Hoppa till innehåll
Innehållsförteckning
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Verotus ja tulli
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Statsbudgeten 2019

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Valtiontalous
  • — Hallituksen talouspolitiikkaa tukemalla valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienee ja velkaantumisaste pienenee
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee
Verotus
  • — Verovaje on alhainen
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen
Hallinnon sisäiset palvelut
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palveluiden kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalveluiden sekä talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden osalta.
Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen sekä julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain edellyttämien julkisen hallinnon yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä, suunnittelusta ja kuvaamisesta, näiden ylläpidosta ja muiden tietohallintoon liittyvien yhteisten palvelujen, hankkeiden ja toimenpiteiden ohjauksesta. Vuonna 2016 jatketaan Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmaa, jossa luodaan arkkitehtuurin kannalta keskeisiä yhteentoimivuuden komponentteja kuten kansallinen palveluväylä, kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu, kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan, yhteiset palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille) sekä ohjaus- ja hallintamallit. Tavoitteena on, että palveluväylän valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus omien keskeisten tietojen tarkasteluun sähköisesti. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkisen hallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta.

Hallinnonalan ohjaus

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat, hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
       
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus - 4,6
28.70.21 Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) - 24,2
  — hankesopimusvaltuus    
28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — hankesopimusvaltuus 5,0 -
28.92.87 Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus - 54,6

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Hallinto 168 173 163 480 138 788 -24 692 -15
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 862 30 996 30 520 -476 -2
(13.) Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) 3 031 1 844 -1 844 -100
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 415 315 315 0
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 30 400 927 527 132
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 83 835 102 925 107 026 4 101 4
(69.) Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 35 000 27 000 -27 000 -100
(89.) Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 5 000 0
10. Verotus ja tulli 648 341 603 469 621 475 18 006 3
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 463 123 410 566 407 776 -2 790 -1
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 166 359 164 003 170 099 6 096 4
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 4 603 3 200 17 900 14 700 459
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 12 488 22 700 22 700 0
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 1 768 3 000 3 000 0
20. Palvelut valtioyhteisölle 50 650 51 135 44 929 -6 206 -12
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 237 28 089 25 253 -2 836 -10
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 18 1 1 0
(03.) Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 4 418 3 804 2 733 -1 071 -28
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 779 2 000 2 000 0
08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 198 4 241 1 942 -2 299 -54
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 000 3 000 3 000 0
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 6 000 10 000 10 000 0
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 66 486 62 714 61 934 -780 -1
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 51 779 50 356 50 546 190 0
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 191 4 044 3 740 -304 -8
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 516 8 314 7 648 -666 -8
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 90 735 91 398 88 071 -3 327 -4
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 58 594 58 524 56 361 -2 163 -4
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 917 31 092 31 088 -4 0
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 224 1 782 622 -1 160 -65
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 546 515 4 692 967 4 730 518 37 551 1
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 330 532 4 448 533 4 465 784 17 251 0
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 011 2 205 2 144 -61 -3
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 805 2 720 2 648 -72 -3
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 412 40 009 39 949 -60 0
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 147 711 170 300 185 933 15 633 9
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 25 044 29 200 34 060 4 860 17
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 13 455 4 538 12 170 7 632 168
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 38 3 418 40 -3 378 -99
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 920 900 -20 -2
12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 12 328 11 000 11 000 0
60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 189 200 230 30 15
70. Valtionhallinnon kehittäminen 54 975 68 295 105 325 37 030 54
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 163 4 600 3 000 -1 600 -35
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 8 652 10 560 12 260 1 700 16
03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 32 000 27 500 -4 500 -14
(04.) Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) 4 350 8 600 -8 600 -100
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 17 810 12 535 29 565 17 030 136
21. Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 5 855 5 855 0
22. Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) 27 145 27 145 0
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 273 544 249 145 247 758 -1 387 -1
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 215 807 221 145 220 758 -387 0
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 5 279 15 000 15 000 0
(32.) Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 41 000 0
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 11 458 13 000 12 000 -1 000 -8
90. Kuntien tukeminen 8 681 520 8 547 037 9 057 947 510 910 6
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 16 995 9 465 3 000 -6 465 -68
22. Itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 600 600 400 -200 -33
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 629 503 8 500 317 9 028 453 528 136 6
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 33 902 36 135 25 574 -10 561 -29
34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 520 520 0
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 290 612 251 000 255 000 4 000 2
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 290 612 251 000 255 000 4 000 2
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 001 067 2 154 876 2 157 640 2 764 0
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 2 400 -600 -20
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 500 2 900 1 500 -1 400 -48
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 9 139 9 976 10 770 794 8
(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 170 500 -170 500 -100
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
(68.) Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 474 2 530 -2 530 -100
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 981 963 1 965 000 2 131 000 166 000 8
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) 11 000 11 000 0
95. Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 3 992 800 800 0
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 138 092 15 450 5 450 -10 000 -65
(06.) Kehysvaraus julkisten tietovarantojen avaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 0
(23.) Kehysvaraus Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v) 0
(32.) Kehysvaraus SOTE-uudistukseen 0
(40.) Kehysvaraus LNG-terminaalin investointitukeen (arviomääräraha) 0
(87.) Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) 133 000 0
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 0 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 92 150 150 0
(98.) Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v) 10 000 -10 000 -100
Yhteensä 17 024 166 16 955 504 17 527 005 571 501 3
  Henkilöstön kokonaismäärä 11 945 12 768 12 149