Talousarvioesitys 2020
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Ulkoasiainhallinto kiinnittää toiminnassaan enenevästi huomiota tiedolla johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassa. Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2020 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:
- — Edistämme YK:n kestävän kehityksen Agenda2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita monenkeskisesti, osana Euroopan unionia ja kahdenvälisesti
- — Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, joka keskittyy kasvuun ja turvallisuuteen; konkreettisia tuloksia tavoitellaan sisämarkkinoita syventämällä, monenvälistä sääntöpohjaista kauppaa edistämällä, EU:n ulkoista toimintaa ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vahvistamalla sekä muuttoliikkeen hallinnalla
- — Vahvistamme monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on keskeinen tavoite
- — Toimimme YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi ja edistämme Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 2022—2024
- — Osallistumme konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen ja edistämme Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Vahvistamme jatkumoa pitkittyneiden kriisien hoitamisessa yhteensovittamalla rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön
- — Jatkamme kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä ja edistämme EU:n ja Naton välistä yhteistyötä yhteisiin turvallisuusuhkiin vastaamiseksi
- — Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumisessa, ml. hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta
- — Vaikutamme EU:n kauppasuhteiden kehittämiseen ja kauppasopimusten toimeenpanoon talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Edistämme Suomen vientiä vaikuttamalla liiketoimintaympäristöihin sekä tukemalla suomalaisyritysten osallistumista kansainvälisiin arvoketjuihin
- — Vahvistamme ja parannamme Team Finland -toimijoiden yhteistyötä tavoitteena asiakastyytyväisyyden ja toiminnan vaikuttavuuden nostaminen. Tavoitteena on TF-verkoston resurssien vahvistaminen
- — Jatkamme suhteiden monipuolistamista, syventämistä ja maantieteellistä laajentamista Afrikan maiden kanssa. Toiminnan johdonmukaisuuteen kiinnitetään lisääntyvää huomiota
- — Edistämme arktisen alueen vakautta ja turvallisuutta sekä vahvistamme EU:n arktista politiikkaa
- — Edistämme pohjoismaista yhteistyötä ja syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa. Edistämme Itämeren alueen turvallisuuspoliittista vakautta ja Itämeri-yhteistyötä yhteistyössä alueen maiden kanssa
- — Edistämme poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa panostaen erityisesti vaikuttamistyöhön. Vaikutamme sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta transatlanttisten kauppa- ja investointisuhteiden parantamiseksi
- — Pidämme yllä toimivia suhteita Venäjään EU:n yhteisten politiikkalinjausten puitteissa. Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimista pidetään kiinni, kunnes edellytykset niiden poistamiseen täyttyvät. Keskeistä on myötävaikuttaa Ukrainan konfliktin ratkaisuedellytyksiin
- — Kehitämme yhteistyötä ja tiivistämme suhteita Kiinan kanssa sekä tuemme EU:n tavoitteita kehittää EU:n ja Kiinan kauppa- ja investointisuhteita. Vaikutamme sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toimintaedellytysten parantamiseen Kiinan markkinoilla
- — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
- — Kasvatamme Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja Suomen ja suomalaisen osaamisen kiinnostavuutta suunnitelmallisella maakuvatyöllä sekä lisäämme pohjoismaista yhteistyötä arvopohjaisen yhteisen brändin vahvistamiseksi.
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 235 405 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2020 (euroa)
Ministeriö | 76 838 000 |
Toimintamenot | 17 540 000 |
Henkilöstömenot | 59 298 000 |
Edustustot, 89 toimipistettä1) | 142 787 000 |
Toimintamenot | 70 311 000 |
Henkilöstömenot | 72 476 000 |
Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 15 780 000 |
Tietohallinto | 13 100 000 |
Kiinteistöhallinto | 880 000 |
Turvallisuus | 1 800 000 |
Yhteensä | 235 405 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2018 toteutuma |
2019 ennakoitu |
2020 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 2 331 | 2 406 | 2 344 |
— Ulkoministeriö | 877 | 869 | 833 |
— Ulkomaanedustus | 537 | 603 | 571 |
— Paikallisesti palkatut | 917 | 934 | 940 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,7 | 3,7 |
Eläköitymisikä | 65,7 | 66 | 66 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,8 | 5,0 | 5,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 234 664 | 237 609 | 248 477 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 12 925 | 12 333 | 13 072 |
Nettomenot | 221 739 | 225 276 | 235 405 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 27 378 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 28 201 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 6 194 | 6 439 | 6 416 |
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 27 473 | 27 249 | 32 215 |
Tuotot yhteensä | 33 667 | 33 688 | 38 631 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
---|---|---|---|
— erilliskustannukset | 11 670 | 10 968 | 12 200 |
— osuus yhteiskustannuksista | 15 118 | 14 972 | 15 433 |
Kustannukset yhteensä | 26 788 | 25 940 | 27 633 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 6 879 | 7 748 | 10 998 |
Kustannusvastaavuus, % | 126 | 130 | 140 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Edustustoverkon nykyvahvuuden säilyttäminen (HO 2019) | 3 500 |
Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) | 600 |
Edustustoverkon vahvistaminen (HO 2019) | 1 000 |
Elintarvikeviennin erityisasiantuntijat edustustoverkossa (3 htv) | -1 000 |
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) | -191 |
Finland Promotion Board (siirto momentilta 23.01.01) | 100 |
ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys; erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentille 32.01.01) | -88 |
Kansallinen viisumijärjestelmä; tuottavuushyöty 2020-2023 | -200 |
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely -pilotti | -410 |
Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentilta 26.30.02) | 289 |
Laitonta maahantuloa koskeva viestintä | -150 |
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) | -34 |
Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.01.01) | -56 |
Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019) | 2 500 |
Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019 kertaluonteinen) | 2 000 |
Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentille 24.30.66) | -137 |
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.30.01) | -69 |
Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentille 29.40.20) | -446 |
Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.20.21) | 123 |
Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.40.50) | 674 |
Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.40.55) | 338 |
Tietoturva (1 htv) | 75 |
Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut (HO 2019) | 1 500 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -71 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -983 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 1 500 |
Palkkausten tarkistukset | -242 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 361 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -40 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -314 |
Yhteensä | 10 129 |
2020 talousarvio | 235 405 000 |
2019 talousarvio | 225 276 000 |
2018 tilinpäätös | 222 562 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 237 480 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 235 405 000 euroon nähden on 2 075 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 102 000 euroa poliittisten esikuntien kasvusta, 2 000 000 euroa siirtona momentilta 24.30.66 kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi ministeriössä ja edustustoissa hallitusohjelman mukaisesti ja 65 000 euroa siirtona momentilta 24.30.66 Suomen Kiovan suurlähetystössä toimivan opetussektorin erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin sekä vähennyksenä 92 000 euroa siirtona momentille 26.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa toimineen maahanmuuton erityisasiantuntijan palkkaus- ja muina menoina.
2020 talousarvio | 237 480 000 |
2019 talousarvio | 225 276 000 |
2018 tilinpäätös | 222 562 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 237,480 milj. euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että rahoitusta on pystytty lisäämään 12,204 milj. eurolla verrattuna vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon. Rahoituksesta 2,6 milj. euroa on kertaluonteista lisäystä.
Ulkoasiainhallinnon toiminta pohjautuu kattavaan edustustoverkkoon, jonka toimintaan momentin määrärahoista osoitetaan noin 143 milj. euroa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että vaalikauden aikana edustustoverkkoa vahvistetaan neljällä uudella edustustolla (yksi vuonna 2020) ja lisärahoitusta esitetään myös nykyisen edustustoverkon ylläpitämiseen.
Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että lisämäärärahaa esitetään 4,5 milj. euroa maahantuloasioiden käsittelyn vahvistamiseen edustustoissa. Pääpaino on työperäisen maahanmuuton pullonkaulojen purkamisessa ja viisumitoiminnan kehittämisessä. Myönteistä on myös, että Team Finland -toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Tämä viennin ja investointien edistämiseen tähtäävä toiminta on tärkeää ulkomaankaupasta vahvasti riippuvaiselle Suomelle. Lisäksi lisärahoitusta esitetään mm. tietoturvallisuuteen ja perheiden aseman parantamiseen edustustoissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota aiemmin linjatun ns. JTS-miljardin tuottavuussäästön1) kumulatiivisiin vaikutuksiin ulkoministeriön pääluokassa. Valiokunta korostaa, että hallinnonalan tuottavuuden kehittämistä tulee jatkaa ja etsiä entistä tehokkaampia toimintamalleja, esimerkiksi muiden toimijoiden, kuten Pohjoismaiden, EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Samaan aikaan on kuitenkin varauduttava mm. kasvaneisiin turvallisuusuhkiin ja on välttämätöntä, että talousarviossa varataan riittävät resurssit edustustojen turvallisuuden varmistamiseen. Edustustoverkon rahoitus on valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvattu vuonna 2020, mutta vuodesta 2023 eteenpäin ns. JTS-miljardin tuottavuussäästön myötä syntyvät kumuloituvat määrärahavähennykset leikkaisivat kehyskaudelle suunnitellut lisäykset.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 237 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentilta vähennetään 57 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 78 000 siirtona momentilta 33.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ajalle 1.2.—31.7.2020, 88 000 euroa siirtona momentilta 26.30.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.9.2020 lukien ja 80 000 euroa siirtona momenteilta 23.01.01, 26.01.01, 27.01.01 ja 31.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.8.2020 lukien sekä vähennyksenä 303 000 euroa siirtona momentille 26.30.02 konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottamiseksi Hätäkeskuslaitoksessa 1.8.2020 lukien.
2020 IV lisätalousarvio | -57 000 |
2020 talousarvio | 237 480 000 |
2019 tilinpäätös | 225 276 000 |
2018 tilinpäätös | 222 562 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentilta vähennetään 57 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 298 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 000 000 euroa virtuaalisen vienninedistämisen menoihin ja 418 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen sekä vähennyksenä 100 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 ulkoministeriön työtilamigraatioihin ja 20 000 euroa siirtona momentille 26.01.01 Suomen Moskovan suurlähetystön sisäministeriön erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ajalla 1.9.—31.12.2020.
2020 VII lisätalousarvio | 2 298 000 |
2020 IV lisätalousarvio | -57 000 |
2020 talousarvio | 237 480 000 |
2019 tilinpäätös | 225 276 000 |
2018 tilinpäätös | 222 562 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 298 000 euroa.
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 978 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.
Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vuokramuutokset | 26 |
Yhteensä | 26 |
2020 talousarvio | 978 000 |
2019 talousarvio | 952 000 |
2018 tilinpäätös | 982 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 978 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Rooman tiedeinstituutin käytössä olevan Villa Lanten peruskorjauksesta. Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 6,25 milj. euroa.
2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
2020 talousarvio | 978 000 |
2019 tilinpäätös | 952 000 |
2018 tilinpäätös | 982 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 2 005 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.
Vuonna 2020 määrärahat käytetään uuteen kansalliseen viisumijärjestelmään.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansallinen viisumijärjestelmä (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -2 150 |
Kansallinen viisumijärjestelmä (v. 2020 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 850 |
Yhteensä | -1 300 |
2020 talousarvio | 2 005 000 |
2019 talousarvio | 3 305 000 |
2018 tilinpäätös | 1 155 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 2 005 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.
29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 13 376 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -2 683 |
Yhteensä | -2 683 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 13 376 000 |
2019 talousarvio | 16 059 000 |
2018 tilinpäätös | 11 253 887 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 13 376 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 12 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Edustustoverkon vahvistaminen ja muutokset kiinteistöissä (HO 2019 kertaluonteinen) | 4 300 |
Kiinteistöjen korjausvelan vähentäminen ja kiinteistöjen arvon säilyttäminen; määrärahojen sitominen tasearvoon | 3 000 |
Suomen Moskovan suurlähetystökiinteistön perusparannus | -4 300 |
Suomen Pekingin suurlähetystön kanslian väistötilat | -7 000 |
Vuoden 2019 välttämättömät korjaustarpeet | -1 270 |
Yhteensä | -5 270 |
2020 talousarvio | 12 300 000 |
2019 talousarvio | 17 570 000 |
2018 tilinpäätös | 13 520 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentille esitetään 12,3 milj. euroa, josta on kertaluonteista rahoitusta 4,3 milj. euroa kiinteistöjen vaatimiin muutoksiin.
Valiokunta pitää hyvänä, että ulkoministeriö ja valtiovarainministeriö ovat sopineet siitä, että kiinteistöjen hoitokuluihin osoitetaan jatkossa 5 prosenttia kiinteistöjen tasearvosta. Pysyvä rahoitus on siis 8 milj. euroa, joka on noin 4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Ulkomaan kiinteistöissä on kuitenkin korjausvajetta, joten investointirahoituksen tasoa tulee tarkastella uudelleen kehyskauden loppupuolella.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 12 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.