Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2019

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)PDF-versio

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,5 mrd. euroa, joka on 290 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 10 %, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan 30 %, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan 16 %, yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän 3 %, alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan 17 %, energiapolitiikan 15 % ja kotouttamisen 9 %.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 258,4 milj. euroa, joka on 16,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu matkailun kärkihankerahoituksen päättymisestä yritysten kansainvälistymisen valtionavustuksessa sekä momenttisiirroista.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 768,8 milj. euroa, joka on 99,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin viennin jälleenrahoituslainojen ennenaikaisesta takaisinmaksusta, cleantech- ja biotalouden kärkihankerahoituksen päättymisestä sekä Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustappiokorvausten määrän tarkentumisesta.

Business Finlandin avustusvaltuudeksi ehdotetaan 344,4 milj. euroa, joka on 73,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksellä vahvistetaan Business Finlandin mahdollisuuksia tukea erityisesti yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä tehtävää soveltavaa tutkimusta. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 13,4 milj. euroa, josta 8 milj. euroa kohdennetaan kansainvälistymisen, viennin ja investointien edistämiseen.

Geologian tutkimuskeskukselle ehdotetaan lisäystä 1 milj. euroa akkumineraalivarantojen ja -potentiaalin selvittämiseen kotimaisen akkuklusterin vahvistamiseksi. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n avustusta ehdotetaan korotettavaksi strategisen tutkimuksen vahvistamiseen sekä VTT:n vastuulla olevan FiR1-tutkimusreaktorin käytöstäpoiston kustannuksiin ja Otakaari 3:n kuumakammiotilojen ennallistamiseen yhteensä 17,4 milj. eurolla.

Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset laskevat hyvästä taloussuhdanteesta ja v. 2018 tehdyn tappiotakaussitoumuksen muutoksesta johtuen. Luotto- ja tappiokorvausten määrää ehdotetaan vähennettävän 25,4 milj. euroa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 415,9 milj. euroa, joka on 74,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu pääosin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen vähentymisestä.

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaksi ehdotetaan 244,1 milj. euroa, jossa on 83 milj. euroa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennyksestä 50 milj. euroa liittyy aikaisemmilta vuosilta siirtyneisiin suuriin määrärahaeriin. Työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaa vähentävät myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä 31 milj. euron siirto opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sekä 20 milj. euron vähennys julkisen talouden välittömiin sopeutustoimiin. Muun muassa yhdistyksille ja säätiöille maksettavan palkkatuen enimmäishenkilömäärää ehdotetaan korotettavaksi 3 000:sta 4 000:een.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 10,3 milj. euroa aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen.

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

Yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän määrärahoiksi ehdotetaan 79,5 milj. euroa, joka on 1,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksesta 3,7 milj. euroa johtuu määrärahasiirrosta maistraateista Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoihin, kun kuluttajaneuvonta siirtyy vuoden 2019 alusta viraston tehtäväksi. Toisaalta korvaukset talous- ja velkaneuvonnasta 4,7 milj. euroa siirretään oikeusministeriön pääluokkaan, oikeusaputoimistojen yhteyteen.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 419,1 milj. euroa, joka on 27 milj. enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin EU:n rakennerahastojen vuoden 2020 myöntämisvaltuuden ja sitä vastaavan 25,3 milj. euron määrärahan aikaistamisesta vuodelle 2019. Aikaistamisesta johtuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 668,8 milj. euroa, jossa on 286,9 milj. euroa lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna.

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen ehdotetaan lisäystä 3 milj. euroa, joka kohdennetaan nopeasti toteutettaviin alueellisten seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin. Alueelliseen kuljetustukeen ehdotetaan 6 milj. euroa, mikä on 1 milj. euroa enemmän kuin vuodelle 2018 budjetoitu.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 366,8 milj. euroa, joka on 105,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin uusiutuvan energian tuotantotuen sähkön markkinahintaennusteen ja päästöoikeuden hintaennusteen muutoksista sekä tuulivoimakiintiön laskemisesta. Lisäksi uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen kärkihankerahoitus päättyy. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 80 milj. euroa, mikä on 25 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Valtuuden kasvu perustuu kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan.

Kotouttaminen

Kotouttamisen määrärahoiksi ehdotetaan 223,7 milj. euroa, joka on 20,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutoksesta.