Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       10. Liikenneverkko
            20. Perusväylänpito

Talousarvioesitys 2019

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 993 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 286 km vuoden 2017 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  v. 2017 v. 2018 (arvio) v. 2019 (arvio)
       
Tie 14 953 14 898 14 217
Radat 4 671 4 791 4 537
Vesiväylät 206 238 232
Yhteensä 19 830 19 927 18 986

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2017 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Perusväylänpidon määrärahasta 90 milj. euroa on kehittämishankkeista siirrettyä määrärahaa, jolla hallitaan korjausvelkaa ja parannetaan liikenteellisiä olosuhteita.

Väylävirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.

Väyläviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

  • — huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
  • — toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
  • — varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
  • — vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
  • — parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
  • — luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
  • — varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
  • — edistää liikenteen automatisaatiota
  • — avata ja hyödyntää viraston tuottamaan tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
  • — varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Väyläviraston menot ja tulot (milj. euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Toimintamenot (01) 77,4 73,0 65,4
Tulot toiminnasta 1,6 1,1 0,4
Toimintamenot 79,0 74,1 65,8
Perusväylänpito (20) 1 202,3 1 406,8 1 009,7
Tulot 60,9 53,6 51,6
— Ratamaksu 42,9 45,0 45,0
— Muut tulot 18,0 8,6 6,6
Menot 1 263,2 1 460,4 1 061,3
Päivittäinen kunnossapito 403,2 421,6 339,8
— Hoito 354,3 351,5 271,1
— Käyttö 48,9 70,1 68,7
Ylläpito 351,6 341,6 365,2
— Korjaus 64,8 53,0 49,1
— Elinkaaren hallinta 271,5 271,2 300,7
— Omaisuuden hallinta 15,3 17,4 15,4
Parantaminen 94,0 62,4 69,5
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 41,1 24,0 48,1
— Liikenteen hallinnan järjestelmät 19,6 21,0 -
— Suunnittelu 33,3 17,4 21,4
Liikenteen palvelut 171,8 181,8 196,8
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 71,0 77,6 88,9
— Jäänmurto 48,0 49,4 57,6
— Maantielauttaliikenne 49,1 49,3 50,3
— Merikartoitus 3,7 5,5 -
Korjausvelan vähentäminen 242,6 453,0 90,0
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) 442,1 495,0 451,2
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 18,2 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 279,1 335,0 298,2
Eräät väylähankkeet (78) 51,5 - -
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 93,3 125,0 118,0
Nettomenot yhteensä 1 721,8 1 974,8 1 526,3
       
Bruttomenot yhteensä 1 784,3 2 029,5 1 578,3

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2017
toteutuma
2018
arvio
muutos 2019
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 97 606 99 753 2,2 % 101 948 2,2 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 19,2 19,6 2,1 % 20,0 2,1 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 47 336 47 900 1,2 % 48 400 1,0 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 169 218 29 % 100 -54,1 %
Kustannukset, 1 000 euroa 82 118 91 132 11,0 % 94 324 3,5 %
Kustannusvastaavuus 57,9 % 52,8 % -5,1 %-yks. 51,4 % -1,4 %-yks.

01. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 417 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Väyläviraston tehtävänä on muun muassa:

