Hoppa till innehåll
Innehållsförteckning
   Siffertabell
     Allmänt
     Inkomstposter
     Anslag
       21. Riksdagen
       23. Statsrådets kansli
         10. Trafiknätet
              51. Prisstöd för lotsning

Statsbudgeten 2019

30. (33.32.30) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 075 497 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionsouudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen ja

2) kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisten verotuloihin perustuvien tasausten ja siirtymätasauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 226 081 000 euroa valtion ja kuntien välisen lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2008 lukien siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta alennetaan 1,14 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 32,74 prosenttia vuonna 2008. Valtionosuusprosentin alentamisesta 1,00 prosenttiyksikköä aiheutuu vuosille 2005—2008 jaksotetun kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2008 erän viemisestä laskennallisiin kustannuksiin. Viimeinen erä aikaistettiin vuodelle 2007 ja hyvitettiin kunnille verojärjestelmän kautta. Kun viimeistä erää vastaavat kustannukset lisätään valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin täytyy vastaavasti alentaa valtionosuusprosenttia koska valtionosuuden lisäys on hyvitetty kunnille verojärjestelmän kautta. Valtionosuusprosentin alentamisesta 1,42 prosenttiyksikköä liittyy vuosina 2001—2005 ja 0,16 prosenttiyksikköä vuosina 2006—2007 leikattujen indeksikorotusten palauttamisen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin. Leikattuja indeksikorotuksia ei ole tarkoitus hyvittää kunnille. Kun laskennallisiin kustannuksiin lisätään leikattujen indeksikorotusten osuus alennetaan vastaavasti valtionosuusprosenttia jotta valtionosuuden määrä ei muutu. Valtionosuusprosentin alentamisesta 0,29 prosenttiyksikköä johtuu avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseen liittyvästä 44 000 000 euron vähennyksestä. Avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan 1.1.2008 alkaen siten, että kansaneläke maksetaan alentamattomana laitoshoitoon ja eläkkeensaajan pitkäaikaisen laitoshoidon maksu korotetaan 82 prosenttiin tuloista. Asiakasmaksujen tasoa arvioidaan uudelleen osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistusta. Valtionosuusprosentin alentamisesta 0,16 prosenttiyksikköä johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon 1.8.2008 toteutettavaan maksu-uudistukseen liittyvästä 25 000 000 euron valtionosuuksien vähentämisestä. Valtionosuusprosentissa on otettu huomioon vuoden 2004 talousarviossa valtionosuuksien lisäyksestä irrotetun 1 500 000 euron palauttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. Tämän johdosta valtionosuusprosentti nousee 0,01 prosenttiyksikköä. Valtionosuusprosentissa on otettu huomioon hallitusohjelmaan liittyvä valtionosuuksien 171 250 000 euron lisäys, joka nostaa valtionosuusprosenttia 1,11 prosenttiyksiköllä. Valtionosuuden lisäyksestä 20 750 000 euroa liittyy vanhusten kotihoidon ja laitoshoidon palveluihin tehtäviin henkilöstölisäyksiin sekä perusterveydenhuollon parantamiseen ja 500 000 euroa toimeentulotuen viivytyksettömään käsittelyyn. Hallitusohjelman mukaisesta valtionosuuden lisäyksestä 150 000 000 euroa liittyy kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen. Lisäksi valtionsosuusprosentissa on otettu huomioon ansio- ja eläketulojen verotuksen keventämiseen ja työasuntovähennyksen käyttöönottoon liittyvänä kuntien verotulomenetysten kompensaationa valtionosuuksien 119 000 000 euron lisäys, joka nostaa valtionosuusprosenttia 0,77 prosenttiyksiköllä.

Eduskunta on hyväksynyt uuden lastensuojelulain (417/2007), joka tulee voimaan 1.1.2008. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 154 000 euroa.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen seulonnoista (1339/2006), jonka mukaan kunnan tulee järjestää asukkailleen valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset rintasyöpäseulonnat. Asetuksella laajennettiin rintasyöpäseulonnat ikäryhmiin 60—69. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 524 000 euroa asetuksen johdosta.

Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 5,2 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 237 978 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1.1.2006 toteutettuun kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen liittyvät siirtymätasauslisät ja -vähennykset. Vuoteen 2007 verrattuna määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 832 000 euroa.

Luvun 28.90 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja -vähennykset. Vuoteen 2007 verrattuna määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 128 000 euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän, vaikeasti vammaisten lukumäärän ja lasten huostaanottojen määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2008 seuraavat:

 
   
0—6-vuotiaat 5 931,23
7—64-vuotiaat 291,63
65—74-vuotiaat 781,55
75—84-vuotiaat 4 712,66
85 vuotta täyttäneet 13 129,18

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 525,26 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 47,91 euroa vuonna 2008.

Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 14,28 euroa vuonna 2008.

Lasten huostaanottojen määrän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 40,36 euroa vuonna 2008.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2008 seuraavat:

 
   
0—6-vuotiaat 721,07
7—64-vuotiaat 822,39
65—74-vuotiaat 1 943,12
75—84-vuotiaat 3 748,02
85 vuotta täyttäneet 6 505,61

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 355,29 euroa vuonna 2008.

Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 973,52 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2008.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetutmuutokset(1 000 euroa)
   
Kustannustenjaon tarkistus 226 081
Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanoon irrotetun määrärahan palauttaminen valtionosuuksiin; valtionosuusprosentin korottaminen 0,01 %-yksiköllä 1 500
Vanhusten palvelut ja perusterveydenhuolto; Valtionosuusprosentin korottaminen 1,11 %-yksiköllä 21 250
Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen; valtionosuusprosentin alentaminen 0,29 %-yksiköllä -44 000
Maksu-uudistukseen liittyvä vähennys; valtionosuusprosentin alentaminen 0,16 %-yksiköllä -25 000
Kuntien verotulomenetysten kompensaatio; valtionosuusprosentin korottaminen 0,77 %-yksiköllä 119 000
Lastensuojelulain uudistus 7 154
Rintasyöpäseulontojen laajentaminen 524
Kustannustason tarkistus 5,2 % 237 978
Vuonna 2006 toteutettuun valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen liittyvien siirtymätasausten muutos 832
Verotulotasausten muutos -1 128
Asukasluvun ja ikärakenteen muutos 53 500
Kuntien palkkaratkaisun tukeminen 150 000
Väliaikainen valtionosuuden lisäys 18 000
Muut muutokset 2 406
Yhteensä 768 097

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta annetun esityksen täydentämisestä 18 §:n 1 momentin osalta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta alennetaan talousarvioesityksen selvitysosan toisessa kappaleessa mainitun 2,11 prosenttiyksikön asemesta 1,14 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus on talousarvioesityksen selvitysosan ensimmäisessä kappaleessa mainitun 31,77 prosentin asemesta 32,74 prosenttia. Lisäksi lakiehdotusta ehdotetaan täydennettäväksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotetaan väliaikaisesti 3,43 eurolla asukasta kohden vuonna 2008.

Lisäys talousarvioesityksen 4 884 762 000 euroon nähden on 190 735 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 150 000 000 euroa perustuen kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen, joka toteutetaan korottamalla valtionosuusprosenttia sekä 18 000 000 euroa vuotta 2008 koskevasta väliaikaisesta valtionosuuden lisäyksestä, jolla tuetaan kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyvien palkkausjärjestelmien edistämistä. Lisäyksestä 22 832 000 euroa aiheutuu siitä, että arvioitu kustannustason muutos vuodelle 2008 on 5,2 prosenttia talousarvioesityksen 4,7 prosentin asemesta kunta-alan arvioitua suuremmasta ansiotason noususta johtuen. Lisäyksestä 753 000 euroa aiheutuu vuoden 2006 lopullisiin verotietoihin perustuvien valtionosuuksien tasauserien muutoksesta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 850 000 euroa, joka johtuu valtionosuuden perusteena olevien määräytymistekijöiden muutoksesta.

