Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              88. Osakehankinnat
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

01. (31.01, 10, osa, 20, osa, 40, osa ja 50) Hallinto ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 487 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) valtioneuvoston ja ministeriön vastuulla olevan kyberturvallisuusvalmiuden nostamiseen enintään 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa toiminnalleen vuodelle 2020 seuraavat alustavat toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Kestävästä liikkumisesta ja kuljettamisesta on tehty entistä houkuttelevampaa
  • — Liikenne- ja viestintämarkkinat tuottavat käyttäjille parempia ja laadukkaampia palveluita
  • — Liikenneverkon laatua on parannettu
  • — Valtion ja kaupunkien välistä yhteistyötä on vahvistettu
  • — Nopeiden viestintäyhteyksien saatavuutta on lisätty
  • — Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettu
  • — Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu
  • — Automaattiliikenteen käyttöönottoon kaikissa liikennemuodoissa on luotu edellytykset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 14 784 14 599 16 497
Bruttotulot 292 10 10
Nettomenot 14 492 14 589 16 487
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 053    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 922    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kyberturvallisuuskoordinointi (HO 2019) 2 000
Siirto momentilta 31.01.21 80
VNHY-siirto, VAHVA-asianhallintajärjestelmän säästö -24
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -9
JTS-miljardin tuottavuussäästö -8
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 186
Palkkausten tarkistukset -33
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 43
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -300
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -37
Yhteensä 1 898

2020 talousarvio 16 487 000
2019 talousarvio 14 589 000
2018 tilinpäätös 14 361 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 487 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) valtioneuvoston ja ministeriön vastuulla olevan kyberturvallisuusvalmiuden nostamiseen enintään 2 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentilta vähennetään 20 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös alueelliseen yhteistyöhön.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 24.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.8.2020 lukien.

Perustelujen muutos johtuu lähialueyhteistyön päättymisestä ja toiminnan suuntaamisesta alueelliseen yhteistyöhön, jossa painottuu monenkeskinen yhteistyö Barentsin ja Pohjoisen ulottuvuuden alueilla.


2020 IV lisätalousarvio -20 000
2020 talousarvio 16 487 000
2019 tilinpäätös 14 724 000
2018 tilinpäätös 14 361 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentilta vähennetään 20 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös alueelliseen yhteistyöhön.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 58 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 58 000
2020 IV lisätalousarvio -20 000
2020 talousarvio 16 487 000
2019 tilinpäätös 14 724 000
2018 tilinpäätös 14 361 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 58 000 euroa.

02. (31.20.01 ja 40.01) Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 656 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.

Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Liikenne- ja viestintävirastolle vuodelle 2020 seuraavat alustavat toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Markkinoille tulon esteitä on purettu ja kilpailua edistetty lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon ja valvonnan kautta
  • — On vauhditettu käyttäjälähtöisesti parempien palvelujen kehittymistä ja käyttöä
  • — Luottamusta digitaalisiin palveluihin on parannettu
  • — Digitaalisen tiedon saatavuutta ja yhteentoimivuutta on lisätty ja My Data -toimintamallia on hyödynnetty datatalouden vauhdittamiseksi
  • — Ajoneuvokanta on uudistunut ja puhtaampien polttoaineiden käyttö on lisääntynyt liikenteessä
  • — Liikennejärjestelmän laatu, turvallisuus ja häiriöttömyys on parantunut
  • — Siirtymää 5G-verkkoihin on toteutettu tehokkaasti ja kyberturvallisesti
  • — Vaikutusten arviointia ja sen edellyttämää tiedon tuotantoa on kehitetty.
Toiminnallinen tehokkuus 2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Verolippu, yksikkökustannus, € 1,39 =< 2018 =< 2019
Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus, € 4,73 =< 2018 =< 2019
Tietoyksikkö, yksikkökustannus, € 0,0115 =< 2018 =< 2019
Ajokorttihakemus, yksikkökustannus, € 33,22 =< 2018 =< 2019
Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus, € 53,88 =< 2018 =< 2019
Verkkotunnus, yksikkökustannus, € 7,98 =< 2018 =< 2019
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo)   100—106 100—106
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo)   116—122 116—122