  • — vastata hallinnoimastaan valtion tie- ja rataverkosta ja niiden kehittämisestä sekä niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta koko maassa
  • — osallistua liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön
  • — osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
  • — rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja
  • — vastata liikenteenohjauksen järjestämisestä
  • — edistää liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja automatisaatiota
  • — vastata maanteiden kunnossapidosta ja palvelutasosta, merkittävien tiehankkeiden rakentamisesta ja tienpidon valtakunnallisista tehtävistä sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja palvelutasosta
  • — vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
  • — vastata ja hallinnoida väyliä koskevia tietovarantoja ja huolehtia toimialansa tilastoinnista
  • — turvata talvimerenkulun edellytykset
  • — edistää väylänpidon markkinoiden toimivuutta
  • — huolehtia oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä edistää toimialallaan yhteiskunnan varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
  • — vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriön Väylävirastolle vuodelle 2019 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Tulostavoitteet 2017 toteutuma 2018 tavoite 2019 tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut      
Rataverkko ja sen palvelut toimivat tasapuolisesti kilpailun avautuessa.      
    Kapasiteetinhallinta ratapihoilla on tasapuolista ja toimivaa ja muun kapasiteetinhallinnan haltuunotto on edennyt erikseen ministeriön kanssa määritellyn mukaisesti. Toimintamallit on luotu vuoden 2019 loppuun mennessä ja käyttöönotto on aikataulutettu.
Henkilöliikenteen aikataulurakenteen haltuunotto (toimivuus) ja liikennöintitarpeiden yhteensovittaminen ja prosessin kehittäminen.   Kapasiteettihakemukset on yhteensovitettu monitoimijaympäristön mukaisesti ja aikataulusuunnitteluosaamista ja sen edellyttämiä resursseja on vahvistettu erikseen ministeriön kanssa määritellyn mukaisesti. Aikataulusuunnitteluosaamista ja sen edellyttämiä resursseja on vahvistettu erikseen ministeriön kanssa määritellyn mukaisesti. Väylävirastolle kuuluva aikataulurakenteiden kokonaisuus etenee ministeriön kanssa erikseen määritellyn mukaisesti, kilpailutusprosessien tarpeet huomioiden.
Rataverkon liikenteenohjauspalveluiden tasapuolisuuden varmistaminen.   Ratapihat toimivat monitoimijaympäristössä kilpailuneutraalisti erikseen ministeriön kanssa määritellyn mukaisesti. Ratapihat toimivat monitoimijaympäristössä kilpailuneutraalisti erikseen ministeriön kanssa määritellyn mukaisesti.
2. Liikenteen energiareformi      
Vähennetään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko.      
Biotaloutta tukevan tieverkon parantaminen, km 1 740 1 000 500
Kestävät logistiset ketjut      
Parannetaan rautatieliikenteen ja vesiliikenteen kilpailukykyä ja keskeisenä osana logistisia ketjuja edistetään tieliikenteen energiatehokkaita kuljetuksia. Hyödynnetään digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.   1. Rakentamissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä on tehty. 2. Saimaan kanavan sulkujen korjausta on jatkettu suunnitelmien mukaisesti. 3. Jäänmurtokalustoa on kehitetty ja testattu. 4. Vesiliikenteen energiatehokkuutta parannetaan reittien optimointia kehittämällä. 5. Junaliikenteen reaaliaikaista optimointia on edelleen kehitetty ja ensimmäiset käyttöönotot aloitettu. 6. HCT-kuljetusten edellyttämät muutokset on ohjelmoitu. 1. Uusittu jäänmurtokalusto on käytettävissä Saimaalla. 2. Junaliikenteen reaaliaikainen optimointi on käytössä. 3. Pitkien HCT-kuljetusten edellyttämät muutostyöt ovat käynnissä.
3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet      
Liikenteen automaattisuuden edellytyksiä on parannettu kokeiluin.      
Älykkään robotisaation ja automatisaation periaatepäätöksen toimeenpano sekä hallinnonalan yhteisen liikenteen automaation tiekartan toimeenpano.   Liikennevirasto on ennakoinut ja edistänyt liikenteen automatisaation kehittymistä kaikissa liikennemuodoissa sekä osallistunut tiekartan toimeenpanoon suunnitelmien mukaisesti. Väylävirasto on ennakoinut ja edistänyt liikenteen automatisaation kehittymistä kaikissa liikennemuodoissa sekä osallistunut tiekartan toimeenpanoon suunnitelmien mukaisesti.
4. Luottamus digitaalisiin palveluihin      
Digitaalista tietoa hyödynnetään älyliikenteessä ja liikenteen ohjauksessa siten, että liikenneturvallisuus paranee ja tietoturvallisuus varmistetaan. Digitaalinen tieto väylien kunnosta, liikenteenohjauslaitteista, tiemerkinnöistä, liikennetilanteesta sekä häiriöistä.   Liikennevirasto on toteuttanut osaltaan NIS-direktiivin tulevia vaatimuksia. LOU-hankkeella varmistetaan liikenteenohjausjärjestelmien toimintavarmuus. Liikenteen ja liikenteenohjauksen tietoturvallisuus on varmistettu. Omien toimintojen osalta on varmistettu ja palvelusopimuksella on velvoitettu palveluntuottajia varmistamaan liikenteenohjausjärjestelmien toimintavarmuus sekä kehittämään tähän liittyen seurantaa ja raportointia sekä liikenteen ja liikenteenohjauksen tietorturvallisuutta. Tieto on ajantasaista, kattavaa, yhteensopivaa ja laadukasta. Tiedon keruussa, hallinnassa ja jakelussa on huomioitu tietoturvallisuuden vaatimukset. On kehitetty menettelyjä väylien digitaatisen infran huomioimiseksi osana tienpitoa ja sen prosesseja.
Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi      
Liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyyden toimenpideohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen.     Liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyyden toimenpideohjelman toimenpiteet on toteutettu ja tavoitteiden toteutumisen tilasta on annettu väliraportti.
5. Liikenne- ja viestintäverkot      
Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden      
Huonokuntoiset päällystetyt tiet, km (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko), enintään 728/5 910 750/6 300 900/6 700
Huonokuntoiset maantie- ja rautatiesillat, kpl (enintään) 790 800 800
Huonokuntoiset turvalaitteet rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylillä, % (enintään) 8,9 8,5 8,0
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua.      
Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana (asteikko 1—5) 3,12 Tutkimusta ei tehdä 3,2
Kansalaisten tyytyväisyysmatkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,42 Tutkimusta ei tehdä 3,4
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden tilaan, % tyytymättömiä enintään 46 45 43
Liikennejärjestelmän toimintavarmuus paranee      
Rataverkon kokonaisturvallisuustaso      
    Virasto on toimeenpannut uudistamansa turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja VAK-lain mukaiset turvallisuusselvitykset.Tasoristeysten turvallisuuden parantamisohjelma on toteutettu suunnitellun kohdenohjelman mukaisesti. Tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi on hyödynnetty uusia digitaalisten palveluiden, automaation ja paikantamisen mahdollistamia kustannustehokkaita keinoja.  
       
