tarkoittavat tienkäyttäjille aiempaa laadukkaampaa talvihoitoa ja sekä tienkäyttäjille että tiellä työskenteleville kohentuvaa turvallisuutta työkohdetta suojaavan törmäysvaimentimen käyttöönoton myötä.

Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2020 IV lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	112 800 000
2019 tilinpäätös	118 000 000
2018 tilinpäätös	125 000 000

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Valtuus

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.

Lisäksi vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 500 000 euroa.

Selvitysosa:Aiemmin päätetyn hankkeen valtuuden ja määrärahan tarkistus:

Hailuodon kiinteä yhteys

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 142 500 000 eurolla 147 000 000 eurosta 4 500 000 euroon. Hankkeen toteuttamisesta elinkaarihankkeena luovutaan. Siirtämällä hanke momentille 31.10.77 voidaan saavuttaa noin vuoden aikaisempi kiinteän yhteyden liikenteelle otto. Aikaisemmalla liikenteelle otolla voidaan säästää lautan käyttökustannuksia noin 6,0 milj. euroa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

2020 VII lisätalousarvio	-4 000 000
2020 IV lisätalousarvio	—
2020 talousarvio	112 800 000
2019 tilinpäätös	118 000 000
2018 tilinpäätös	125 000 000

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.

Lisäksi vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.

Valtuus