Talousarvioesitys 2019
10. Maaseudun kehittäminen
Selvitysosa:Tämä selvitysosa on luvuille 30.10 ja 30.20.
Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu noin kolmannes väestöstä. Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että pysyvän ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä sekä omaehtoista paikallista kehittämistä.
Maaseutualueiden elinkeinorakenteet vaihtelevat maaseututyypeittäin ja alueittain. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin harvaan asutulla maaseudulla. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolisempi ja haavoittuvampi ja työllistymisen mahdollisuudet heikommat. Samanaikaisesti monilla maaseutuyrityksillä on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Monet maamme tulevaisuuden haasteista korostuvat maaseudulla. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa.
Kotimainen maataloustuotanto on ruokajärjestelmämme perusta. Maataloutta harjoitetaan koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan, mutta tuotantomäärät ja peltoala ovat silti säilyneet suhteellisen vakaina.
Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastaavat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa. Merkittävä määrä eläinten ruokintaan tarvittavasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta ongelmallista.
Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tilamäärä vähenee, tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 17 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen nyt n. 47 hehtaaria (luomutilat lähes 57 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.
Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista valitsee tuotannollisen erikoistumisen sijasta toiminnan monipuolistamisen, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.
Maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää, jotta kotimainen raaka-ainetuotanto säilyy, jolloin myös ruoan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille ja sille, että tiloille saadaan tuotannon jatkajia. Investoinnit ja osaamisen kehittäminen parantavat tuotannon tehokkuutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristön tilaa. Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellon kaltaiset tapahtumat ovat heikentäneet edelleen kannattavuutta, erityisesti maidontuotannossa. Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat rajalliset. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa.
Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin kolmannes. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla. Viljelijätuista noin puolet sisältyy maaseutuohjelmaan.
Vuosien 2017—2019 viljelijätuet ja tukien EU-osuudet (milj. euroa)1)
| 2017 |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43) | 68 | 68 | 68 |
| — valtion osuus | 39 | 39 | 39 |
| — EU:n osuus | 29 | 29 | 29 |
| Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (30.20.40) | 328 | 325 | 319 |
| EU-tulotuki (30.20.41) | 534 | 525 | 525 |
| Peltoalaperusteiset ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä (30.20.43) | 300 | 291 | 291 |
| — valtion osuus | 174 | 169 | 169 |
| — EU:n osuus | 126 | 122 | 122 |
| Luonnonhaittakorvaukset yhteensä (30.20.44) | 573 | 519 | 521 |
| — valtion osuus | 470 | 422 | 424 |
| — EU:n osuus | 103 | 97 | 97 |
| Yhteensä viljelijätuet | 1 803 | 1 728 | 1 724 |
| — valtion osuus | 1 011 | 955 | 951 |
| — EU:n osuus | 792 | 773 | 773 |
| — EU:n osuus, % | 44 | 45 | 45 |
1) Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2017—2019 kohdistuvaa tukea. Tuen maksu voi jakautua tukivuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle.
Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Innovaatioita ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.
Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Kaikkiaan ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 henkeä eli noin 13 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokajärjestelmän kannalta keskeistä on, että alalla on riittävästi vahvoja, innovatiivisia, kasvuhaluisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä.
Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokajärjestelmään ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ympäristökuormituskysymykset sekä sosiaaliset näkökulmat ja työllisyyskysymykset. Ruokajärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt, ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruoan alkuperä, tuotantotavat, turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kuluttajia. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.
Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokajärjestelmän riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä täysin hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa kaupalta, teollisuudelta ja alkutuotannolta. Ruokajärjestelmän eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla. Valtioneuvoston ruokapoliittista selontekoa (Ruoka2030) toimeenpannaan parhaillaan.
Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokajärjestelmän ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2019 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet. Määrärahat näiden tavoitteiden edistämiseen on budjetoitu lukujen 30.10 ja 30.20 momenteille.
