Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

Pääluokka 24

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Kestävällä pohjalla oleva talous, toimiva sääntöperustainen kauppajärjestelmä ja kansainvälinen kilpailukyky tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Suomi harjoittaa aktiivista kahdenvälistä ja monenkeskistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kestävää kehitystä sekä kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Hallinnonalan toimintaympäristö

Voimakas muutos toimintaympäristössä tarjoaa Suomelle sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia huolenaiheita. Valtiot ja muut toimijat ovat entistä tiiviimmin ja moninaisemmin sitein yhteydessä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia. Niiden valtasuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Kansainvälisen yhteistyön sääntöjen kunnioitus horjuu. Kansainvälinen turvallisuustilanne on eurooppalaisesta näkökulmasta heikentynyt viime vuosien aikana. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus.

Väestönkehitys ja muuttoliikkeet sekä ns. neljäs teollinen vallankumous — ml. teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio, talouden globalisaatio ja kansainväliset arvoverkot — vaikuttavat Suomeen sekä suoraan että välillisesti. Tieto tekoälyn ja laajemmin automatisaation ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen, talouteen ja hallinnonalan toimintaan lisääntyy ja tarkentuu. Samanaikaisesti maailmankauppaa rajoittavat toimenpiteet, sisäänpäin kääntyminen ja protektionismi ovat kasvussa. Kauppaan liittyvien kiistojen kärjistyminen on mahdollista. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, ruokaturva, köyhyys sekä muutokset energian tuotannossa vaikuttavat globaaliin toimintaympäristöön. Yhteiskuntien välinen ja sisäinen polarisaatiokehitys lisää konfliktiriskejä.

Euroopan unioni (EU) on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. EU:n toimintaa leimaa yhtäältä Ison-Britannian eroprosessi; toisaalta EU:n oman toiminnan tehostamispyrkimykset. Muuttoliike ja terrorismin ja radikalisaation uhka lisäävät odotuksia EU:n toimintakykyä kohtaan. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista hybridivaikuttamisen lisääntyminen. Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjän toimet Ukrainassa ovat muuttaneet turvallisuuspoliittista ympäristöä. Yhdysvaltojen linjauksien ja roolin muotoutumiseen liittyy avoimia kysymyksiä. Kiina ja Venäjä pyrkivät laajentamaan vaikutusvaltaansa. Euroopan itäisen naapuruston kehitys on monin tavoin avoinna ja eteläisessä naapurustossa tilanne säilyy epävakaana. Afrikan poliittinen ja taloudellinen merkitys Euroopan ja Suomen kannalta kasvaa. Ympäristön muutosten myötä pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä sekä transatlanttinen yhteistyö tiivistyvät.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Suomi vaikuttaa ja viestii tavoitteellisesti toimintaympäristöönsä osana pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteisöä.

Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet v. 2019 ovat:

  • — Ulkoasiainhallinto edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia työskentelemällä Suomen, sen lähialueiden ja kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden hyväksi
  • — Ulkoasiainhallinto edistää sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää
  • — Ulkoasiainhallinto edistää Suomen kasvua tukevia avoimia taloussuhteita ja tukee suomalaisyritysten osallistumista kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin
  • — Ulkoasiainhallinto työskentelee ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian vahvistamiseksi
  • — Ulkoasiainhallinto edistää Agenda 2030:n toimeenpanoa ja toimii ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Toiminnalliset painopisteet eli arktiset alueet, Itämeren turvallisuus, Suomen ja Ruotsin yhteistyön vahvistaminen, transatlanttinen yhteistyö ja rauhanvälitys otetaan toiminnassa huomioon johdonmukaisesti. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana v. 2017—2019, Euroopan neuvoston puheenjohtajana v. 2018—2019 ja EU-puheenjohtajana loppuvuodesta 2019.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Naisten osuus johtotason tehtävissä oli 49 % v. 2017. Tavoitteena on naisten osuuden kasvattaminen johtotehtävissä heijastamaan henkilöstörakennetta.

Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on keskeinen painopistealue. Kehitysyhteistyössä tavoitteena on vuoden 2019 aikana seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen ja palveluiden saatavuuden ja laadun kehittäminen parhaina keinoina köyhyyden vastaisessa taistelussa sekä naisten ja lasten aseman ja terveyden parantamisessa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen.

Kestävä kehitys

Ulkoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa hallinnonalallaan erityisesti Suomen globaalin vastuun osalta. Suomen ulkopolitiikka kokonaisuudessaan edistää kestävää kehitystä ja toiminnan johdonmukaisuutta parannetaan kaikkien hallinnonalojen kesken. Kehityspolitiikalla tuetaan kehittyvien maiden kykyä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet tuoden myös esille Suomen kokemuksia ja käytänteitä. Siten koko Suomen kehitysyhteistyöbudjetti (momentti 24.30.66) 576 milj. euroa tukee kestävän kehityksen tavoitteita.

Ulkoministeriön hallinnonalalla edistetään vuoden 2019 talousarvioesityksessä hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitetta globaalisti yhteensä arviolta noin 300 milj. eurolla. Kehitysyhteistyöhankkeita, joiden osa- tai päätavoitteena on ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, tuetaan arviolta 159 milj. eurolla kehitysyhteistyövaroista. Ulkoministeriö edistää myös ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, jolla rajoitetaan ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Lisäksi tuetaan pääluokkaan osoitetuista muista määrärahoista musta hiili -hankkeita 2,0 milj. eurolla. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksista tuetaan 130 milj. eurolla ilmasto- ja ruokaturvaan liittyviä hankkeita ja Finnfundin pääoman korotuksesta 6 milj. eurolla tuetaan ilmastohankkeita. Ulkoministeriö työskentelee myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Vuonna 2019 tuetaan kestävän kehityksen innovaatioita arviolta 4,5 milj. eurolla, johon sisältyvät tuet YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriolle sekä YK:n lasten rahaston (UNICEF) ja YK:n väestörahaston (UNFPA) innovaatiorahastoille.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyövaltuus 411,48 416,35
24.30.89 Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyövaltuus - 130,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Ulkoasiainhallinto 244 551 245 154 249 272 4 118 2
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 220 760 219 488 224 836 5 348 2
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v) 2 282 982 952 -30 -3
21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 155 1 155 1 155 0
29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 12 494 16 059 16 059 0
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 7 860 7 470 6 270 -1 200 -16
10. Kriisinhallinta 74 276 73 359 66 528 -6 831 -9
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v) 58 429 57 999 51 168 -6 831 -12
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) 15 847 15 360 15 360 0
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 668 195 690 246 723 759 33 513 5
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0 0
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 528 195 550 246 583 759 33 513 6
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 10 000 0
89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) 130 000 130 000 130 000 0
90. Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot 90 267 94 332 82 146 -12 186 -13
50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 338 1 341 1 541 200 15
51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 31 45 45 0
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 86 992 90 046 76 060 -13 986 -16
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (kiinteä määräraha) 100 100 100 0
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 1 800 1 800 3 400 1 600 89
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 7 1 000 1 000 0
Yhteensä 1 077 290 1 103 091 1 121 705 18 614 2
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 404 1 432 1 483    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä v. 2019 enintään n. 500 henkilötyövuotta, siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä n. 120 asiantuntijaa ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä v. 2019 n. 940 henkilöä.

Pääluokan nimike on muutettu.