Valtiovarainvaliokunta:

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 5 miljardia euroa, jossa on lisäystä kuluvan vuoteen verrattuna noin 768 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen menoja lisäävät mm. vanhuspalvelujen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen, kalleusluokituksen poisto toimeentulotuesta sekä lastensuojelun kokonaisuudistus. Uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuutta 226 miljoonaa euroa ja täysimääräinen indeksikorotus 238 miljoonaa euroa. Kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseksi valtionosuuksia korotetaan 150 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtionosuuteen ehdotetaan kertaluonteista 18 miljoonan euron lisäystä, jolla tuetaan kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyviä palkkaratkaisuja.

Valtionosuudet kasvavat edellä mainitulla tavalla, vaikka valtionosuusprosentti laskee nykyisestä 33,88 prosentista 32,74 prosenttiin. Tämä johtuu pääasiassa laskennan perustana olevien kustannusten jälkeenjääneisyyden tarkistamisesta.

Valiokunta on käsitellyt kuntataloutta ja kunta- ja palvelurakenneuudistusta edellä luvun 28.90 kohdalla. Valiokunta viittaa edellä lausumaansa ja korostaa myös tässä yhteydessä Paras-hankkeen merkitystä palvelujen saannin turvaamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveystoimen palvelut järjestetään niin, että ne parantavat kunnan edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä.

Omaishoito. Hallitusohjelmaan sisältyy useita omaishoidon tuen kehittämistä koskevia toimenpiteitä. Tavoitteena on mm. kehittää omaishoitoa ja lisätä omaishoidontuen piiriin kuuluvien määrää. Tarkoituksena on myös selvittää mahdollisuuksia siirtää omaishoidon tuki Kansaneläkelaitokselle.

Omaishoitajien asema parani monilta osin vuoden 2006 alussa voimaan tulleen omaishoidon tukea koskevan lain myötä. Laki mm. täsmensi omaishoidon tuen myöntämisedellytyksiä ja paransi omaishoitajan mahdollisuutta pitää vapaata. Uudesta lainsäädännöstä huolimatta omaishoitoon liittyy edelleen epäkohtia. Pahimmat puutteet liittyvät omaishoidon tuen myöntämisen kirjavuuteen eri kunnissa, palvelujen saatavuuteen ja niistä perittyihin maksuihin. Omaishoitajilla ei myöskään aina ole mahdollisuutta vapaapäivien viettämiseen. Tilannetta pahentaa se, että suuri osa omaishoitajista on itsekin iäkkäitä ja huonokuntoisia.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean toimeksiantoon sisältyy omaishoidon kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Komitean on tarkoitus antaa omaishoidon tukea koskevat ehdotuksensa syksyyn 2008 mennessä.

Omaishoito ehkäisee ja korvaa laitoshoitoa, mahdollistaa vanhusten kotona asumisen ja on taloudellisestikin edullinen hoitomuoto. Ilman omaishoitoa suuri osa hoidettavista olisi laitoshoidossa. Omaishoitajien asemaa onkin määrätietoisesti parannettava ja huolehdittava etenkin siitä, että omaishoitajien asema on tasavertainen asuinkunnasta riippumatta. On myös välttämätöntä, että omaishoidon asemaa vahvistetaan kuntien palvelujärjestelmässä.

Vanhuspalvelut. Vanhuspalvelujen määrää ja laatua koskevia linjauksia on käsitelty useissa eri ohjelmissa ja palvelujen järjestämiseen tarvittavia resursseja ja palvelutarjontaa on lisätty. Hallitusohjelmassa todetaan mm., että vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon turvataan ja palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen. Ensi vuodelle kuntien valtionosuuksiin ehdotetaan 21,25 miljoonan euron lisäystä mm. kotihoidon kattavuuden ja laitoshoidon laadun parantamiseen.

Palvelut ovat kehittyneet asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, mutta palveluiden tarpeeseen nähden ne eivät ole vielä riittävän kattavia.

