Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
            Huoltovarmuusrahasto
            Valtiontakuurahasto
            Rahoitusvakausrahasto
            Palosuojelurahasto
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2019

9.1. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastotPDF-versio

Valtiolla on tällä hetkellä yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan v. 2019 olevan n. 4,7 mrd. euroa ja menojen n. 4,9 mrd. euroa. Rahastotalouden tuloja pienentää rahastojen saamien korkotulojen ja voiton tuloutusten aleneminen. Korkotason ennakoidaan edelleen säilyvän tavanomaista matalampana. Myös rahastojen myöntämien lainojen takaisinmaksut alenevat poikkeuksellisen korkealta tasoltaan. Rahastotalouden nettomääräiseksi alijäämäksi muodostuu n. 278 milj. euroa v. 2019. Rahastoista ehdotetaan tuloutettavaksi valtion talousarvioon yhteensä n. 1,9 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi n. 0,5 mrd. euroa v. 2019. Kansantalouden tilinpidossa Valtion eläkerahasto luetaan kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin muiden valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ollessa osa valtionhallinnon sektoria. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen alijäämä ilman Valtion eläkerahaston huomioon ottamista on arviolta n. 100 milj. euroa.

Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

  2017 2018** 2019**
       
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 245 169 168
Sekalaiset tulot 117 155 90
Eläkemaksut 1 374 1 358 1 350
Korkotulot ja voiton tuloutukset 882 408 393
Siirrot talousarviosta 544 550 522
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 162 2 640 2 523
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 2 752 2 107 2 129
Tulot yhteensä 5 915 4 747 4 652
       
Kulutusmenot 96 110 105
Siirtomenot 821 825 876
Korkomenot 1 2 2
Siirrot talousarvioon 1 854 1 928 1 895
Muut menot 20 20 20
Menot pl. rahoitustaloustoimet 2 791 2 885 2 2898
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 2 532 1 739 2 032
Menot yhteensä 5 323 4 624 4 930
       
Nettorahoitusylijäämä/alijäämä 592 123 -278

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen mahdollisten velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle voidaan hankkia myös osana valtion lainanottoa.

Talousarviovuoden alussa rahasto on velaton eikä varainhankintatarvetta ole. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2019 alussa n. 4,2 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 15,5 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 13 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 2,1 mrd. euroa, aravalainojen ensisijaislainoissa alle. 0,05 mrd. euroa ja vanhojen aravalainojen konvertointitakauksista n. 0,3 mrd. euroa. Lisäksi vuokratalojen rakentamislainoista aiheutuvia vastuita ennakoidaan olevan n. 0,5 mrd. euroa. Takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina tuotantotukien muututtua korkotukilainoitukseksi ja erilaisten takausmallien lisääntyessä.

Vuonna 2019 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 450 milj. euroa. Aravalainoja maksetaan takaisin tällä hetkellä vuosittain n. 400 milj. euroa, mistä johtuen asuntorahaston likvidit varat nousevat v. 2019 yli 2 mrd. euroon. Rahaston tulonlähteet ehtyvät siinä vaiheessa, kun vanhat aravalainat on maksettu takaisin. Samaan aikaan varoista maksetaan avustukset ja korkotuet, joiden määrä on toistaiseksi ollut alhainen matalien korkojen ansiosta. Korkojen noustessa myös rahastosta ulos maksettavien korkotukien määrä nousee. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 410 milj. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparantamislainojen takausvaltuudeksi 100 milj. euroa. Rahastosta maksettavien avustusten, akordien ja kehittämisrahan valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 177,2 milj. euroa. Vuonna 2019 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 5,25 milj. euroa, joka vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2019 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,7 mrd. euroa, joka vastaa n. 148,6 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla varaudutaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyritään tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina arviolta 932 milj. euroa v. 2019. Työntekijän eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon arviolta yhteensä 434 milj. euroa. Näiden lisäksi rahastolle tilitetään siirtymämaksuina yhteensä 20 milj. euroa.

Valtion eläkerahaston sijoitusomaisuuden arvo oli maaliskuun 2018 lopussa 19,3 mrd. euroa, mikä on n. 21 % suhteessa valtion eläkevastuuseen vuoden 2017 lopussa. Sijoitussalkun arvo nousi n. 46 milj. eurolla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rahastolla on valtion eläkerahastosta annetussa laissa säädetty rahastointitavoite. Lain mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo vastaa 25 %:a valtion eläkevastuusta. Rahaston hallituksen hyväksymän strategian mukaan tavoitteeseen pyritään viimeistään v. 2033. Valtion eläkevastuu oli vuoden 2017 lopussa 92,6 mrd. euroa.

Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirron talousarvioon arvioidaan olevan 1,9 mrd. euroa v. 2019.

Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että Valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin tuoton.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (1966/657) 3 §:n mukaan kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen. Yhtenä käyttökohteena ovat rahastosta myönnetyt kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset.

Vuonna 2019 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 114,2 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2018 siirtyväksi arvioidut erät. Vuoden 2019 talousarvioon ei sisälly siirtoa maatilatalouden kehittämisrahastoon (30.20.61) hallituksen kärkihankerahoituksen päätyttyä v. 2018. Maatilatalouden kehittämisrahastossa ja talousarviossa käytettävissä olevat varat riittävät v. 2019 tavoitteiden mukaisten investointien rahoitukseen. Maatilatalouden kehittämisrahastosta arvioidaan myönnettävän v. 2019 avustuksia 44,5 milj. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta, Ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja Ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jolla on FiR1-tutkimusreaktori. Varautumisrahaston tase on vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan n. 2,6 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2018 kerättävät maksut ovat yhteensä 8,8 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut 3,5 milj. euroa. Tiedossa on, että osa ydinjätehuollon tutkimushankkeisiin tarkoitetuista varoista jää käyttämättä ja varat palautetaan jätehuoltovelvollisille maksujen suhteessa. Näin ollen v. 2018 ydinjätetutkimukseen käytetään arviolta 3,4 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2019 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2018 tasolla. Jätehuoltovelvollisilta kerättävien maksujen arvioidaan kasvavan 0,4 milj. eurolla v. 2019. Arviota kasvattaa Olkiluoto 3 -laitosyksikön liittyminen osaksi Teollisuuden Voima Oyj:n varautumisvelvollisuutta. Kerättävien maksujen arvioidaan olevan v. 2019 yhteensä 12,6 milj. euroa.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Taloustaantuman aiheuttama sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen pienenemisen johdosta maksun tuotto on alentunut useana vuonna, ja se on vakiintunut runsaaseen 40 milj. euroon vuodessa. Rahasto omistaa käyttöomaisuusosakkeita, joiden tuotto varmistaa toistaiseksi rahaston maksuvalmiuden.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu. Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti.

Tilinpäätöksissä vuosilta 2014 ja 2015 jouduttiin öljyvarastojen arvoja alentamaan yhteensä 442 milj. eurolla öljyn maailmanmarkkinahintojen voimakkaan alenemisen johdosta. Viime tilikaudella öljyn hintataso jatkoi vahvistumista, minkä seurauksena aikaisempina tilikausina tehtyjä arvon alennuksia palautettiin 42 milj. euron arvosta.

Vaihto-omaisuuden arvon nousu mukaan luettuna tilikauden tulos oli 95 milj. euroa. Rahaston taseen loppusumma nousi 2 015 milj. euroon.

Valtioneuvoston alennettua öljyn ja viljan varmuusvarastointitavoitteita rahastosta tuloutettiin valtion talousarvioon vuoden 2017 realisointien tuottoina 20 milj. euroa. Tuloutus suoritettiin valtioneuvoston vahvistettua rahaston tilinpäätöksen huhtikuussa 2018.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös entisen Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden Vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamat takuut, takaukset ja muut vastuusitoumukset.

Valtiontakuurahaston vastuulla oleva Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2017 lopussa n. 22,6 mrd. euroa. Nostettua riskiä oli 9 mrd. euroa ja nostamatonta (ml. tarjoukset) 13,5 mrd. euroa, joka suurimmalta osin tulee nostetuksi useiden vuosien ajanjaksolla tulevaisuudessa. Vastuukanta kasvoi edellisen vuoden lopusta n. 4,1 mrd. euroa. Toimialoista telakoiden ja varustamoiden osuus oli vuoden 2017 lopussa 57 % ja televastuiden 18 %. Vastuiden voimakas nousu on johtunut pääosin telakoiden ja varustamoiden suurista risteilijätilauksista, joiden rahoitukseen Finnvera on osallistunut. Vastuukanta sisältää näitä tilauksia, jotka ajallisesti voivat hajautua lähes 10 vuoden päähän. Edelleenkin merkittävimpänä toimialakeskittymänä voidaan pitää telakka- ja varustamosektoria. Suuret yksittäiset vastuut tai vastuiden toimiala- ja maakasaumat luovat riskikeskittymiä myös tulevaisuudessa ja näitä pyritään suojaamaan mahdollisuuksien mukaan. Suurimpia vastuumaita ovat Yhdysvallat, Saksa, Brasilia, Venäjä ja Espanja. Valtiontakuurahastossa oli vuoden 2017 lopussa varoja n. 673 milj. euroa. Yhdessä Finnvera Oyj:n vienti- ja erityistakuurahaston n. 688 milj. euron kanssa rahastot muodostavat n. 1,4 mrd. euron puskurivarat kattamaan vientitakuu- ja erityistakauskannan. Rahastoon kertyy vuosittain tuloja noin viiden miljoonan euron arvosta pääasiassa takaisinperintäsaamistuloina.

Finnvera Oyj:n suuret riskikeskittymät ja yksittäiset muut riskipitoiset vastuut pitävät riskitason korkeana ja vaikka tappio-odotukset lyhyellä aikavälillä ovat alhaiset, niin keskittymät saattavat aiheuttaa luottotappioiden kasvua seuraavien vuosien aikana. Vuoden 2018 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan ja on mahdollista, että vastuukanta kehittynee riskipitoisempaan suuntaan tulevaisuudessa ottaen huomioon muiden tekijöiden ohella myös valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) 6 §:n mukaisen erityisriskinoton lisäämisen. Vuonna 2017 vastuista 65 % oli parhaimmissa riskiluokissa (A1-B1), n. 4 % heikoimmissa (B3-C) ja loppuosa eli 29 % oli B2-luokassa. Vuoden 2016 loppuun verrattuna portfolion riskiluokkajakauma on parantunut erityisesti muutamien suurten vastuiden riskiluokkamuutosten vuoksi. Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät kuitenkin tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuvalmius säilytetään riskipositiota vastaavana.

Rahoitusvakausrahasto

Vuonna 2015 perustettu Rahoitusvakausvirasto hallinnoi talousarvion ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa. Se muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta talletussuojarahastosta.

Luottolaitosten maksamat vakausmaksut tilitetään edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2019 kerättävien vakausmaksujen määrään tulee merkittävästi vaikuttamaan Nordean kotipaikan siirto Suomeen. Euromääräistä muutosta ei kuitenkaan voida laskennan luonteesta johtuen vielä arvioida. Yhteisen kriisinratkaisurahaston varoja voidaan käyttää yhdessä kriisinratkaisuvälineiden kanssa kriisinratkaisutoimien tehokkuuden varmistamiseksi.

Talletussuojarahasto kartutetaan luottolaitosten maksamilla talletussuojamaksuilla talletussuojadirektiivin edellyttämälle vähimmäistasolle 10 vuodessa. Myös talletussuojamaksujen määrään tulee vuodesta 2019 eteenpäin merkittävästi vaikuttamaan Nordean siirtyminen Suomeen. Tulevina vuosina kerättävien maksujen määrä on suurelta osin riippuvainen Nordean siirtyvän taseen rakenteesta. Rahoitusvakausvirasto päättää korvausten maksamisesta ja vastaa korvausten maksatuksesta tallettajille, jos tallettajien suojaamiseksi on tarpeen maksaa korvauksia talletussuojarahastosta.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Viestintävirasto. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi on vuodesta 2013 alkaen ollut käytössä yleisradiovero. Julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion televisio- ja radiorahastoon tehtävällä siirrolla, jonka suuruus v. 2018 on 519,1 milj. euroa. Rahoitus on siirretty kehysten ulkopuolelle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta pohtineen parlamentaarisen ryhmän esityksen mukaisesti.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan EU -komission säätelemää maatalouden interventiotoimintaa. Arvioiden mukaan viljojen markkinahinnat pysyvät tasolla, jolla kiinnostusta interventiovarastointiin ei ole. Maitosektorin vaihteleva markkinatilanne saattaa johtaa siihen, että komissio avaa ajoittain rasvattoman maitojauheen interventiovarastoinnin.

Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2019 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja 0,177 milj. euroa, josta 0,170 milj. euroa katetaan valtion talousarviosta tehtävällä siirrolla ja loppu rahaston omasta pääomasta.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2019 olevan n. 11,8 milj. euroa.

Palosuojelurahaston keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet. Rahastolla on merkittävä rooli erilaisten pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana pelastustoimen toimialalla.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3,0 milj. euroa v. 2019. Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Vuonna 2017 rahastosta maksettiin korvauksia 14,1 milj. euroa. Torjuntaviranomaisten hankintoja on hidastanut jo pidempään jatkunut talouden yleinen heikko tilanne. Öljysuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta.