Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Ulkoasiainhallinto kiinnittää toiminnassaan enenevästi huomiota tiedolla johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämiseen kaikessa toiminnassa. Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2020 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:

  • — Edistämme YK:n kestävän kehityksen Agenda2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita monenkeskisesti, osana Euroopan unionia ja kahdenvälisesti
  • — Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, joka keskittyy kasvuun ja turvallisuuteen; konkreettisia tuloksia tavoitellaan sisämarkkinoita syventämällä, monenvälistä sääntöpohjaista kauppaa edistämällä, EU:n ulkoista toimintaa ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vahvistamalla sekä muuttoliikkeen hallinnalla
  • — Vahvistamme monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on keskeinen tavoite
  • — Toimimme YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi ja edistämme Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 2022—2024
  • — Osallistumme konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen ja edistämme Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Vahvistamme jatkumoa pitkittyneiden kriisien hoitamisessa yhteensovittamalla rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön
  • — Jatkamme kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä ja edistämme EU:n ja Naton välistä yhteistyötä yhteisiin turvallisuusuhkiin vastaamiseksi
  • — Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumisessa, ml. hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta
  • — Vaikutamme EU:n kauppasuhteiden kehittämiseen ja kauppasopimusten toimeenpanoon talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Edistämme Suomen vientiä vaikuttamalla liiketoimintaympäristöihin sekä tukemalla suomalaisyritysten osallistumista kansainvälisiin arvoketjuihin
  • — Vahvistamme ja parannamme Team Finland -toimijoiden yhteistyötä tavoitteena asiakastyytyväisyyden ja toiminnan vaikuttavuuden nostaminen. Tavoitteena on TF-verkoston resurssien vahvistaminen
  • — Jatkamme suhteiden monipuolistamista, syventämistä ja maantieteellistä laajentamista Afrikan maiden kanssa. Toiminnan johdonmukaisuuteen kiinnitetään lisääntyvää huomiota
  • — Edistämme arktisen alueen vakautta ja turvallisuutta sekä vahvistamme EU:n arktista politiikkaa
  • — Edistämme pohjoismaista yhteistyötä ja syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa. Edistämme Itämeren alueen turvallisuuspoliittista vakautta ja Itämeri-yhteistyötä yhteistyössä alueen maiden kanssa
  • — Edistämme poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa panostaen erityisesti vaikuttamistyöhön. Vaikutamme sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta transatlanttisten kauppa- ja investointisuhteiden parantamiseksi
  • — Pidämme yllä toimivia suhteita Venäjään EU:n yhteisten politiikkalinjausten puitteissa. Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimista pidetään kiinni, kunnes edellytykset niiden poistamiseen täyttyvät. Keskeistä on myötävaikuttaa Ukrainan konfliktin ratkaisuedellytyksiin
  • — Kehitämme yhteistyötä ja tiivistämme suhteita Kiinan kanssa sekä tuemme EU:n tavoitteita kehittää EU:n ja Kiinan kauppa- ja investointisuhteita. Vaikutamme sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toimintaedellytysten parantamiseen Kiinan markkinoilla
  • — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
  • — Kasvatamme Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja Suomen ja suomalaisen osaamisen kiinnostavuutta suunnitelmallisella maakuvatyöllä sekä lisäämme pohjoismaista yhteistyötä arvopohjaisen yhteisen brändin vahvistamiseksi.

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 235 405 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2020 (euroa)

   
Ministeriö 76 838 000
Toimintamenot 17 540 000
Henkilöstömenot 59 298 000
   
Edustustot, 89 toimipistettä1) 142 787 000
Toimintamenot 70 311 000
Henkilöstömenot 72 476 000
   
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 15 780 000
Tietohallinto 13 100 000
Kiinteistöhallinto 880 000
Turvallisuus 1 800 000
Yhteensä 235 405 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
tavoite
       
Henkilötyövuodet 2 331 2 406 2 344
— Ulkoministeriö 877 869 833
— Ulkomaanedustus 537 603 571
— Paikallisesti palkatut 917 934 940
Työtyytyväisyysindeksi 3,6 3,7 3,7
Eläköitymisikä 65,7 66 66
Sairauspoissaolot, pv/htv 5,8 5,0 5,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 234 664 237 609 248 477
Bruttotulot 12 925 12 333 13 072
Nettomenot 221 739 225 276 235 405
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 27 378    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 28 201    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 194 6 439 6 416
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) 27 473 27 249 32 215
Tuotot yhteensä 33 667 33 688 38 631
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 670 10 968 12 200
— osuus yhteiskustannuksista 15 118 14 972 15 433
Kustannukset yhteensä 26 788 25 940 27 633
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 6 879 7 748 10 998
Kustannusvastaavuus, % 126 130 140

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edustustoverkon nykyvahvuuden säilyttäminen (HO 2019) 3 500
Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) 600
Edustustoverkon vahvistaminen (HO 2019) 1 000
Elintarvikeviennin erityisasiantuntijat edustustoverkossa (3 htv) -1 000
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) -191
Finland Promotion Board (siirto momentilta 23.01.01) 100
ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys; erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentille 32.01.01) -88
Kansallinen viisumijärjestelmä; tuottavuushyöty 2020-2023 -200
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely -pilotti -410
Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentilta 26.30.02) 289
Laitonta maahantuloa koskeva viestintä -150
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) -34
Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.01.01) -56
Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019) 2 500
Maahantuloasioiden käsittelyn vahvistaminen edustustoissa ja ministeriössä (HO 2019 kertaluonteinen) 2 000
Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentille 24.30.66) -137
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.30.01) -69
Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentille 29.40.20) -446
Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.20.21) 123
Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.40.50) 674
Team Finland Knowledge -asiantuntijat edustustoverkossa (siirto momentilta 29.40.55) 338
Tietoturva (1 htv) 75
Tietoturvallisuus ja muut henkilöstökulut (HO 2019) 1 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -71
JTS-miljardin tuottavuussäästö -983
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 1 500
Palkkausten tarkistukset -242
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 361
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -40
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -314
Yhteensä 10 129

2020 talousarvio 235 405 000
2019 talousarvio 225 276 000
2018 tilinpäätös 222 562 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 237 480 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 235 405 000 euroon nähden on 2 075 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 102 000 euroa poliittisten esikuntien kasvusta, 2 000 000 euroa siirtona momentilta 24.30.66 kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi ministeriössä ja edustustoissa hallitusohjelman mukaisesti ja 65 000 euroa siirtona momentilta 24.30.66 Suomen Kiovan suurlähetystössä toimivan opetussektorin erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin sekä vähennyksenä 92 000 euroa siirtona momentille 26.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa toimineen maahanmuuton erityisasiantuntijan palkkaus- ja muina menoina.


2020 talousarvio 237 480 000
2019 talousarvio 225 276 000
2018 tilinpäätös 222 562 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 237,480 milj. euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että rahoitusta on pystytty lisäämään 12,204 milj. eurolla verrattuna vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon. Rahoituksesta 2,6 milj. euroa on kertaluonteista lisäystä.

Ulkoasiainhallinnon toiminta pohjautuu kattavaan edustustoverkkoon, jonka toimintaan momentin määrärahoista osoitetaan noin 143 milj. euroa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että vaalikauden aikana edustustoverkkoa vahvistetaan neljällä uudella edustustolla (yksi vuonna 2020) ja lisärahoitusta esitetään myös nykyisen edustustoverkon ylläpitämiseen.

Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että lisämäärärahaa esitetään 4,5 milj. euroa maahantuloasioiden käsittelyn vahvistamiseen edustustoissa. Pääpaino on työperäisen maahanmuuton pullonkaulojen purkamisessa ja viisumitoiminnan kehittämisessä. Myönteistä on myös, että Team Finland -toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Tämä viennin ja investointien edistämiseen tähtäävä toiminta on tärkeää ulkomaankaupasta vahvasti riippuvaiselle Suomelle. Lisäksi lisärahoitusta esitetään mm. tietoturvallisuuteen ja perheiden aseman parantamiseen edustustoissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota aiemmin linjatun ns. JTS-miljardin tuottavuussäästön1) kumulatiivisiin vaikutuksiin ulkoministeriön pääluokassa. Valiokunta korostaa, että hallinnonalan tuottavuuden kehittämistä tulee jatkaa ja etsiä entistä tehokkaampia toimintamalleja, esimerkiksi muiden toimijoiden, kuten Pohjoismaiden, EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Samaan aikaan on kuitenkin varauduttava mm. kasvaneisiin turvallisuusuhkiin ja on välttämätöntä, että talousarviossa varataan riittävät resurssit edustustojen turvallisuuden varmistamiseen. Edustustoverkon rahoitus on valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvattu vuonna 2020, mutta vuodesta 2023 eteenpäin ns. JTS-miljardin tuottavuussäästön myötä syntyvät kumuloituvat määrärahavähennykset leikkaisivat kehyskaudelle suunnitellut lisäykset.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 237 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentilta vähennetään 57 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 78 000 siirtona momentilta 33.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ajalle 1.2.—31.7.2020, 88 000 euroa siirtona momentilta 26.30.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.9.2020 lukien ja 80 000 euroa siirtona momenteilta 23.01.01, 26.01.01, 27.01.01 ja 31.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan hybridiuhka- ja kybererityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.8.2020 lukien sekä vähennyksenä 303 000 euroa siirtona momentille 26.30.02 konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottamiseksi Hätäkeskuslaitoksessa 1.8.2020 lukien.


2020 IV lisätalousarvio -57 000
2020 talousarvio 237 480 000
2019 tilinpäätös 225 276 000
2018 tilinpäätös 222 562 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentilta vähennetään 57 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 298 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 000 000 euroa virtuaalisen vienninedistämisen menoihin ja 418 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen sekä vähennyksenä 100 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 ulkoministeriön työtilamigraatioihin ja 20 000 euroa siirtona momentille 26.01.01 Suomen Moskovan suurlähetystön sisäministeriön erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ajalla 1.9.—31.12.2020.


2020 VII lisätalousarvio 2 298 000
2020 IV lisätalousarvio -57 000
2020 talousarvio 237 480 000
2019 tilinpäätös 225 276 000
2018 tilinpäätös 222 562 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 298 000 euroa.

20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 978 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.

Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vuokramuutokset 26
Yhteensä 26

2020 talousarvio 978 000
2019 talousarvio 952 000
2018 tilinpäätös 982 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 978 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen

2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Rooman tiedeinstituutin käytössä olevan Villa Lanten peruskorjauksesta. Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 6,25 milj. euroa.


2020 IV lisätalousarvio 2 000 000
2020 talousarvio 978 000
2019 tilinpäätös 952 000
2018 tilinpäätös 982 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 2 005 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Vuonna 2020 määrärahat käytetään uuteen kansalliseen viisumijärjestelmään.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallinen viisumijärjestelmä (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -2 150
Kansallinen viisumijärjestelmä (v. 2020 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 850
Yhteensä -1 300

2020 talousarvio 2 005 000
2019 talousarvio 3 305 000
2018 tilinpäätös 1 155 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 2 005 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 13 376 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -2 683
Yhteensä -2 683

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 13 376 000
2019 talousarvio 16 059 000
2018 tilinpäätös 11 253 887

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 13 376 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 12 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edustustoverkon vahvistaminen ja muutokset kiinteistöissä (HO 2019 kertaluonteinen) 4 300
Kiinteistöjen korjausvelan vähentäminen ja kiinteistöjen arvon säilyttäminen; määrärahojen sitominen tasearvoon 3 000
Suomen Moskovan suurlähetystökiinteistön perusparannus -4 300
Suomen Pekingin suurlähetystön kanslian väistötilat -7 000
Vuoden 2019 välttämättömät korjaustarpeet -1 270
Yhteensä -5 270

2020 talousarvio 12 300 000
2019 talousarvio 17 570 000
2018 tilinpäätös 13 520 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 12,3 milj. euroa, josta on kertaluonteista rahoitusta 4,3 milj. euroa kiinteistöjen vaatimiin muutoksiin.

Valiokunta pitää hyvänä, että ulkoministeriö ja valtiovarainministeriö ovat sopineet siitä, että kiinteistöjen hoitokuluihin osoitetaan jatkossa 5 prosenttia kiinteistöjen tasearvosta. Pysyvä rahoitus on siis 8 milj. euroa, joka on noin 4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Ulkomaan kiinteistöissä on kuitenkin korjausvajetta, joten investointirahoituksen tasoa tulee tarkastella uudelleen kehyskauden loppupuolella.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 12 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen

2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.