Talousarvioesitys 2019
7.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen
Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen
Kehittämisen tavoitteena on keskushallinto, jonka rakenne, ohjaus ja johtamisjärjestelmät ovat selkeät. Keskushallinnolla tulee olla kyky muutokseen ja riskienhallintaan ja sen palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja ensisijaisesti sähköisiä. Tavoitteena on myös kokonaisuuden hallinta hallinnonalarajat ylittäen. Uudistuksen painopisteitä ovat virastojen ja laitosten toiminnallisen joustojen lisääminen (2020-luvun virastomalli), organisaatiomuodon valintaa ohjaavat periaatteet sekä valtion uudet yhteiset ohjausmallit. Keskushallinnon uudistusta viedään eteenpäin yhteistyössä johtamisen ja toimeenpanon parantamisen, julkisten palveluiden digitalisaation kärkihankkeiden sekä maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa.
Uudistetun yhteispalvelulain mukaisen toimintamallin soveltaminen jatkuu asiointipisteissä. Mallissa korostuu sähköinen asiointi ja sen tuki sekä etäpalvelun tarjoaminen. Maakunnat valmistautuvat ottamaan vastuun yhteispalvelun alueellisesta kehittämisestä vuoden 2021 alusta.
Valtionhallinnon johtamisen kehittämisen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys. Osana hallituksen kärkihankkeen toteutusta vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa sekä henkilöstön liikkuvuutta valtionhallinnossa. Tietojohtamista kehitetään Valtiokonttorin ja konsernitoimijoiden vetämänä #tietokiri-hankkeen neljässä kokonaisuudessa: analysointi- ja raportointipalvelut, tiedolla johtamisen kulttuurin vahvistaminen, tiedolla johtamisen ekosysteemi ja muutosedellytysten luonti. Valtiovarainministeriö ohjaa kokonaisuuden kehittämistyötä. Henkilöstön sekä osaamisen liikkuvuutta valtionhallinnossa edistetään Osaamisen joustava hyödyntäminen -hankkeessa, jossa luodaan kokeilujen kautta toimintamalleja hallinnolliset rajat ylittävään osaamisen käyttöön. Valtion henkilöstön osaamisen kehittämistä tukemaan avattiin 15.3.2018 digitaalisen oppimisen ympäristö eOppiva, johon tuotetaan jatkuvasti uusia oppimissisältöjä valtion henkilöstön käyttöön. Hankkeen päättyessä huhtikuussa 2019 eOppiva-palvelukokonaisuudesta tulee pysyvä osa valtion osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Työ 2.0 -hanke jatkaa työn tekemisen tapojen ja toimintakulttuurin uudistamista. Myös käynnissä olevat johtamiskokeilut ja -valmennukset saatetaan päätökseen ja niiden tulokset arvioidaan. Keväällä 2018 perustettu valtionhallinnon HR-ohjausryhmä tukee henkilöstöjohtamisen kehittämistä valtionhallinnossa.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen
Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Yhteistä kokonaisuutta kehitetään mm. laajentamalla mobiilitoiminnallisuuksia ja tarjoamalla uusia välineitä arviointi, tulos- ja kehityskeskusteluihin. Lisäpalveluina virastoille tarjotaan analytiikka- ja HR-neuvontapalveluja. Valtion HR-toimintojen kehittämishanke tarkastelee HR-toimintoja valtionhallinnossa tavoitteena tehostaa 304 htv:llä vuoteen 2029 mennessä. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistorobotiikan hyödyntämistä jatketaan Palkeissa tarjoten osaamista myös virastojen projekteihin. Palkeet ja Valtori testaavat tekoälyn hyödyntämistä asiakaspalvelussa.
Valtion toimitilojen käytön tehostaminen
Tilatehokkuutta parannetaan valtion uuden toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tilatehokkuuden parantamisella tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia. Kehitetään toimitilastrategian soveltamista käyttösidonnaisiin tiloihin, kuten vankiloihin ja poliisilaitoksiin. Virastot ja laitokset ovat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehneet toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmia, joiden toteuttamisella tavoitellaan n. 10 milj. euron säästöjä toimitilamenoissa v. 2019.
Valtion hankintojen kehittäminen
Valtion hankintatoimen digitalisointi -toteutusohjelman (ns. Handi) toimeenpanoa jatketaan uuden sähköisen tilaamisen ja laskunkäsittelyn Handi-ratkaisun käyttöönotoilla vuoden 2019 loppuun asti. Hankintatoimen keskeisiä kehittämisalueita ovat digitalisaation lisäksi hankintatiedon keräämisen ja analysoinnin kehittäminen siten, että hankintatoimea pystytään paremmin ohjaamaan ja arvioimaan sen tuloksia. Vuoden 2019 alusta mahdollisesti toteutuva Hansel Oy:n ja KL-Kuntahankintojen fuusio edellyttää toimivan ohjausjärjestelmän luomista sekä yhteishankintayksikön palvelutason säilymisen varmistamista.