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 1,3 1,0 1,0
Kokonaistuottavuuden kasvu, % -2,1 0,2 0,2
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 116 120 120

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtäväkokonaisuudet. Tämän johdosta momentilta on siirretty 6 596 000 euroa momentille 31.20.01 Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot. Tämä summa sisältää siirtyvää 78 henkilötyövuotta vastaavat palkkaus- ja muut kulut.

Hallinnonalan virastouudistuksen yhteydessä viraston tehtävistä siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon viranomaistehtävät, mm. merikartoituksen järjestäminen, kauppa-alustukien myöntäminen ja julkisen liikenteen kehittämiseen liittyvät tehtävät. Väylävirasto keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väylien palvelutason ylläpitoon, väylien kehittämiseen, automatisoinnin edistämiseen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 79 000 74 114 65 817
Bruttotulot 1 625 1 100 400
Nettomenot 77 375 73 014 65 417
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 068    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 006    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (siirto momentille 31.20.01) -6 596
Liikenteen ohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Toimintamenosäästön uudelleenkohdennus momentilta 31.01.01 -33
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -66
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -33
Palkkausten tarkistukset 1 754
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -18
Toimintamenojen tuottavuussäästö -391
Toimintamenosäästö (HO 2015) -910
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -210
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -176
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 509
Vuokramenojen indeksikorotus 25
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -52
Yhteensä -7 597

Momentin nimike on muutettu.


2019 talousarvio 65 417 000
2018 I lisätalousarvio 535 000
2018 talousarvio 73 014 000
2017 tilinpäätös 74 313 000

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 009 715 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavalta liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 88 900 000 euroa.