- — perusrakenteet ja edellytykset kasvua ja työllisyysasteen nousua tukevalle monipuoliselle elinkeinotoiminalle ovat maaseudulla kunnossa
- — digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnetty
- — maaseudulla on hyvät edellytykset vakinaiseen ja vapaa-ajan asumiseen sekä hyvään elämänlaatuun
- — omaehtoinen paikallinen kehittäminen on vahvaa
- — ruuantuotannon ja jalostuksen kilpailukyvyn, osaamisen ja kehittämisen voimavarat on turvattu
- — bio- ja kiertotalouteen liittyvä yritystoiminta on lisääntynyt ja monipuolistunut
- — ruokaketjun toiminta on kuluttajalähtöistä
- — kauppatase on parantunut kotimaisen ruuan kulutuksen kasvun ja lisääntyneen viennin myötä
- — maatalouden rakenne ja tuottavuus ovat parantuneet ja alalle on saatu riittävästi uusia yrittäjiä
- — ohjauskäytännöt ja säädökset ovat edistäneet yrittäjyyttä ja kokeilukulttuuria
- — peltojen tuotantokykyä ylläpidetään ja hyvät viljelymenetelmät ja ravinteiden kierrätys ovat laajasti käytössä
- — vesien ja maaperän suojelun, luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen vaatimukset on huomioitu ruokaketjun toiminnassa
- — resurssien käyttö ja ravinteiden kierrätys ovat tehostuneet ja luoneet uutta liiketoimintaa
- — luonnontuotteiden ja luonnon tarjoamien aineettomien hyödykkeiden käyttö on kasvanut
- — vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja ja vaarallisia kasvintuhoojia ei esiinny
- — eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla
- — elintarvikeketjun vastuulliset toimintatavat ovat käytössä ja niitä on kehitetty yhdessä elinkeinon kanssa
- — valvonta on riskiperusteista ja elinkeinon omavalvontaan perustuvaa
- — mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa
- — korkeatasoisia, turvallisia ja Suomeen soveltuvia tuotantopanoksia on riittävästi saatavissa
- — elintarvikkeet ovat mikrobiologisesti, kemiallisesti ja ravitsemuksellisesti turvallisia
- — kuluttajat saavat elintarvikkeista oikeaa ja riittävää tietoa
- — terveellistä ravitsemusta ja suomalaista ruokakulttuuria on edistetty yhdessä elinkeinon kanssa
- — paikkatietoaineistojen keruuta, hallintaa ja käyttöä sekä paikkatietopalveluiden kehittämistä tuetaan palveluilla, jotka edistävät paikkatietoaineistojen ja -palveluiden laatua ja yhteiskäyttöä sekä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämistä ja kehittymistä
- — hallinnonalan tietovarannot ovat monipuolisesti hyödynnettäviä ja yhteiskäyttöisiä sekä hyvin hallittuja ja turvallisia
- — luonnonvaratieto on ajantasaista ja yhteiskäyttöistä ja sitä hyödynnetään tehokkaasti luonnonvaratalouden ohjauksessa.
Maaseudun kehittäminen1)
| 2005 | 2010 | 20152) | 20163) | |
| Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, % | 32,2 | 37,3 | 37,4 | 36,4 |
| Työllisyysaste yhteensä | 64,3 | 65,0 | 64,5 | 64,3 |
| — harvaan asuttu maaseutu | 54,8 | 57,7 | 58,3 | 58,5 |
| — ydinmaaseutu | 62,4 | 63,2 | 63,4 | 63,3 |
| — kaupunkien läheinen maaseutu | 68,0 | 68,8 | 68,6 | 68,5 |
| — kaupungit | 65,1 | 65,5 | 64,6 | 64,3 |
| Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, % | 32,0 | 31,0 | 29,7 | 29,3 |
| Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, % | 39,5 | 38,4 | 37,2 | 36,8 |
| Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, % | 35,5 | 33,9 | 33,2 | 33,7 |
1) Taulukon luvut koskevat Manner-Suomea (Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit).
2) Toimipaikat ja työllisyysaste 2014.
3) Toimipaikat ja työllisyysaste 2015.
Maaseutuohjelma (EU-osarahoitteiset)1)
| 2007—2013 toteutuma |
2014—2017 toteutuma |
2014—2020 tavoite |
|
| Luodut uudet työpaikat | 7 948 | 796 | 5 700 |
| Tuetut yritykset, kpl | 10 599 | 824 | 6 550 |
| Koulutuksiin osallistuneet, hlö | 39 456 | 990 | 25 000 |
| Maatalouden investoinnit, kpl | 1 771 | 1 743 | 7 000 |
| Aloitustuet, kpl | 2 942 | 215 | 2 700 |
1) Maaseutuohjelman 2014—2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016.
Maa- ja elintarviketalous
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018—2019 tavoite |
|
| Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)1) | 16 400 | 12 500 | 11 900 | kasvaa |
| Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta | ||||
| — liha yhteensä | 81 | 81 | 80 | kasvaa |
| — maitotuotteet yhteensä | 67 | 67 | 68 | kasvaa |
| Täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste (%)2) | 16 | 17 | >17 | kasvaa |
| Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)3) | 3 820 | 3 370 | 3 290 | kasvaa |
| Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)4) | 26 602 | 26 909 | 27 510 | kasvaa |
| Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)5) | 1 475 | 1 465 | 1 621 | kasvaa |
1) FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,9 henkilöä tilaa kohti vuonna 2016). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yrittäjää kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2017 luku on ennuste.
2) Sisältää rypsin, rapsin, härkäpavun ja herneen osuuden kotieläinsektorin täydennysvalkuaisesta. Vuoden 2017 luku on arvio.
3) Luvut sisältävät tukia lukuun ottamatta kaiken maataloustuotannon, myös välituotteiden, arvon. Vuoden 2017 luku on ennuste.
4) Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuoden 2017 luku on arvio.
5) Lähde: Tulli/ETL. Luvut eivät sisällä rehuja.
Maatalouden ympäristökuormitus
| 2000—2006 keskim. |
2007—2013 keskim. |
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017—2019 tavoite |
|
| Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha1) | 53,8 | 46,3 | 47,5 | 49,5 | 47,4 | <46,0 |
| Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha1) | 7,6 | 4,0 | 3,8 | 4,0 | 3,6 | <5,0 |
| Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv2) | 6,4 | 6,4 | 6,5 | 6,5 | 6,5 | <6,5 |
| Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv3) | 7,6 | 7,7 | 7,7 | 7,7 | 7,9 | <7,9 |
| Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi4) | 30,9 | 30,8 | 30,2 | 28,8 | 28,6 | <28,6 |
1) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (Lähde: Luonnonvarakeskus, Agrikaattori).
2) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus ”Greenhouse gas emissions in Finland 1990—2016” 15.3.2018.
3) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus ”Greenhouse gas emissions in Finland 1990—2014” 15.3.2017.
4) Lähde: Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti - Informative Inventory Report, IIR 2018 15.3.2018.
Luomu- ja lähiruoka
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018—2019 tavoite |
|
| Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten1) | ||||
| — lukumäärä (kpl) | 1 722 | 1 655 | >1 655 | kasvaa |
| — tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) | 641,7 | 670,9 | >670,9 | kasvaa |
| Luomuviljelty peltoala (%)2) | 9,9 | 10,7 | 11,4 | kasvaa |
| Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl)2) | 899 | 959 | 974 | kasvaa |
| Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl)1) | 674 | 697 | >697 | kasvaa |
1) Yritysten lukumäärätietojen tilastopohja muuttunut (Lähde: Tilastokeskus). Tilastojen valmistumisen aikatauluista johtuen vuoden 2016 toteutumaa ei saatavilla.
2) Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto.
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018—2019 tavoite |
|
| Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja (kpl) | 0 | 15 | 13 | 0 |
| Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi) (kpl) | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%) | 45 | 43 | 46 | kasvaa |
| Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl) | 40 | 56 | 47 | alle 45 |
| — niissä sairastuneiden määrä (kpl) | 655 | 1 382 | 983 | alle 1 000 |
| Salmonellan esiintyvyys (%) | ||||
| — elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa | alle 1 | alle 1 | alle 1 | alle 1 |
| — elintarviketuotantoeläinten rehuissa | 0 | 0 | 0 | 0 |
| OIVA-huoneistotarkastuksissa parhaimpien tason saavuttaneet kohteet (%) | 88 | 86 | 87 | yli 85 |
| Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus (%) | ||||
| — maatalouden tuotantopanokset (siemenet, lannoitevalmisteet, kasvinsuojeluaineet ja rehut) | yli 94 | 89 | 90 | yli 95 |
| — luonnonmukainen ruokaketju | 98 | 98 | 98 | yli 95 |
| — otantaan perustuva eläinsuojeluvalvonta | 82 | 76 | arvio 88 | yli 85 |
Kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset myönnetään ja maksetaan edelleen Makerasta. Rahastoon ei tuloudu enää vuonna 2019 kärkihankevaroja, minkä vuoksi Makeran taloudellinen tilanne heikkenee. Rahaston taloudellista tilannetta on tarkasteltu seuraavassa taulukossa. EU-osarahoitteiset investointi- ja aloitusavustukset rahoitetaan talousarviosta (mom. 30.10.40). Maatalouden investointeja ja tilanpidon aloittamista edistetään myös korkotuen avulla (mom. 30.10.41).
MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävät maatalouden rakennetuet tukimuodoittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)
| 2017 tilinpäätös |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| MAKERA | |||
| Käytettävissä olevat varat yhteensä | 123,17 | 136,6 | 114,202) |
| — omat tulot1) (mm. lainojen lyhennykset ja korot) | 18,34 | 17,80 | 15,60 |
| — lainojen ja avustusten peruutukset | 0,02 | 0,20 | 0,10 |
| — tulot EU:lta + sekalaiset tulot | 1,12 | 0,50 | 0,40 |
| — edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä | 67,55 | 68,10 | 98,09 |
| — muut tulot | 3,13 | 1,00 | - |
| — siirto talousarviosta2) | 33,00 | 49,00 | - |
| LAINAT, yhteensä | |||
| MAKERAsta (valtionlainat) | 0,16 | 1,90 | 1,90 |
| Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.10.41) | 175,00 | 250,00 | 250,00 |
| AVUSTUKSET | |||
| MAKERAsta | 23,77 | 44,80 | 44,50 |
| EU-osarahoitteiset avustukset (mom. 30.10.40) | 67,503) | 67,503) | 96,00 |
| KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.10.41) | 10,58 | 25,00 | 25,00 |
1) Sisältää myös kauppahintasaamiset ja tilojen myynnit.
2) Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden kannattavuuden parantamiseen panostettiin Makeran kautta hallituskauden aikana vuosina 2016—2018. Vuoden 2018 siirto on hallitusohjelman mukainen 49,0 milj. euroa.
3) Lisäksi vuodelta 2016 siirtyi sitomatonta myöntövaltuutta 41,2 milj. euroa ja vuodelta 2017 siirtyi 12,7 milj. euroa.
Maataloustuotemarkkinoiden liiallisia häiriötilanteita vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvien markkina- ja interventiotoimien avulla. Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista. Maatalouden interventiorahaston valtion vastattavaksi jäävät menot katetaan rahastoon tehtävällä budjettisiirrolla momentilta 30.20.60.
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 84 976 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 96 000 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.
Selvitysosa:Nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla avustuksilla ja valtiontakauksilla.
Avustuspäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 96 000 000 euroa. Tästä määrästä aloitusavustuksia arvioidaan olevan n. 13 000 000 euroa ja investointiavustuksia 83 000 000 euroa. Avustusten maksatus ajoittuu neljälle vuodelle.
Vuonna 2019 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 84 976 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 35 690 000 euroa ja kansallista osuutta 49 286 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 20191) | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset2) | 65,6 | 28,1 | 4,6 | - | 98,3 |
| Vuoden 2019 sitoumukset | 28,8 | 38,4 | 24,0 | 4,8 | 96,0 |
| Menot yhteensä | 94,4 | 66,5 | 28,6 | 4,8 | 194,3 |
1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä.
2) Menoissa otettu huomioon vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa oleva myöntövaltuuden lisäys 12,75 milj. euroa.
Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys | Määräraha | |||||
| Toimenpide | EU | valtio | Julkinen yhteensä |
maksettu 2015—2017 | budjetoitu 2018 |
esitys 2019 |
| Aloitus- ja investointiavustukset | 170,9 | 236,1 | 407,0 | 114,1 | 75,3 | 85,0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tukiohjelman totetuttamiseen liittyvä muutos | -10 300 |
| Tasomuutos | 20 000 |
| Yhteensä | 9 700 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 84 976 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | — |
| 2018 talousarvio | 75 276 000 |
| 2017 tilinpäätös | 71 976 000 |
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.
Vuonna 2019 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.
Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa vuosittainen korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään kolme prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä ja aiemmin myönnetyissä vastaavasti enintään neljä prosenttia. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään neljä tai viisi prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Korkotukilainojen takaisin maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2017 lopussa yhteensä n. 1,49 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2019 keskimääräiseksi korkotueksi 2 % korkotukilainojen pääomasta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2019 myönnetyt korkotukilainat | 23,9 | 26,6 | 23,9 | 24,3 | 86,6 | 185,3 |
| Vuonna 2019 myönnettävät korkotukilainat | 1,1 | 3,3 | 4,3 | 4,9 | 29,0 | 42,6 |
| Menot yhteensä | 25,0 | 29,9 | 28,2 | 29,21) | 115,6 | 227,9 |
1) Vuodesta 2022 lähtien korkotuen määrän arvioidaan olevan 3 % korkotukilainojen pääomasta.
| 2019 talousarvio | 25 000 000 |
| 2018 talousarvio | 25 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 10 582 104 |
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 40 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen
2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen
3) EU:n ohjelmakauden 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman sitoumuksista aiheutuneiden Suomen velvoitteiden maksamiseen kokonaan kansallisesti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voitiin tehdä vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää mahdollista Euroopan unionissa.
Vuonna 2019 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista neljästä maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2003—2006, 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja.
Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2019
| Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana | Eläkkeitä maksussa v. 2019 lopussa, arvio | Keskimääräinen korvaus v. 2019, arvio | ||
| Tukimuoto | Tiloja | Luopujia | kpl | euroa/kk |
| Luopumiseläke | 7 454 | 242 | ||
| Luopumistuki 2003—2006 | 3 389 | 5 794 | 18 | 874 |
| Luopumistuki 2007—2010 | 2 467 | 4 298 | 190 | 650 |
| Luopumistuki 2011—2014 | 2 113 | 3 276 | 1 410 | 995 |
| Luopumistuki 2015—20181) | 351 | 535 | 432 | 1 214 |
| Yhteensä | 8 320 | 13 903 | 9 504 | |
1) Arvio vuoden 2019 lopun tilanteesta.
Vuosina 2018 ja 2019 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)
| 2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Luopumiseläkkeet | 25,86 | 23,45 |
| Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003—2006 | 0,97 | 0,42 |
| Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 | 2,84 | 1,86 |
| Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 | 21,22 | 18,55 |
| Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018 | 3,92 | 6,09 |
| Hoitokulu1) | 1,52 | 0,72 |
| Yhteensä | 56,33 | 51,092) |
1) Hoitokulun perusteet ovat vahvistettu vuosille 2015—2018. Vuoden 2019 hoitokulu on Melan arvio.
2) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -5 830 |
| Tasomuutos | -12 000 |
| Yhteensä | -17 830 |
| 2019 talousarvio | 40 500 000 |
| 2018 talousarvio | 58 330 000 |
| 2017 tilinpäätös | 57 230 000 |
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 67 767 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten eläinten hyvinvointia edistävien tukien maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Eläinten hyvinvointikorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020.
Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on 1-vuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain.
Vuonna 2017 eläinten hyvinvointikorvaukseen oli sitoutunut n. 6 200 kotieläintuotannon harjoittajaa. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna mukana on 52 % nautatiloista, 72 % sikatiloista, 47 % lammas- ja vuohitiloista sekä 81 % siipikarjatiloista.
Vuonna 2019 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 67 767 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 28 462 000 euroa ja kansallista osuutta 39 305 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.
Momentilta voidaan maksaa myös ohjelmakauden 2007—2013 mukaisia ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettuja eläinten hyvinvointia edistäviä tukia. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys | Määräraha | |||||
| Toimenpide | EU | valtio | Julkinen yhteensä |
maksettu 2014—2017 |
budjetoitu 2018 |
esitys 2019 |
| Eläinten hyvinvointikorvaukset | 192,360 | 265,640 | 458,000 | 186,550 | 67,767 | 67,767 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 67 767 000 |
| 2018 talousarvio | 67 767 000 |
| 2017 tilinpäätös | 67 767 000 |
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 466 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtionavulla turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Noin 40 % maatalous- ja puutarhayrityksistä ovat neuvontajärjestöjen asiakkaita tai jäseniä.
Valtionavun käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:
1. Luodaan neuvonnan keinoin ja eri yhteistyömuotoja edistämällä edellytyksiä biotalouteen ja ruokaketjuun perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kasvulle.
2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. tuotantopanosten optimaalisella ja kestävällä käytöllä.
3. Edistetään neuvonnallisin ja kotieläinjalostuksellisin keinoin sekä mittareita ja menetelmiä kehittämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ruokaketjun vastuullisuutta.
Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2019 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Maatilojen neuvonta) (EK) | -1 752 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen hevostietokeskus ry) (EK) | -48 |
| Yhteensä | -1 800 |
| 2019 talousarvio | 3 466 000 |
| 2018 talousarvio | 5 266 000 |
| 2017 tilinpäätös | 5 366 000 |
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 843 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:
1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen
2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito | 987 000 |
| Neuvontatyön tukeminen | 803 000 |
| Porotalouden koetoiminta | 53 000 |
| Yhteensä | 1 843 000 |
| 2019 talousarvio | 1 843 000 |
| 2018 talousarvio | 1 843 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 843 000 |
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 41 592 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Veikkaus Oy:n tuotoista kohdennetaan 4 % hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Tuloja vastaavasti käytetään harkinnanvaraisesti myönnettävinä avustuksina osuus hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Lisäksi tuloja vastaavasti voidaan käyttää 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen (mom. 30.01.05) sekä 240 000 euroa hevostalouden edistämiseen tarkoitettujen avustusten myöntämisestä aiheutuviin kuluihin (mom. 30.01.01).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarkentunut tuloarvio momentilla 12.30.20 | 1 500 |
| Yhteensä | 1 500 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 41 592 000 |
| 2018 talousarvio | 40 092 000 |
| 2017 tilinpäätös | 39 772 000 |
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 305 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus-, palvelu- ja kilpailutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen mm. omia yrityksiä perustamalla.
Erityisenä painopistealueena on nuorten työmahdollisuuksien ja työelämävalmiuksien lisääminen sekä yrittäjyyden edistäminen, joilla osaltaan vastataan nuorten työllistymisen haasteisiin. Järjestössä on otettu käyttöön mm. ”kolme askelta työelämään” -toimintamalli. 4H-yhdistykset toimivatkin työnantajina tuhansille nuorille.
4H-järjestössä on yhteensä n. 250 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa n. 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on yli 51 000.
Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2019 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (4H-nuorisotyö) (EK) | -600 |
| Yhteensä | -600 |
| 2019 talousarvio | 3 305 000 |
| 2018 talousarvio | 3 905 000 |
| 2017 tilinpäätös | 3 905 000 |
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot
2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan
3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen
5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet | 682 000 |
| Kylätoiminnan valtionapu | 1 100 000 |
| Maaseutupolitiikan neuvosto | 68 000 |
| Saaristoasiain neuvottelukunta | 150 000 |
| Yhteensä | 2 000 000 |
| 2019 talousarvio | 2 000 000 |
| 2018 talousarvio | 2 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 273 000 |
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 153 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen
2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 121 700 000 eurolla, josta osoitetaan 44 000 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 77 700 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten.
Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2018 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.
Selvitysosa:Momentin varoin rahoitetaan ohjelmakaudella 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia.
Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. Tekninen apu tukee koko ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi nk. valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa vuosittain palkattavan henkilöstön enimmäismäärää. Teknistä apua on vuosina 2014—2023 käytettävissä ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa varten 871 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta käytettiin 251,25 henkilötyövuotta vuoden 2017 loppuun mennessä.
Myöntämisvaltuuden jako elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille perustuu maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä jokaiselle valitulle Leader-ryhmälle määriteltyyn suuntaa antavaan rahoitukseen paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä hyväksyttyihin suunnitelmiin alueellisten varojen kohdentamiseksi muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Vuoden 2019 määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien arvioitu jakautuminen (euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Yhteensä, josta | 153 500 000 | 121 700 000 |
| — EU-osuus | 70 000 000 | 56 985 000 |
| — valtion osuus | 83 500 000 | 64 715 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset | 145,800 | 127,000 | 95,000 | 13,600 | - | 381,400 |
| Vuoden 2019 sitoumukset | 7,700 | 21,000 | 44,000 | 43,000 | 6,000 | 121,700 |
| Yhteensä | 153,500 | 148,000 | 139,000 | 56,600 | 6,000 | 503,100 |
|---|
Ohjelmakauden rahoituskehys sekä myöntämisvaltuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| Määräraha | ||||||
| Ohjelma | Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta ohjelmakautena |
Myöntämis- valtuus 2019 |
maksettu 2014—2017 |
budjetoitu 2018 |
esitys 2019 |
| Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2014—2020) yhteensä | 912,000 | 683,400 | 121,700 | 165,199 | 136,700 | 153,400 |
| — josta tekninen apu | 70,000 | 50,000 | - | 6,899 | 10,000 | 11,000 |
| Ohjelmien korjaukset | - | - | - | 3,028 | 0,100 | 0,100 |
| Kaikki yhteensä | 912,000 | 683,400 | 121,700 | 168,227 | 136,800 | 153,500 |
Momentit 30.10.40, 30.10.43, 30.20.43 ja 30.20.44 ovat myös osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014—2020, jonka toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla. Seuraava erä teknisen avun valtuutta jaetaan vuonna 2020.
Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos | 16 700 |
| Yhteensä | 16 700 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 153 500 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | — |
| 2018 talousarvio | 136 800 000 |
| 2017 tilinpäätös | 126 821 126 |