Maakunta- ja sote-uudistus
Hallitus valmistelee ja toimeenpanee maakunta- ja sote-uudistuksen, jossa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja kootaan useiden hallinnonalojen tehtäviä perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle. Eduskunnalle maaliskuussa 2017 annettuun maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 15/2017) sisältyy mm. ehdotukset maakuntalaiksi, jolla säädettäisiin maakuntien hallinnon ja talouden järjestämisestä ja maakuntien tehtäväalueista, maakuntien rahoituslaiksi, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi laiksi, tarvittavat vero-, henkilöstö- ja vaalilainsäädännön muutokset sekä ehdotus uudistuksen voimaanpanolaiksi.
Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Maakuntauudistuksen täytäntöönpano tulee edellyttämään lukuisia muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hallitus antoi maaliskuussa 2018 esitykset maakuntauudistuksen edellyttämäksi lainsäädännöksi mm. maakunnalle siirtyviä tehtäviä koskevien lakien muutoksista (HE 14/2018, ns. Maku II) ja valinnanvapauslainsäädännöstä (HE 16/2018, joka korvaa aiemman HE 47/2017). Pääministerin ilmoituksen 27.6.2018 mukaan maakuntien perustamista koskevan lainsäädäntökokonaisuuden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 aikana ja tehtävien järjestämisvastuun siirtyä maakunnille vuoden 2021 alusta. Ensimmäiset maakuntavaalit toimitettaisiin toukokuussa 2019.
Vuosien 2018—2019 aikana maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano etenee maakuntalain ja uudistuksen voimaanpanolain voimaantuloon asti ministeriöiden ja muiden viranomaisten esivalmisteluna, ja lakien voimaantultua voimaanpanolailla perustettavien maakuntien väliaikaisten valmistelutoimielinten tekemänä valmisteluna. Näiden toimielinten toimikausi päättyy, kun ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa elokuussa 2019. Alueilla tapahtuvan valmistelun ohella ministeriöt jatkavat samanaikaisesti uudistuksen valmistelua oman hallinnonalansa osalta. Vuosien 2018—2020 aikana maakunnat valmistelevat kaikki hallinnon, talouden ja päätöksenteon sekä palvelujen organisointia koskevat hallinnolliset rakenteet siten, että ne ovat valmiita tehtävien siirtymiseen maakuntien järjestämisvastuulle 1.1.2021.
Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoa varten valtio on käynnistänyt v. 2017 digimuutosohjelman. Ohjelma on perusta valtakunnalliselle ja maakunnissa tapahtuvalle valmistelulle ja toimeenpanolle, ja siihen sisältyvät tehtäväkokonaisuudet jakautuvat valtion viranomaisten ja maakuntien toteutusvastuulla oleviin hankkeisiin. ICT-palvelukeskus Vimana Oy ja Maakuntien tilakeskus Oy ovat valmistelleet vuoden 2018 aikana palvelutuotannon käynnistämistä ja yhteisiä palveluja maakunnille. Lisäksi v. 2017 on perustettu SoteDigi Oy, jonka tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon uusia kansallisia digitaalisia ratkaisuja.
Valtion lupa- ja valvontaviraston perustaminen
Maakuntauudistuksen yhteydessä perustetaan Valtion lupa- ja valvontavirasto, jolle kootaan tehtäviä aluehallintovirastoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Kyseiset virastot lakkautetaan. Valtion lupa- ja valvontavirasto on valtion hallintoviranomainen, jolla on valtakunnallinen toimivalta ja joka turvaa alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista sekä valvoo yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Ehdotetulla tehtävien kokoamisella ja toimivallan valtakunnallisuudella tavoitellaan virastorakennetta, joka mahdollistaa nykyistä vaikuttavamman, asiakaslähtöisemmän, yhdenmukaisemman ja kustannustehokkaamman valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien toteuttamisen ja jossa viranomaisten keskinäiset työnjaot ovat selkeitä ja päällekkäiset tehtävät karsitaan. Virastoa valmistellaan vuoden 2019 aikana ministeriöiden ja muiden virastojen yhteisessä toimeenpanohankkeessa ja viraston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2021 alussa.
Digi- ja väestötietoviraston perustaminen
Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät on tarkoitus yhdistää 1.1.2020 alkaen uudeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tehtävät kootaan Väestörekisterikeskukseen ja viraston nimi muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi. Tavoitteena on muodostaa kansallinen yhteiskunnan digitalisaatiota toimeenpaneva virasto, joka turvaa tietojen saatavuutta yhteiskunnassamme ja tarjoaa sujuvia ja turvallisia palveluja eri elämäntapahtumiin. Virasto palvelee asiakkaita monipaikkaisesti eri puolilla Suomea. Hallituksen esitys on tavoitteena antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2018. Virastoa valmistellaan vuoden 2019 aikana ministeriöiden ja nykyisten virastojen yhteisessä toimeenpanohankkeessa.
Hallintomenojen säästö toimintamenoista
Hallitusohjelman mukaisesti hallintomenoihin kohdistetaan kehyskaudella 2016—2019 yhteensä 120 milj. euron säästö. Vuosittain 30 milj. eurolla kasvava säästö toteutetaan muun muassa tehtäviä ja velvoitteita purkamalla, henkilömenoissa eläkepoistumaa hyödyntämällä, lisäämällä digitalisaatiota ja uudistamalla rakenteita. Säästövelvoitteet koskevat kaikkia hallinnonaloja. Vuoden 2019 säästö on kohdistettu ministeriöiden esitysten pohjalta talousarvioesityksessä suoraan toimintamenomomenteille.