Valiokunta korostaa toimia, joilla voidaan edistää ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja toimintakykyä sekä ehkäistä ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Etenkin kotihoidon ja sitä tukevien kuntouttavien palvelujen vahvistamisella voidaan parantaa vanhusten mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen. Avopalveluiden kehittämisellä voidaan hillitä kustannusten nousua ja etenkin parantaa ikääntyneiden elämänlaatua.

Hallitus valmistelee parhaillaan ikäihmisten hoidon ja palvelujen laatusuosituksen uudistamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että suosituksen sitovuustasoa nostetaan ja että suosituksessa korostetaan palvelujen oikeudenmukaista kohdentamista ja riittävyyttä sekä riittävän ja osaavan henkilöstön turvaamista.

Valiokunta kiirehtii myös hallitusohjelmassa todettuja uudistuksia, joilla alennetaan sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa ja joilla kehitetään arvioinnin menettelytapoja. On niin ikään tärkeää luoda kattava neuvonta- ja palveluverkosto, joka parantaa mahdollisuuksia puuttua ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja näin tukea ikäihmisten kotona asumista.

Lastensuojelulain toimeenpano.Uuden lastensuojelulain tavoitteena on suunnata lastensuojelutyön painopistettä avohuoltoon ja entistä varhaisempaan tukeen. Uudistuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 22 miljoonaa euroa ja lastensuojeluun arvioidaan tarvittavan noin 155 uutta avohuollon työntekijää. Momentin määrärahaa on korotettu 6,9 miljoonalla eurolla lain täytäntöönpanoa varten.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien valmistautumisessa lastensuojelulain toimeenpanoon on suuria eroja. Suuret kunnat ovat valmistautuneet pieniä kuntia paremmin, mutta lain täytäntöönpanon valmistelu on useissa kunnissa vielä aivan alkuvaiheessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta johtuen myös seutukunnalliset ja alueelliset yhteistyöratkaisut ovat monin paikoin tekemättä.

Erityisenä ongelmana on koulutetun työvoiman saatavuus. Esim. Helsingin sosiaalityötekijöistä noin 40 prosentilla ei ole ammatillista sosiaalityöntekijän kelpoisuutta; joissakin kunnissa päteviä sosiaalityöntekijöitä ei ole ollenkaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat vahvistavat sosiaalityön resursseja laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi ja että tähän toimintaan osoitettu valtionosuus käytetään sosiaalityön vahvistamiseen. On myös perusteltua, että etenkin pienet kunnat toimivat yhteistyössä ja että lain toimeenpano kytketään selkeästi meneillään olevaan Paras-hankkeeseen.

Valiokunta on lisännyt momentille 33.01.01 300 000 euroa lastensuojelulain toimeenpanoon liittyvän koulutuksen järjestämiseen. Valiokunta korostaa, että uudistuksen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että kaikilla lastensuojelulakia soveltavilla tahoilla on riittävät perustiedot lain sisällöstä ja sen asettamista velvoitteista.

Valiokunta viittaa myös momentin 33.03.63 kohdalla lausumaansa ja korostaa sijaisperheiden merkitystä lastensuojelun vahvistamisessa. Valiokunta kiirehtii myös perhehoitoa koskevan lainsäädännön uudistamista.

Kouluterveydenhuolto. Kouluterveydenhuollon järjestämistä on pyritty ohjeistamaan mm. sosiaali- ja terveysministeriön antamilla laatusuosituksilla (STM:n oppaita 2004:8). Kouluterveydenhuoltoon ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä kuntien velvoitteita on täsmennetty myös 1.7.2007 voimaantulleella kansanterveyslain muutoksella.

Stakesin hiljattain valmistuneessa raportissa on selvitetty, miten em. laatusuositukset ovat vaikuttaneet kouluterveydenhuollon toteutumiseen. (Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen toimeenpano 2004—2007; Stakesin työpapereita 32/2007). Selvityksessä todetaan, että kehityssuunnat terveyskeskuksissa ovat olleet erilaisia ja että yksittäisissä terveyskeskuksissa kouluterveydenhuolto on kehittynyt laatusuosituksen mukaisesti. Kouluterveydenhuollon toteuttamisessa on kuitenkin suuria eroja terveyskeskusten välillä. Tulokset viittaavat jopa erojen kasvamiseen vuoden 2004 jälkeen. Laatusuosituksia on hyödynnetty kouluterveydenhuollon seurannassa ja arvioinnissa vain satunnaisesti eikä mikään käytettävissä olevista tiedoista viittaa siihen, että laatusuosituksella olisi ollut merkittävää vaikutusta kouluterveydenhuollon keskimääräiseen kehitykseen vuosina 2004—2007.