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan

1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa

3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja A-luokan murtajille ja tarjouskilpailussa Arctia Icebreaking Oy tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 15.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025 Sopimus kattaa kaksi A-luokan murtajaa (Fennica ja Nordica).

Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja yhdelle C-luokan murtajalle ja tarjouskilpailussa Alfons Håkans AS, Suomen sivuliike tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 1.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025. Sopimus kattaa yhden C-luokan murtajan (Zeus of Finland).

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 6,6 milj. euroa. Väylävirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 17,5 milj. euroa rataveroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 90 milj. euroa. Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Väyläviraston liikennekeskukset hoitavat meri- ja tieliikenteen operatiivista liikenteenhallintaa sekä valvovat ja koordinoivat rautatieliikenteen ohjausta. Väyläviraston liikenteenohjauksen operatiiviset 24/7 palvelutoiminnot sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot siirtyvät uuden, perustettavan valtion täysin omistaman erityistehtäväyhtiön hoidettavaksi. Liikenteenohjausyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2019. Väyläviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Väylävirasto tulee maksamaan tulevalle yhtiölle liikenteenohjauksesta palvelusopimukseen perustuvaa palvelumaksua. Palvelumaksua maksetaan perusväylänpidon momentilta 88,9 milj. euroa sekä väyläviraston momentilta n. 19 milj. euroa eli yht. enintään 108 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon määrärahat. Tämän johdosta momentilta on siirretty 9 843 000 euroa momentille 31.20.01. Tämä summa sisältää siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon momentilta maksetut menot, kuten tietohallinnon ja projektien menot.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäisellä kunnossapidolla (340 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkkojen hoitoon käytetään 271 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 69 milj. euroa.

Ylläpitoon käytetään 365 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Valtaosa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (300 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Parantamiseen käytetään 70 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (48 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Lisäksi suurista kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään 90 milj. euroa.

Liikennepalveluihin käytetään 197 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavasta liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (89 milj. euroa), jäänmurrosta (58 milj. euroa) ja maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurtaja Polariksen lisämäärärahatarve 7,558 milj. euroa katetaan Talvimerenkulku merten moottoriteilla WINMOS hankkeen TEN-T tukien tuloutuksista 22,62 milj. euroa jäänmurtajan rakentamiseksi momentille 12.31.10 vuosina 2014—2017. EU-komissio on hyväksynyt 17.4.2018 tuen käyttämisen ehdotettuun tarkoitukseen. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 51,4 % vuonna 2019. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäistä puolitusta on jatkettu vuosille 2019—2020.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla.

Suunnittelurahaa on tarkoitus käyttää myös Helsinki—Turku nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

  2017 tilinpäätös 2018 varsinainen talousarvio 2019 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 776 1 765 769 - 769 542 - 542
Radanpito 457 53 414 592 53 539 414 51 363
Vesiväylänpito 94 1 93 100 1 99 105 1 104
Yhteensä 1 327 55 1 272 1 461 54 1 407 1 061 52 1 009

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Jäänmurtaja Polariksesta aiheutuva jäänmurtokustannusten kasvu 7 558
Kertaluonteisen erän poisto -11 800
Korjausvelan vähentäminen -50 000
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (siirto momentille 31.20.01) -9 843
Raide-Jokeri (siirto momentille 31.10.77) -13 000
Suunnittelurahan palautus (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Tasoristeysten parantaminen -2 000
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -313 000
Säästöpäätös -10 000
Yhteensä -397 085

2019 talousarvio 1 009 715 000
2018 I lisätalousarvio 15 540 000
2018 talousarvio 1 406 800 000
2017 tilinpäätös 1 271 800 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää länsimetron rakentamiseen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 12,0 milj. euroa vuonna 2019, 97,313 milj. euroa vuonna 2020 ja 16,0 milj. euroa vuonna 2021. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
         
Matinkylä—Kivenlahti 12 000 97 313 16 000 125 313
Yhteensä 12 000 97 313 16 000 125 313

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ajoitusmuutos -19 500
Yhteensä -19 500

2019 talousarvio 12 000 000
2018 talousarvio 31 500 000
2017 tilinpäätös 83 000 000

36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 25 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Liikennevirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.

