Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2019

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun osoitetaan edelleen lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa.

Kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen osoitetaan rahoitusta. Vuonna 2019 aloitetaan kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon siirrteään rahoitus kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta momentilta 28.90.30.

Maakuntien perustamisen valmistelua jatketaan.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2018
arvio
2019
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 198,50 8 277,47
6-vuotiaat euroa/asukas 8 699,48 8 788,63
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 291,01 7 370,76
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 522,23 12 663,20
16—18-vuotiaat euroa/asukas 4 010,92 4 047,88
19—64-vuotiaat euroa/asukas 1 009,22 1 006,52
65—74-vuotiaat euroa/asukas 2 029,43 2 009,49
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 563,64 5 552,56
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 18 910,55 19 013,84
Sairastavuuden mukaan 1 135,88 1 147,91
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 88,27 89,21
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 272,15 275,03
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 911,59 1 931,84
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 38,45 38,86
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 374,58 378,55
Saaristo-osakunta aseman mukaan 274,01 276,91
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 390,78 394,91
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 207,94 213,35
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 641,08 2 709,75
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 63,11 64,75

(20.) Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 28.70.01 -2 475
Yhteensä -2 475

2018 I lisätalousarvio 3 600 000
2018 talousarvio 2 475 000
2017 tilinpäätös 1 400 000

22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien ja maakuntien toimintatapojen, johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen sekä talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan kuntien hallinto- ja palvelurakenteisiin sekä talouden uudistamiseen liittyvää kehittämistyötä sekä kuntia ja maakuntia yhteisesti koskevia kehittämishankkeita.


2019 talousarvio 200 000
2018 talousarvio 200 000
2017 tilinpäätös 200 000

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 395 822 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

4) enintään 10 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

5) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 26 226 454
— ikärakenne 18 289 849
— sairastavuus 6 294 740
— työttömyys 490 432
— kaksikielisyys 98 247
— vieraskielisyys 664 253
— asukastiheys 193 133
— saaristoisuus 14 230
— saaristo-osakunta 9 683
— koulutustausta 171 888
   
Kuntien rahoitusosuus 19 572 815
Valtionosuus 6 653 639
   
Lisäosat 332 092
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 745 830
   
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus 10 000
   
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 2 139
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 220
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 4 463
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 724
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 641 715
Yhteensä 8 395 822

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,37. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2017/2018 asukasluku on 5 483 641.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,34 prosentista 25,37 prosenttiin vuonna 2019. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100.

Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta. Indeksin jäädyttäminen toteutetaan niin, että laskennallisiin kustannuksiin tehdään 2,6 prosentin indeksikorotus, mutta siitä aiheutuva 182 934 000 euron valtionosuuden lisäys vähennetään lopullisesta valtionosuudesta.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus alentaa peruspalvelujen valtionosuutta 216 118 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 277,47 euroa/as) 2 795 922
— 6-vuotiaat (8 788,63 euroa/as) 538 848
— 7—12-vuotiaat (7 370,76 euroa/as) 2 712 168
— 13—15-vuotiaat (12 663,20 euroa/as) 2 231 357
— 16—18-vuotiaat (4 047,88 euroa/as) 718 640
— 19—64-vuotiaat (1 006,52 euroa/as) 3 210 723
— 65—74-vuotiaat (2 009,49 euroa/as) 1 354 063
— 75—84-vuotiaat (5 552,56 euroa/as) 1 963 972
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 013,84 euroa/as) 2 764 156
Sairastavuuden mukaan (1 147,91 euroa/as) 6 294 740
Työttömyyden mukaan (89,21 euroa/as) 490 432
Kaksikielisyyden mukaan (275,03 euroa/as) 98 247
Vieraskielisyyden mukaan (1 931,84 euroa/as) 664 253
Asukastiheyden mukaan (38,86 euroa/as) 193 133
Saaristoisuuden mukaan (378,55 euroa/as) 14 230
Saaristo-osakunta aseman mukaan (276,91 euroa/as) 9 683
Koulutustaustan mukaan (394,91 euroa/as) 171 888
Yhteensä 26 226 454

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 483 641
Rahoitusosuus, euroa/as 3 569,31
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 19 572 815

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (213,35 euroa/as) 121 036
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (64,75 euroa/as) 207 444
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 709,75 euroa/as) 3 612
Yhteensä 332 092

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 391 098 -645 268 745 830

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
2 139 0 2 139
     
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely   220

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 314
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -61 855
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys -164
— siirto momentille 29.01.02 Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköiseen käsittelyjärjestelmään -250
— siirto momentille 29.01.02 opiskelijavalintapalveluihin -1 547
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys -2 139
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 -34 596
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 -42 280
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 -182 934
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2017 toteutuma -349 332
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2017 talousarvion ennakkotiedon korjaus -18 485
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -220
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -497 332
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus -22 483
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään -40 000
— kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus -10 000
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys -17 900
Vähennykset yhteensä -1 282 831
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio 9 500
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio 131 000
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio 262 000
— v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio 395 000
— v. 2018 verotulomenetysten kompensaatio 131 000
— v. 2019 verotulomenetysten kompensaatio 138 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 500
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 10 000
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 000
Lisäykset yhteensä 1 924 546

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 4 463
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 724

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -21 565
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 25 199
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen -29 462
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet -500
Kotikuntakorvausten muutos 1 354
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentille 28.90.32) -40 000
Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu 15 000
Muut muutokset -1 996
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet -9 600
Perustoimeentulotuen kuntien maksuosuus (vuoden 2017 toteutuma) -18 485
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen pieneneminen 6 200
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -6 343
Todennetun osaamisen rekisterin ylläpito (siirto momentille 29.01.02) -100
Valtion- ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus -216 118
Vanhuspalvelujen laatusuositusten tarkistamien -4 313
Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiinvietävät palvelut 1 000
Verotulomenetysten kompensaatio 138 000
Vuoden 2017 talousarvion kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden korjaus -18 485
Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos varhaiskasvatuksessa -634
Yhteensä -180 848

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 8 395 822 000
2018 talousarvio 8 576 670 000
2017 tilinpäätös 8 605 673 665

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 090 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa:Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksetaan viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yhdistymisavustus  
— vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta 1 800
Yhteensä 1 800
Valtionosuusmenetysten kompensaatio  
— vuoden 2017 yhdistymiset 1 051
— vuoden 2016 yhdistymiset -
— vuoden 2015 yhdistymiset 839
Yhteensä 1 890
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) 400
Kaikki yhteensä 4 090
  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
       
Kuntien yhdistymisiä 2 0 0
Kuntien määrän vähennys 2 0 0
Määräraha, milj. € 26,5 8,0 4,0
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € 3,0 0 0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -3 900
Yhteensä -3 900

2019 talousarvio 4 090 000
2018 talousarvio 7 990 000
2017 tilinpäätös 26 506 874

32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien digitalisaatiota edistävien hankkeitten valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa: Digitalisaation kannustinjärjestelmä rakennetaan vaiheittain. Ensimmäiseksi kannusteen kohteeksi vuonna 2019 on määritelty kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointi. Kuntien digitalisaation kannustin on tarkoitus myöntää valtionavustuslain mukaisena avustuksena täsmällisesti määriteltävien kriteerien mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitalisaatiota kehittävien hankkeiden valtionavustukset (siirto momentilta 28.90.30) 40 000
Yhteensä 40 000

2019 talousarvio 40 000 000