Laatusuositukset antavat hyvän pohjan kouluterveydenhoidon vahvistamiselle ja onkin erittäin huolestuttavaa, että useissa kunnissa käytännön toiminta ei ole edennyt laatusuositusten mukaisilla linjoilla. Valiokunta korostaa, että kouluterveydenhuollon palvelut ovat välttämättömiä perusterveydenhuollon palveluita, joihin oppilailla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Kouluterveydenhuolto on aivan avainasemassa lasten sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kannalta.

Valiokunnan lausumaehdotus 3:

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa toimenpiteitä alueellisesti tasapuolisen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon turvaamiseksi sekä oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto. Maatalousyrittäjien työterveyshuolto on järjestetty pääasiassa kuntien perusterveydenhuollon kautta, mutta saadun selvityksen mukaan vasta noin 40 prosenttia maatalousyrittäjistä on mukana työterveyshuollossa.

Maatalousyrittäjän työ on riskialtista ja työterveyden kannalta haasteellista. Teknistymisestä ja automatisoinnista huolimatta työmäärä ja sidonnaisuus työhön heikentävät viljelijän jaksamista.

Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän ja työterveyshuollon kehittäminen ovat keskeisiä toimia edistettäessä viljelijöiden jaksamista. Onkin tärkeää, että maatalousyrittäjät saavat riittävästi tietoa työterveyshuollosta ja että tarvittavat tilakäynnit voidaan järjestää. Myös työterveyshoitajien täydennyskoulutuksesta on huolehdittava, jotta työterveyshuollon palveluissa voidaan ottaa huomioon maatalousyrittäjien työn sisältämät erityishaasteet.

Työttömien terveydenhuolto. Työttömien terveystarkastuksiin osoitettiin vuonna 2006 yhden miljoonan euron lisämääräraha ja tämän vuoden budjetissa vastaava lisäys oli 2 miljoonaa euroa. Lisäksi tänä vuonna osoitettiin 1,5 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohankkeeseen, jolla pyritään luomaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon sellaisia toimintamalleja, jotka voitaisiin ulottaa myöhemmin kaikkiin kuntiin, terveyskeskuksiin ja työvoiman palvelukeskuksiin. Hankerahoituksen piirissä on 17 paikallista ja seudullista osahanketta ja tavoitteena on integroida toiminta aikanaan kuntien normaaliksi toiminnaksi.

Lähitulevaisuudessa ennustetaan pahenevaa työvoimapulaa, jota voitaisiin jossakin määrin helpottaa työttömistä löytyvällä työvoimareservillä. Myös työrajoitteiset ja vajaakuntoiset ovat tärkeä työvoimapotentiaali.

Valiokunta pitää tärkeänä, että em. terveydenhuoltohanke saatetaan loppuun ja että uudet toimintamallit saatetaan ripeästi perusterveydenhuollon käyttöön. On myös tärkeää tehostaa työvoiman palvelukeskusten ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön toimivuutta.

Pitkäaikaistyöttömien joukossa on edelleen paljon henkilöitä, jotka eivät pysty enää työllistymään. On siksi välttämätöntä, että pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämistä jatketaan. Talousarvioesityksen mukaan tavoitteena on, että ensi vuonna tehdään 5 800 selvitystä.

Eduskunnan lausuma 3:

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa toimenpiteitä alueellisesti tasapuolisen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon turvaamiseksi sekä oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.


2008 talousarvio 5 075 497 000
2007 II lisätalousarvio 2 400 000
2007 talousarvio 4 307 400 000
2006 tilinpäätös 4 022 252 994