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 177 087 188 719 190 810
Bruttotulot 107 401 111 445 113 154
Nettomenot 69 686 77 274 77 656
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 44 608    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 35 257    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 96 016 101 515 97 026
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 95 850 100 178 99 108
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 166 1 337 -2 082
Kustannusvastaavuus, % 100 101 98

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 8 900 9 930 8 628
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 506 9 254 8 217
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 394 676 411
Kustannusvastaavuus, % 105 107 105

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot - - 7 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset - - 7 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) - - 0
Kustannusvastaavuus, % - - 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitaalisen yhteiskunnan tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden lisääminen 1 000
Eurocontrol-maksun siirtyminen ANS Finland Oy:lle -3 000
GNSS-älyverkon kehittäminen 600
Katsastuksen valvontamaksun kertymän muutos 313
Lentoliikenteen valvontamaksun kertymän muutos 481
Lisärahoitus kyberturvallisuuskeskukselle 1 212
Postitoiminnan valvontamaksun kertymän muutos 150
Siirto momentilta 31.01.21 400
SS Saimaan ylläpito (siirto momentille 31.10.20) -380
Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun kertymän muutos -41
Varmennemaksun kertymän muutos 26
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -37
JTS-miljardin tuottavuussäästö -38
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 366
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -131
Palkkausten tarkistukset -54
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 92
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -500
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -80
Tasomuutos 3
Yhteensä 382

2020 talousarvio 77 656 000
2019 I lisätalousarvio 1 650 000
2019 talousarvio 77 274 000
2018 tilinpäätös 60 335 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 569 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 87 000 euroa talousarvioesityksen 77 656 000 euroon nähden on siirtoa momentille 28.30.01 liikennetilastoinnin siirtämiseksi Tilastokeskukseen.


2020 talousarvio 77 569 000
2019 IV lisätalousarvio 300 000
2019 I lisätalousarvio 1 650 000
2019 talousarvio 77 274 000
2018 tilinpäätös 60 335 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Valiokunta on tyytyväinen, että kyberturvallisuusvalmiuden parantamiseen osoitetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti 2 milj. euron lisäys (mom. 31.01.01). Tämän lisäksi Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään ensi vuodelle 1,2 milj. euron lisärahoitusta ja vuodesta 2021 alkaen noin 3,6 milj. euron pysyvää lisärahoitusta yhteiskunnan kyberhäiriöhallinnan kehittämiseen.

Kyberturvallisuuteen liittyvien kriisien välttämiseksi on tärkeää, että sen resurssitarpeita seurataan ja rahoituksen riittävyys varmistetaan myös tulevina vuosina. Mm. teknologian nopea kehitys ja teknologiariippuvuuden kasvu edellyttävät vahvaa osaamista sekä yhä aktiivisempaa otetta uhkien tunnistamisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 569 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Kyberturvallisuuskeskuksen toimintakyvyn tehostamiseen koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa.


2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 talousarvio 77 569 000
2019 tilinpäätös 79 224 000
2018 tilinpäätös 60 335 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 090 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 120 000 euroa lain sähköisen viestinnän palveluista (917/2014) 11 §:n 3 momentin ja 286 §:n 1 momentin nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 26 GHz taajuusalueen huutokaupan järjestämisen menoina, jotka koostuvat huutokaupan edellyttämän järjestelmän hankintakustannuksista ja huutokaupan järjestämiseen liittyvistä henkilöstö- ja muista kuluista. Kustannusten kattamiseksi Liikenne- ja viestintävirasto perii huutokauppaan osallistuvilta osallistumismaksun, josta arvioidaan kertyvän tuloja yhteensä 120 000 euroa. Tulot on otettu huomioon momentilla 11.19.04. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 400 000 euron Eurocontrol:n jäsenmaksu, jonka valtio maksaa koronaviruksesta aiheutuneen lennonvarmistustoiminnan taloustilanteen vaikeutumisen vuoksi vuodelta 2020. Toimenpide tukee Air Navigation Services Finland Oy:n (ANS Finland) lennonvarmistustoiminnan selviytymistä koronaviruksesta aiheutuneesta vaikeutuneesta taloustilanteesta.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 430 000 euroa siirtona momentille 31.01.03 perustuen tarkentuneisiin jakosuhteisiin koskien vuoden 2019 alussa toteutettua hallinnonalan virastouudistusta.


2020 IV lisätalousarvio 2 090 000
2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 talousarvio 77 569 000
2019 tilinpäätös 79 224 000
2018 tilinpäätös 60 335 000

 

IV lisätalousarvioesitys täydentävä HE 97/2020 vp (11.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 190 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 100 000 euroa neljännen lisätalousarvioesityksen 2 090 000 euroon nähden aiheutuu lisäresurssitarpeesta (1,5 htv) liittyen koronaviruksen vuoksi varustamoille myönnettävään tukeen.


2020 IV lisätalousarvio 2 190 000
2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 talousarvio 77 569 000
2019 tilinpäätös 79 224 000
2018 tilinpäätös 60 335 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 190 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 127 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 127 000
2020 IV lisätalousarvio 2 190 000
2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 talousarvio 77 569 000
2019 tilinpäätös 79 224 000
2018 tilinpäätös 60 335 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 127 000 euroa.

03. (31.10.01) Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 534 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Väylävirastolle vuodelle 2020 seuraavat alustavat toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu asiakastarpeiden ja vaikuttavuuden perusteella
  • — Liikennejärjestelmän laatua ja turvallisuutta on parannettu
  • — Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettu
  • — Kestävän liikenteen houkuttelevuutta on lisätty
  • — Omaisuudenhallinnan tehokkuutta ja vastuullisuutta on parannettu ja on muodostettu kokonaiskuva väyläomaisuudesta
  • — On jatkettu rataverkon haltijan palveluiden ja toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa monitoimijaympäristön laajentumisen ja liikenteen kilpailutusten edellyttämässä aikataulussa
  • — Automatisoituvan liikenteen edellyttämän infran kehittäminen on aloitettu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 73 516 47 945 48 984
Bruttotulot 1 282 400 450
Nettomenot 72 234 47 545 48 534
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 006    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 321    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentilta 31.10.20) 400
Siirto momentilta 31.01.21 270
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -99
JTS-miljardin tuottavuussäästö -15
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 817
Palkkausten tarkistukset -110
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 202
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -300
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -176
Yhteensä 989

2020 talousarvio 48 534 000
2019 talousarvio 47 545 000
2018 tilinpäätös 73 549 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 534 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 430 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 31.01.02 ja perustuu tarkentuneisiin jakosuhteisiin koskien vuoden 2019 alussa toteutettua hallinnonalan virastouudistusta.


2020 IV lisätalousarvio 1 430 000
2020 talousarvio 48 534 000
2019 tilinpäätös 48 005 000
2018 tilinpäätös 73 549 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 430 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 145 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 145 000
2020 IV lisätalousarvio 1 430 000
2020 talousarvio 48 534 000
2019 tilinpäätös 48 005 000
2018 tilinpäätös 73 549 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 145 000 euroa.

04. (31.50.01) Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 384 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ilmatieteen laitokselle vuodelle 2020 seuraavat alustavat toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Maaekosysteemien (metsät, pellot, suot) hiilitalouden ja ilmastovaikutusten uusien laskentamallien käyttö kansallisissa kasvihuonekaasujen inventaariossa ja tulevaisuuden skenaarioissa on laajentunut
  • — Säätutkadatan ja kolmansien osapuolten toimittaman havaintodatan hyödyntämistä on parannettu ja pilotoitu turvallisen ja tehokkaan tieliikenteen reaaliaikaisena tukena
  • — On tuotettu uutta tietoa sääpalveluista ja -tiedoista kytkeytyvän ja digitalisoituvan liikenteen käyttöönoton tueksi
  • — Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kansainvälinen merkitys on kasvanut
  • — Tutkaverkoston laatua ja kattavuutta on parannettu
  • — Ilmatieteen laitoksen tutkimus on laadukasta ja kansainvälisesti hyödynnettyä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 77 754 68 783 72 014
Bruttotulot 32 937 25 800 26 630
Nettomenot 44 817 42 983 45 384
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 151    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 493    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 221 5 760 6 090
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 054 5 760 6 090
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 167 - -
Kustannusvastaavuus, % 103 100 100

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 7 912 4 540 4 540
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 855 4 460 4 460
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 057 80 80
Kustannusvastaavuus, % 115 102 102

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 18 730 15 500 16 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 28 091 25 800 26 500
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -9 361 -10 300 -10 500
Omarahoitusosuus, % 33 40 40

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023— Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
           
Vuonna 2020 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset 160 155 165 81 561
Menot yhteensä 160 155 165 81 561

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri 600
ICAO:n globaali avaruussääkeskus 700
METNET/MOI-valtuudesta aiheutuvat määrärahatarpeet, tarkistus -8
Siirto momentilta 31.01.21 230
Säätutkaverkoston uusiminen 1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -30
JTS-miljardin tuottavuussäästö -23
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 382
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -49
Palkkausten tarkistukset -62
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 93
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -300
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -81
Tasomuutos -51
Yhteensä 2 401

2020 talousarvio 45 384 000
2019 talousarvio 42 983 000
2018 tilinpäätös 46 159 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Määrärahaa saa käyttää myös:

4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).


2020 talousarvio 45 384 000
2019 IV lisätalousarvio 385 000
2019 talousarvio 42 983 000
2018 tilinpäätös 46 159 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Ilmatieteen laitoksen toimintaan osoitetaan lisäresursseja säätutkaverkon uusimiseen (1 milj. euroa), siviili-ilmailun globaalin avaruussääkeskuksen kehittämiseen (0,7 milj. euroa) sekä ilmastonmuutoksen tutkimusta edistävään tutkimusinfrastruktuuriin (ACTRIS, 0,6 milj. euroa). Ilmatieteen laitoksen johtama avaruussääkeskus tuottaa ilmatilan käyttäjille avaruussäätiedotteita maailmanlaajuisesti. Helsingissä toimiva kymmenen eri valtion muodostama PECASUS-konsortio on ainoa eurooppalainen avaruusalalla toimiva maailmanlaajuinen operatiivinen organisaatio. ACTRIS tuottaa puolestaan laadukasta mittausaineistoa mm. ilmakehän pienhiukkasista, ja se tarjoaa myös testialustan ilmakehän tutkimiselle ja uusien palvelujen kehittämiselle. Se kasvattaa näin Ilmatieteen laitoksen johtavaa roolia ilmastonmuutoksen alalla.

Valiokunta pitää näitä panostuksia tärkeinä, sillä ne edistävät korkeatasoista tutkimusta ja osaamista ja kasvattavat myös mahdollisuuksia kansainvälisen rahoituksen ja investointien kasvuun. Valiokunta korostaa myös kattavan säätutkaverkon merkitystä, minkä avulla saadaan mm. lentoliikenteen, teiden talvikunnossapidon ja liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä mittaustietoa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 384 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 225 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen ja Suomen Akatemian rahoittamista yhteisrahoitteisista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemien lentosäähavaintojärjestelmien siirtämiseen Ilmatieteen laitoksen omistukseen sekä kyseisten järjestelmien uusimiseen siten, että ne täyttävät uuden EU/2017/373 asetuksen vaatimukset.

Momentin perustelujen täydennys mahdollistaa määrärahan käytön myös tiettyjen siirtomenojen maksamiseen.


2020 IV lisätalousarvio 225 000
2020 talousarvio 45 384 000
2019 tilinpäätös 43 368 000
2018 tilinpäätös 46 159 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 225 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen ja Suomen Akatemian rahoittamista yhteisrahoitteisista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 114 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 114 000
2020 IV lisätalousarvio 225 000
2020 talousarvio 45 384 000
2019 tilinpäätös 43 368 000
2018 tilinpäätös 46 159 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 114 000 euroa.