Selvitysosa:Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 5,5 milj. euroa vuonna 2019, 30,0 milj. euroa vuonna 2020, 30,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 18,2 milj. euroa myöhemmin. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 19,6 milj. euroa vuonna 2019, 18,7 milj. euroa vuonna 2020 ja 0,95 milj. euroa vuonna 2021. 2. vaiheen kustannusten, yhteensä 15,95 milj. euroa, arvioidaan jakautuvan siten, että valtionavustusta maksetaan 7,95 milj. euroa vuonna 2021 ja 8,0 milj. euroa vuonna 2022.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
           
Raide-Jokeri pikaraitiotie 5 500 30 000 30 000 18 200 83 700
Tampereen raitiotie, 1. vaihe 19 600 18 700 950 - 39 250
Tampereen raitiotie, 2. vaihe - - 7 950 8 000 15 950
Menot yhteensä 25 100 48 700 38 900 26 200 138 900

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 9 000
Yhteensä 9 000

2019 talousarvio 25 100 000
2018 talousarvio 16 100 000
2017 tilinpäätös

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

Selvitysosa:Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 490
Yhteensä -1 490

2019 talousarvio 1 000 000
2018 I lisätalousarvio 2 000 000
2018 talousarvio 2 490 000
2017 tilinpäätös 1 150 000

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.


2019 talousarvio 13 000 000
2018 talousarvio 13 000 000
2017 tilinpäätös 13 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2019 talousarvio 34 997 000
2018 talousarvio 34 997 000
2017 tilinpäätös 18 178 677

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 298 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 48 800 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 31 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Väylävirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2019
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017/LTA 2018 2021 140,0   54,5 36,1 49,4
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0   47,0 34,0 40,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0   78,0 56,7 63,3
Kehä I Laajalahden kohta TA 2018 2021 20,0   2,0 15,0 3,0
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0   6,3 30,3 102,4
               
Ratahankkeet              
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014/LTA 2018 2020 48,8   36,0 3,0 -
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   68,7 25,4 55,9
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   39,0 13,8 7,2
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0   41,0 34,9 89,1
Uudenkaupungin radan sähköistys LTA 2017 2021 21,0   10,0 9,0 2,0
               
Vesiväylähankkeet              
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2019 40,0   36,0 4,0 -
Kokkolan meriväylä TA 2018 2020 45,0   15,0 25,0 5,0
Vuosaaren meriväylä TA 2018 2020 12,5   1,0 6,0 5,5
               
Yhteiset väylähankkeet              
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 160,3   434,5 298,2 422,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022— Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 293 150 245 200 169 100 8 500 715 950
Menot yhteensä 293 150 245 200 169 100 8 500 715 950

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 470 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, määrärahan ajoitusmuutos -15 000
Raide-Jokeri (siirto momentilta 31.10.20) 13 000
Suunnittelurahan palautus (siirto momentille 31.10.20) -5 000
Vt 4 Kirri-Tikkakoski moottoritie, määrärahan ajoitusmuutos -15 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -1 800
Tasomuutos -13 000
Yhteensä -36 800

2019 talousarvio 298 150 000
2018 I lisätalousarvio 24 500 000
2018 talousarvio 334 950 000
2017 tilinpäätös 308 100 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 118 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2019 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2019
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 411,3 34,0 254,7
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 254,8 50,0 345,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 60,0 30,0 570,0
Hailuodon kiinteä yhteys TA 2018 2021 116,9 2,0 4,0 110,9
Yhteensä     2 126,9 728,1 118,0 1 280,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2019 2020 2021 2022— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 118 000 112 800 115 800 1 052 200 1 398 800

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 400 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeen muutos -7 000
Yhteensä -7 000

2019 talousarvio 118 000 000
2018 talousarvio 125 000 000
2017 tilinpäätös 107 000 000