Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ammatilliselle koulutukselle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — ammatillinen koulutus tuottaa työmarkkinoille osaavaa työvoimaa, tukee työ- ja elinkeinoelämän uudistamista ja luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle
  • — ammatillinen koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa
  • — ammatillisen koulutuksen järjestelmä toimii asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Ammatillinen koulutus tuottaa työmarkkinoille osaavaa työvoimaa, tukee työ- ja elinkeinoelämän uudistamista ja luo edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät reagoivat toiminta-alueillaan nopeasti ja oikea-aikaisesti muuttuviin tarpeisiin suunnatessaan koulutuspalveluitaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeita yhteen sovittaen. Ammatillisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä. Kun työtehtävät ja tavat tehdä työtä muuttuvat, tarvitaan jatkuvasti uudenlaista osaamista ja uudenlaisia osaamisten yhdistelmiä, joilla vastataan muuttuviin tarpeisiin. Tämä edellyttää ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden vahvistamista.

Toiminnalliset tavoitteet:

  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät suuntaavat koulutuspalveluitaan työelämän osaamistarpeiden mukaisesti reagoiden ennakoivasti ja joustavasti toiminta-alueillaan tapahtuviin muutoksiin. Koulutustarjontaa kohdennetaan osaajapula-aloille ja kasvun kannalta keskeisille aloille
  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ohjataan tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvilla, vuosittaisen rahoituksen määräämiseksi tehtävillä suorite- ja strategiarahoituspäätöksillä sekä informaatio-ohjauksella. Toiminnanohjausprosesseja tehostetaan ja prosessien läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välistä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmää kehittämällä
  • — Rahoitusjärjestelmän ohjausmekanismeilla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tavoitteiden mukaiseen ja tulokselliseen toimintaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitus jakaantuu laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä hakemusten perusteella maksettavaan strategiarahoitukseen. Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta vuonna 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja suoritusrahoituksen osuus 5 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Vaikuttavuusrahoitusta ei vielä makseta
  • — Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistetaan tutkintorakennetta ja tutkintoja kehittämällä. Tutkintorakenneuudistuksen myötä vuoden 2019 alusta lukien ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta ja tutkintoja kehitetään jatkuvasti vastaamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita yhteistyössä ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Ammatillinen koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tuottaa yksilöille työelämässä tai jatko-opinnoissa tarvittavaa ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja. Tärkein geneerinen taito on jatkuvan oppimisen taito, jonka avulla kukin voi itse arvioida omaa osaamistaan sekä päivittää ja lisätä sitä työelämän ja omien tarpeiden mukaan. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on myös turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Koulutukseen tulee voida hakea ja päästä silloin, kun siihen on tarve. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu peruskoulunsa päättäville ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.

Toiminnalliset tavoitteet:

  • — Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen työvoimakoulutuksen tarjontaa lisätään myös työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta tarkoitukseen siirrettävällä määrärahalla. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa kohdennettaessa varaudutaan työttömien omaehtoisen koulutuksen kysynnän kasvuun
  • — Ammatillisen koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista
  • — Ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää kehittämällä
  • — Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävän ikäluokan välitön siirtyminen jatko-opintoihin
  • — Opintopolku-palvelua uudistetaan siten, että se tukee jatkuvaa oppimista sekä asiakkaiden osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan parempaa kohtaantoa.
Ammatillisen koulutuksen järjestelmä toimii asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti

Ammatillisen koulutuksen järjestelmän tulee vastata dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Osaamisen hankkimisen tulee olla mahdollista asiakkaan osaamistarpeiden, oppimisvalmiuksien, elämäntilanteen ja urasuunnitelmien kannalta parhaiten soveltuvalla tavalla. Ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyden, toimintakyvyn ja vaikuttavuuden paraneminen edellyttää yksilöllisten opintopolkujen kehittämistä, oppimisympäristöjen monipuolistamista ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen lisäämistä. Koulutuksen järjestäjien on pystyttävä parantamaan toimintansa laatua siten, että koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään toimintaprosessien kokonaisvaltaista uudistamista ja valmiutta myös rakenteelliseen kehittämiseen.

Toiminnalliset tavoitteet:

  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat oikea-aikaisesti, osuvasti ja laadukkaasti työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin
  • — Ammatillista koulutusta toteutetaan monipuolisissa ja laadukkaissa oppimisympäristöissä
  • — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä kaikessa ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan. Työpaikalla järjestettävää koulutusta järjestetään tarpeen mukaan joustavasti koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen yhteisten toimintamallien käyttöönottoa tuetaan
  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tehostavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä opetusjärjestelyjään siten, että yksilölliset opintopolut monipuolistuvat, opinto- ja ohjausprosessit tehostuvat ja koulutusajat lyhenevät
  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta. Henkilökohtaistamista ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista tukeva sekä siirtymävaiheita sujuvoittava digitaalinen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (eHOKS) otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana
  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta sekä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa toiminta-alueillaan. Ammatillisen koulutuksen uudistamista tuetaan tukiohjelmalla, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. Toimeenpanon tukeen kohdistettua lisärahoitusta jatketaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ohjataan ja tuetaan toimintansa uudistamisessa ja kehittämisessä myös strategiarahoituksen ja informaatio-ohjauksen keinoin.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet

Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruut, tilastointi ja seuranta uudistetaan kokonaisuudessaan vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Määrälliset tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit määritellään ja otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Tavoitteet asetetaan ammatillisen koulutuksen uudistetussa ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmässä käytettävien suoritemäärittelyjen pohjalta. Kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski tulee jatkossa tuottamaan merkittävimmän osan koulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä, toiminnan ohjauksessa ja tuloksellisuuden seurannassa tarvittavista tiedosta. Koski-palvelusta saatavat tiedot ovat hyödynnettävissä asteittain vuodesta 2019 alkaen.

Tässä esitettävät tilastotiedot perustuvat aiemman lainsäädännön mukaisiin määrittely-, tiedonkeruu- ja tilastointitapoihin.

Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
2019
arvio
             
Perustutkintokoulutus 69 354 71 621 74 049 73 000 80 000 80 000
— josta oppisopimuskoulutus 6 963 6 166 6 838 8 000 10 000 10 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus 30 926 31 518 34 453 37 000 45 000 45 000
— josta oppisopimuskoulutus 12 688 12 672 14 437 16 000 17 000 17 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)

  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
2019
arvio
             
Perustutkinnot 48 754 50 492 50 062 51 000 54 000 56 000
— josta oppisopimuskoulutus 5 022 4 635 4 379 4 500 4 500 5 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 15 908 16 701 17 923 19 000 20 000 22 000
— josta oppisopimuskoulutus 7 403 7 384 8 368 8 500 9 500 10 500

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
           
Kaikki järjestäjät yhteensä 185 176 166 166 160
— kuntajärjestäjät 10 9 9 9 9
— kuntayhtymäjärjestäjät 35 35 35 35 33
— yksityiset järjestäjät 139 131 121 121 117
— valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2019 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 100 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2019 koulutuskeskuksen ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärä on noin 160. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa noin 4 000 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Saamelaisalueen koulutuskeskus 65,0 69 69
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 25,0 26 26
Yhteensä 90,0 95 95

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 1 079 1 000 1 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 741 2 910 2 800
— osuus yhteiskustannuksista 1 490 900 1 000
Kustannukset yhteensä 4 231 3 810 3 800
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 152 -2 810 -2 800
Kustannusvastaavuus, % 26 26 26
       
Hintatuki 2 400 2 400 2 400
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 82 89 89

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Saamelaisalueen koulutuskeskus 4 743 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki 2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot 929 000
Yhteensä 8 072 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 9 714 9 390 10 072
Bruttotulot 1 924 1 460 2 000
Nettomenot 7 790 7 930 8 072
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 761    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 946    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työvoimakoulutuksen järjestäminen (siirto momentilta 29.20.30) 120
Eläkemaksurakenteen muutos 16
Palkkausten tarkistukset 140
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -39
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -131
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -13
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 40
Vuokramenojen indeksikorotus 16
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -6
Yhteensä 142

2019 talousarvio 8 072 000
2018 I lisätalousarvio 42 000
2018 talousarvio 7 930 000
2017 tilinpäätös 7 975 000

21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 737 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) ammatillisen koulutuksen yhteisten tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen

3) ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien hankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

4) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa, edistetään reformin tavoitteiden toteuttamista, kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa sekä tuetaan uusien toimintaprosessien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Tarkoitukseen kohdennettavat avustukset myönnetään pääosin verkostohankkeille, joissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä.

Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausprosesseja tehostetaan ja prosessien läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta lisätään opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä sekä muilla opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisillä tietoteknisillä palveluilla.


2019 talousarvio 26 737 000
2018 talousarvio 26 737 000
2017 tilinpäätös 10 511 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 803 251 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 777 224 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus- ja suoritusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille

2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin.

Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään kaksi prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä on enintään 180 000 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 600 opiskelijavuotta.

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus lasketaan ammatillisen koulutuksen määrärahasta, joka muodostuu momentin määrärahasta sekä kuntien rahoitusosuudesta lukuun ottamatta yksityisille koulutuksen järjestäjille maksettavia arvonlisäverokompensaatioita.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä alv-kompensaatioita) 1 732 761 000
— Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä 1 698 877 000
    josta perusrahoituksen osuus (95 % laskennallisesta rahoituksesta) 1 613 933 000
    josta suoritusrahoituksen osuus (5 % laskennallisesta rahoituksesta) 84 944 000
— Strategiarahoituksen osuus (1,96 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) 33 884 000
Kuntien rahoitusosuus -955 537 000
Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä 26 027 000
— Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista 25 027 000
— Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero 1 000 000
Yhteensä 803 251 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momentille 29.40.20) -1 700
Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momentilta 32.30.51) 31 000
Työvoimakoulutuksen järjestäminen valtion oppilaitoksessa (siirto momentille 29.20.01) -120
Yhteensä 29 180

2019 talousarvio 803 251 000
2018 I lisätalousarvio 16 000 000
2018 talousarvio 774 071 000
2017 tilinpäätös 716 534 669

(33.) Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio 5 048 000
2017 tilinpäätös 24 266 191