(21.) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 31.01.01 -80
Siirto momentille 31.01.02 -400
Siirto momentille 31.01.03 -270
Siirto momentille 31.01.04 -230
JTS-miljardin tuottavuussäästö -680
Yhteensä -1 660

2019 talousarvio 1 660 000
2018 tilinpäätös 1 660 000

29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 432 087 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 47 505
Yhteensä 47 505

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 432 087 000
2019 talousarvio 384 582 000
2018 tilinpäätös 438 111 503

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 432 087 000 euroa.

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 15 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin Pohjolan Rautatiet Oy:n tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Maksettavaa pääomaa saa käyttää Pohjolan Rautatiet Oy:ssä, sen tytäryhtiöissä tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun ja Tampereen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Selvitysosa:Valtion omistama Pohjolan Rautatiet Oy perustettiin vuonna 2019 muun muassa suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Valtio on pääomittanut yhtiötä osakkein, joiden myyntitulot olivat verojen jälkeen noin 102,7 milj. euroa 1.3.2019. Aiempi pääomitus huomioiden Tampereen suunnan hankeyhtiö Suomi-rataan osoitettaisiin enintään 76,5 milj. euroa ja hankeyhtiö Turun tunnin junaan enintään 38,25 milj. euroa suunnittelukustannusten kattamiseen sekä hankeyhtiöiden toiminnan organisoinnista syntyviin ja muihin kustannuksiin enintään 3,65 milj. euroa. Valtion rahoituksella on tarkoitus kattaa 51 prosenttia infrastruktuurihankkeiden suunnittelun arvioiduista kustannuksista sekä muista yhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista. Tarkoitus on, että valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia.

Yhtiöt on tarkoitus perustaa ja pääomittaa vasta sen jälkeen, kun valtio ja kunnat ja mahdollisesti hankkeesta muut hyötyvät julkisyhteisöt ovat päässeet neuvottelutulokseen suunnittelun rahoittamisesta, lähtökohdista hankkeiden suunnittelulle, ja suunnittelun ohjaamisesta koskevasta yhteistyöstä ja hyötyjen selvittämisestä. Lisäksi edellytetään, että osapuolten välillä on yhteinen näkemys valmistelu- ja päätöksentekoaikataulusta suunnitteluvaihetta koskien sekä näkymä hankkeen rakennusinvestoinnin rahoittamiseen esimerkiksi toteutuvien maankäyttö- ja kiinteistökehityshyötyjen ja muiden tulojen avulla. Yhtiöt on tarkoitus perustaa välineiksi erityisesti osapuolten rahoituksen kokoamista ja yhteistyötä varten. Tarkoituksena on, ettei hankkeiden suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen. Jatkossa hankeyhtiömallia voitaisiin hyödyntää myös Itäradan nopeuttamisessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pohjolan Rautatiet Oy:n pääomitus 15 700
Tasomuutos -1 000
Yhteensä 14 700

Momentin määräraha on muutettu kehykseen kuuluvaksi määrärahaksi.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 15 700 000
2019 talousarvio 1 000 000
2018 tilinpäätös 2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 15 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin Pohjolan Rautatiet Oy:n tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Maksettavaa pääomaa saa käyttää Pohjolan Rautatiet Oy:ssä, sen tytäryhtiöissä tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun ja Tampereen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 21 671 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätösten mukaisesti sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin kuluihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun ja Tampereen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 671 000 euroa ja vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 102 000 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Selvitysosa:Lisämääräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu siitä, että hankeyhtiöneuvotteluiden etenemisestä ja yhtiöiden perustamisesta johtuen määrärahan käyttö ajoittuu suureksi osaksi vuoden 2020 jälkeisille vuosille. Hankeyhtiöistä aiheutuu jatkovuosille yhteensä 95,324 milj. euron kustannukset.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2020 VII lisätalousarvio 21 671 000
2020 talousarvio 15 700 000
2019 tilinpäätös 103 000 000
2018 tilinpäätös 2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 21 671 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätösten mukaisesti sijoituksiin suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä yhtiöiden perustamisesta aiheutuviin kuluihin. Maksettavaa pääomaa saa käyttää suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiössä Turun ja Tampereen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 671 000 euroa ja vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 102 000 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.