Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 421 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä. Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 17 400 16 600 15 700
Turvallisuusviestintää saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 17 20 20
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa ulkomaille ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiustaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella riskialueittain ja toimintavalmius vastaa alueen palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Suoritteet      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 104 411 100 000 100 000
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 9 673 9 500 9 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 2 181 2 300 2 300
— tarkistus- ja varmistustehtävät 29 769 30 000 30 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 24 327 21 700 21 700
— muut tehtävät 38 461 36 500 36 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 57 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 85 80 80

1) Pelastustoimen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutuksen tarpeet.

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja tutkimustiedon hyödynnettävyyttä koulutuksen, käytännön työn ja päätöksenteon tukena ja kehittämisessä.

Pelastusopiston maksuasetuksen mukaan sopimuspalokuntakoulutuksen kustannuksista peritään noin 50 %.

Pelastustoimi 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 42 908 44 010 48 150
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 199 184 172
AMK-tutkintojen määrä, kpl 38 25 25
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 257 250 250
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm 88 100 100
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta      
— Pelastusopiston henkilötyövuodet 102,3 105 107
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 10 807 10 979 12 200
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 946 964 991
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 393 1 419 1 459
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 24 827 24 590 22 925
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 138 137 127
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,26 3,08 3,1
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 3,8 5,0 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 103 106 108
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) - 3,45 3,45
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 5,3 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 16 354 19 752 18 511
Bruttotulot 3 035 3 755 3 090
Nettomenot 13 319 15 997 15 421
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 11 886 11 762 11 946
— Muut pelastustoimen toimintamenot 971 785 1 025
— Kansainvälinen pelastustoiminta 462 450 450
— Pelastustoimen uudistus/ICT - 3 000 2 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 282    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 877    

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 680 1 500 1 525
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 486 600 526
— osuus yhteiskustannuksista 978 650 745
Kustannukset yhteensä 1 464 1 250 1 271
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 216 250 254
Kustannusvastaavuus, % 115 120 120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Korvaus Air Navigation Services Finland Oy:lle (siirto momentilta 26.30.20) 440
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija (siirto momentille 24.01.01) -192
Pelastustoimen uudistus, ICT-menot (v. 2018) -3 000
Pelastustoimen uudistus, ICT-menot (v. 2019) 2 000
Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittäminen 200
Eläkemaksurakenteen muutos 20
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Palkkausten tarkistukset 184
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -2
Toimintamenojen tuottavuussäästö -64
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -121
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -17
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 54
Vuokramenojen indeksikorotus 24
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -11
Yhteensä -576

2019 talousarvio 15 421 000
2018 I lisätalousarvio -55 000
2018 talousarvio 15 997 000
2017 tilinpäätös 12 914 000