Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
            20. Erityismenot
            50. Avustukset
       30. Syyttäjät
       50. Vaalimenot

Talousarvioesitys 2019

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa:Toiminta-ajatuksensa mukaisesti oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja ja kehittää säädöspolitiikkaa osana valtioneuvostoa sekä ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2019.

Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta.

Vuonna 2019 järjestetään eduskuntavaalit huhtikuussa sekä Euroopan Parlamentin vaalit toukokuussa.

Jatketaan demokratiapoliittisen sekä perus- ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman samoin kuin kansalliskielistrategian toimeenpanoa. Valtioneuvoston hyväksymät ohjelmat antavat puitteet hankkeille, joilla mm. parannetaan eri kansalaisryhmien tietoisuutta omista oikeuksistaan sekä osallistumismahdollisuuksistaan. Kielellisten oikeuksien toteutumista seurataan erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä. Demokratiaverkkopalveluita kehitetään myös suhteessa muihin valtioneuvoston digitaalisiin palveluihin.

Tavoitteena on jatkaa vaikuttamista EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön saattamiseksi Lissabonin sopimuksen mukaiseksi sekä sen avoimuusmyönteiseen soveltamiseen. EU-puheenjohtajakaudella tälle on aiempaa paremmat mahdollisuudet, samoin kuin vaikuttamiselle hyvää hallintoa EU:n toimielimissä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi uuden komission toimikaudella.

Parannetaan luottamusta ja dialogia saamelaiskäräjien kanssa.

Edistetään yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Ehkäistään syrjintää ja vihapuhetta.

Edistetään Suomen EU-puheenjohtajakaudella oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa tukevia toimia.

Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää.

Otetaan käyttöön uudistetut Hallituksen esitysten laatimisohjeet. Edistetään parempaa sääntelyä EU:ssa.

Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta.

Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia.

Annetaan eduskunnalle esitys lunastuslain uudistamisesta.

Yksinkertaistetaan, nopeutetaan ja selvennetään konkurssimenettelyä.

Selvennetään konkurssipesien ympäristövastuita.

Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan.

Uudistetaan kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä ja lisätään kuluttajansuojalakiin henkilöön kohdistuvia palveluja koskevat virhevastuusäännökset.

Huolehditaan lapsenhuoltolain uudistuksen täytäntöönpanosta.

Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoilta ja kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin 1.1.2019. Tuetaan tehtävien organisointia oikeusaputoimistoihin ja edistetään yhdenmukaisten toiminta- ja menettelytapojen käyttöönottoa. Jatketaan talous- ja velkaneuvonnan palveluprosessien kehittämistä.

Ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi ja ylivelkaantuneiden auttamiseksi tehostetaan talous- ja velkaneuvontapalveluiden kansalaisviestintää ja kehitetään yhteistyömuotoja sekä verkostoja talous- ja velkaneuvontapalveluja antavien toimijoiden, kuten kuntien sosiaalitoimen kanssa. Rakennetaan toimintamalli ulosotossa tehtävään ylivelkaantumisen ennaltaehkäisevään työhön.

Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä.

Hallinnonalan kuudesta isosta ict-kehittämishankkeesta neljä päättyy vuoden 2019 loppuun mennessä. Perustietotekniikan uudistamishankkeet (Valtavirtaistamishanke ja OHTIEKE) valmistuvat, jonka jälkeen hallinnonalalla on käytössä valtion yhteiset perustietotekniikan tuotteistetut palvelut ja uudistetut työkaluohjelmat. Ulosoton rakenneuudistusta tukevia tietojärjestelmämuutoksia ja sähköisiä asiointipalveluita jatkokehitetään vielä v. 2019. Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoimintaa tukevassa eORK-hankkeessa kehitetään viranomaisten ja kansalaisten sähköisiä asiointipalveluita 31.12.2019 saakka. Myös hallintotuomioistuinten HAIPA-hanke siirtyy ylläpitovaiheeseen vuoden 2020 alusta lukien. Sähköisen asioinnin laajentamista ja ict-hankkeiden etenemistä sekä yhteentoimivuutta tuetaan valtion ja hallinnonalan yhteisillä palveluilla, kokonaisarkkitehtuurityöllä sekä säännöllisellä seurannalla. Sähköistä asiointia edistetään ja sen tilannekuvaa ylläpidetään laaditun digitalisaatiosuunnitelman mukaisesti. Tekoälyä ja muita uusia teknologioita hyödynnetään hallitusti.

Oikeusturva toteutuu käytännössä.

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja sen päivitysten pohjalta. Toimenpiteillä huolehditaan kansalaisten oikeusturvasta, mahdollistetaan oikeudenhoidon sektoreiden keskittyminen ydintehtäviinsä, vähennetään rikollisuutta ja kehitetään seuraamusjärjestelmää sekä vaikutetaan oikeudelliseen yhteistyöhön EU:ssa.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018 vp). Tavoite on, että lait tulisivat voimaan vuoden 2019 alkupuolella.

Saatetaan voimaan rikosprosessin keventämistä koskevaa sääntelyä.

Keskitetään riidattomat velkomusasiat ja eräät muut siviilioikeudelliset asiat (ns. summaariset asiat) eräisiin käräjäoikeuksiin.

Jatketaan v. 2016 valmistuneen julkisen oikeusavun kokonaissuunnitelman toimeenpanoa. Kehitetään oikeusavustajien valtakunnallista päivystysjärjestelmää v. 2018 valmistuvan selvityksen pohjalta. Arvioidaan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun muutostarpeita v. 2019 valmistuvan tutkimuksen pohjalta. Tavoitteena on, että palveluja tuotetaan asiakaslähtöisesti, monipuolisesti eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen niin että palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa.

Toteutetaan ulosoton rakenneuudistusta lainsäädännön mahdollistamissa puitteissa. Käydään tarvittavat virkaehtosopimusneuvottelut.

Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.

Saatetaan sakkomenettelyn soveltamisalan laajennus voimaan.

Tarkistetaan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia rikoslain säännöksiä.

Ankaroitetaan maahantulokiellon rikkomisesta säädettyä rangaistusta.

Kehitetään paikallista rikoksentorjuntaa v. 2016 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkostoa syksyllä 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti vuosien 2016—2019 aikana. Oulussa ja Vaalassa sijaitsevien vankiloiden uudisrakennusten suunnittelu aloitetaan. Valmistellaan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilojen kehittämiseen liittyvät oikeusministeriön päätökset.

Valmistellaan ja otetaan käyttöön ROTI-tietojärjestelmä. Valmistellaan käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset tavoitteena antaa hallituksen esitys v. 2019.

Vahvistetaan päätöksentekoa tukevaa oikeuspoliittista tietopohjaa erityisesti tukemalla Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttia.

Lisätään poikkihallinnollista yhteistyötä rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.

Osallistutaan poikkihallinnolliseen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan rikoksiin syyllistyneiden nuorten palveluiden kehittämiseksi.

Kehitetään edelleen oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiä valmisteluprosesseja.

Otetaan niukkojen voimavarojen kohdentamisessa huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut.

Jatketaan lokakuussa 2017 perustetun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja oletettavasti v. 2018 hyväksyttävän Eurojust-asetuksen kansallisia täytäntöönpanotoimia.

Osallistutaan EU:n toimiin terrorismin torjunnassa muun muassa edistämällä neuvoteltavana olevaa hanketta kolmansien maiden kansalaisten rikostuomioita koskevasta tiedonvaihdosta ja keskitetyn järjestelmän perustamisesta (ECRIS).

Rakenteiden uudistaminen ja henkilömuutosten tuki

Käräjäoikeuksia on 20 vuoden 2019 alusta lukien, eli määrä vähenee nykyisestä 27:stä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja hyödyntää samalla tuomarien osaamista aiempaa monipuolisemmin. Summaaristen riita-asioiden käsittely on tarkoitus keskittää kahdeksaan käräjäoikeuteen vuoden 2019 aikana. Vuonna 2019 jatketaan tuomioistuinviraston perustamista koskevaa valmistelua siten, että virasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Vuonna 2018 linjataan jatkotoimenpiteet oikeusapu- ja edunvalvontavirastosta laaditun selvityksen johdosta. Ulosottotoimen rakenneuudistus tulee voimaan v. 2019. Ulosoton toiminta ja rakenne sopeutetaan rakenneuudistuksen mukaiseen muotoon. Tarkoituksena on organisoida ulosottolaitos yhdeksi virastoksi. Samalla täytäntöönpanotehtävät jaetaan uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan. Uudistusta tukee myös asiankäsittelyn automatisointi ja sähköisen asioinnin käyttömahdollisuuksien lisääminen. Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnallisia tehostamistoimia jatketaan.

Tietoja henkilöstöstä

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Oikeusministeriö      
Henkilötyövuodet 254 265 261
Työtyytyväisyysindeksi 3,8 3,7 3,7
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,4 7,4 7,4
       
Muut erillisvirastot      
Henkilötyövuodet 228 257 290
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,4 7,4 7,4

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 821 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja varten.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017 toteutuma 2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 21 235 20 388 21 221
Bruttotulot 400 400 400
Nettomenot 20 835 19 988 20 821
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 482    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 004    

Määrärahan arvioitu käyttö

  htv %
     
Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 15 6
Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta 28 11
Lainsäädännön valmistelu ja seuranta 47 18
EU- ja kansainväliset asiat 13 5
Ministeriön muut erityistehtävät 25 9
Tukitoiminnot 78 30
Palkallinen poissaolo 55 21
Yhteensä 261 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asiakirjojen automaattinen anonymisointi- ja sisällönkuvailuhanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 240
Huoneenvuokralainsäädännön valmisteluvastuun siirto 25
Julkisen sanan neuvoston toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.50) -30
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) -5
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 32
Talous- ja velkaneuvonnan ohjaustehtävä (1 htv) (siirto momentilta 32.40.01) 62
Vaalitutkimus 200
Viran siirto momentille 25.10.03 (-1 htv) -30
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -15
Palkkausten tarkistukset 631
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -6
Toimintamenojen tuottavuussäästö -127
Toimintamenosäästö (HO 2015) -260
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -58
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 174
Yhteensä 833

2019 talousarvio 20 821 000
2018 I lisätalousarvio 250 000
2018 talousarvio 19 988 000
2017 tilinpäätös 20 357 000

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 292 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan, tiedusteluvaltuutetun sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen

2) Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) muuttamisesta.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen vaikuttavuustavoitteina on varmistaa yhtäläinen osallistuminen niin, ettei esimerkiksi henkilön sukupuoli, alkuperä, vammaisuus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen tai vakaumus vaikuta hänen mahdollisuuksiaan rajoittavasti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaan sille kuuluvat asiat.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista henkilötietojen ja luottotietojen käsittelyä koskevat asiat siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja luottotietolaissa (527/2007) säädetään sekä hoitaa muut mainituista laeista johtuvat tehtävät. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Toukokuussa 2016 voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus laajentaa olennaisesti tietosuojan valvonnan tehtäväaluetta. Tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä. Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotuksen uudeksi kansalliseksi tietosuojalaiksi. Tietosuojalaki oli tarkoitettu tulemaan voimaan 25.5.2018, ja josta lähtien samalla myös EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ryhdyttäisiin soveltamaan.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Tiedusteluvaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa.

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 8 146 8 361 9 492
Bruttotulot 521 400 200
Nettomenot 7 625 7 961 9 292
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 631    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 294    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Lapsiasiavaltuutetun toiminta 604
Tasa-arvovaltuutetun toiminta 1 047
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta 1 613
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta 279
Lapsiasianeuvottelukunta 20
Tietosuojavaltuutetun toiminta 3 106
Tiedusteluvaltuutetun toiminta 350
Onnettomuustutkintakeskus 1 515
Kriminaalipolitiikan instituutti 515
Palvelukeskusten maksut 243
Yhteensä 9 292

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tiedusteluvaltuutettu; tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta 350
Tietosuojavaltuutetun toimisto; tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano ja Schengenin tietojärjestelmät 855
Valtorin palvelumaksujen nousu 26
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto; maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta (josta -60 000 euroa vuoden 2018 rahoituksena siirtona momentille 25.10.04) -20
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -5
Palkkausten tarkistukset 221
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -2
Toimintamenojen tuottavuussäästö -25
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -51
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -20
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 54
Vuokramenojen indeksikorotus 5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -7
Yhteensä 1 331

2019 talousarvio 9 292 000
2018 I lisätalousarvio 66 000
2018 talousarvio 7 961 000
2017 tilinpäätös 7 288 000

05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 418 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä ja on oma kirjanpitoyksikkönsä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 12 334 16 167 15 724
Bruttotulot 4 843 6 637 7 306
Nettomenot 7 491 9 530 8 418
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 400    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 210    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alkoholilakiuudistuksesta aiheutuvat ict-menot -72
Hallinnollisten seuraamusmaksujen kasvu 50
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (IRIS) (v. 2018 rahoitus) (siirto momenteille 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01 ja 25.30.01) -130
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (IRIS II) 200
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 880
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 895
Tietosuojadirektiivi ja -asetus -200
Valtorin palvelumaksujen nousu 36
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -2
Palkkausten tarkistukset 152
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) -8
Toimintamenojen tuottavuussäästö -15
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -13
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 40
Vuokramenojen indeksikorotus 2
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -6
Tasomuutos -160
Yhteensä -1 112

2019 talousarvio 8 418 000
2018 I lisätalousarvio 46 000
2018 talousarvio 9 530 000
2017 tilinpäätös 8 301 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 31 093 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä

9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään

10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Viitaten momentin 25.10.03 selvitysosaan hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi rikoslain 17 luvun, ulkomaalaislain 185 §:n ja aluevalvontalain 44 §:n muuttamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maahantulokiellon rikkomista koskevien juttujen tulkkaus- ja käännösmenot 61
Rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaiset korvaukset 19 000
Yhteensä 19 061

2019 talousarvio 31 093 000
2018 talousarvio 12 032 000
2017 tilinpäätös 13 782 775

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.50) 130
Yhteensä 130

2019 talousarvio 245 000
2018 talousarvio 115 000
2017 tilinpäätös 245 000

22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 505 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus ottaa käyttöön toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtion yhteiset niin sanotut valtavirtatuotteet, kun tällä hetkellä hallinnonalalla on käytössä niistä poikkeavia tuotteita. Hankkeesta on tehty oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä tuottavuuden lisäämistä koskeva yhteistoimintasopimus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -2 590
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 2 505
Yhteensä -85

2019 talousarvio 2 505 000
2018 talousarvio 2 590 000
2017 tilinpäätös 2 184 000

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 44 745 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskuntavaalit v. 2019 843
Yhteensä 843

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 44 745 000
2018 talousarvio 43 902 000
2017 tilinpäätös 45 026 611

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 8 862 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

3) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

4) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle

5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

6) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 4 855
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 3 787
Muut avustukset (enintään) 220
Yhteensä 8 862

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 2023 2024 lukien
             
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus            
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi
Vuoden 2019 sitoumukset - - - - - -
Menot yhteensä 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen sanan neuvoston toiminnan turvaaminen (siirto momentilta 25.01.01) 30
Rajat ylittävä yhteistyö saamen kielten asioissa sekä Saamen Kielikaltion toiminta 100
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen 460
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 25.01.21) -130
Saamen kielilain 31 §:n mukaiset avustukset 30
Vuokramenojen indeksikorotus 10
Yhteensä 500

2019 talousarvio 8 862 000
2018 I lisätalousarvio 30 000
2018 talousarvio 8 362 000
2017 tilinpäätös 8 323 099

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.


2019 talousarvio 19 000 000
2018 talousarvio 19 000 000
2017 tilinpäätös 18 031 229