Talousarvioesitys 2019
01. Ulkoasiainhallinto
Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, yksityishenkilöitä, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, viestintää, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä. Monipuolinen osaaminen mahdollistaa Suomen tavoitteiden edistämisen ja paremman riskien hallinnan, osana kokonaisturvallisuutta, nopeastikin muuttuvissa oloissa. Keskeisellä sijalla on Suomen ja ulkoasiainhallinnon oman kriisinkestävyyden vahvistaminen. Toimintaa ohjaavat ulkoasiainhallinnon arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.
Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2019 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:
- — Ulkoasiainhallinnon tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, joka keskittyy kasvuun ja turvallisuuteen; konkreettisia tuloksia tavoitellaan erityisesti sisämarkkinoita syventämällä, monenvälistä sääntöpohjaista kauppaa edistämällä, EU:n ulkoista toimintaa ja puolustusyhteistyötä vahvistamalla sekä muuttoliikkeen hallinnalla. Ulkoasiainhallinto hyödyntää täysimääräisesti Suomen EU-puheenjohtajakauden 2019 suomat mahdollisuudet EU:n toimintakyvyn ja globaalin painoarvon vahvistamiseksi
- — Ulkoasiainhallinto edistää Itämeren alueen vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ulkoasiainhallinto syventää yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa
- — Ulkoasiainhallinto kehittää laaja-alaisesti Suomen ja Naton yhteistyötä
- — Ulkoasiainhallinto edistää poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja panostaa erityisesti vaikuttamistyöhön
- — Arktisen alueen vakautta ja taloudellista potentiaalia edistetään yhteistyössä alueen valtioiden kanssa; Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017—2019 hyödynnetään niin neuvoston aseman vakiinnuttamisessa kuin Suomen kansallisten intressien eteenpäinviemisessä
- — Ulkoasiainhallinto jatkaa aktiivista vaikuttamista EU:n yhteiseen Venäjä- ja laajemmin itäpolitiikan muovautumiseen. Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimista pidetään kiinni, kunnes edellytykset niiden poistamiseen täyttyvät. Samaan aikaan ulkoasiainhallinto pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa yhteisten etujen pohjalta, Suomen ja EU:n turvallisuutta vahvistaen
- — Ulkoasiainhallinto vahvistaa rauhanvälitystä ja dialogeja ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteinä ja osallistuu työhön konfliktien ratkaisemiseksi ja yhteiskuntien jälleenrakentamiseksi kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyön keinoin
- — Ulkoasiainhallinto osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin torjumiseksi ja ääriliikkeiden kasvualustan heikentämiseksi. Ulkoasiainhallinto työskentelee hybridi- ja kyberuhkien torjumiseksi sekä edistää vakautta, turvallisuutta ja vapaata kanssakäymistä digitaalisessa ympäristössä
- — Ulkoasiainhallinto edistää sopimuksiin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää, johon Suomen turvallisuus ja suomalaisen yhteiskunnan, ml. yritysten, toimintaedellytykset perustuvat. Suomi toimii kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeusnormiston puolustamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Ulkoasiainhallinto tehostaa työtä tyttöjen ja naisten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi. Suomen painopisteenä Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskaudella 2018—2019 on eurooppalaisen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistaminen
- — Ulkoasiainhallinto tukee toimia, joilla vahvistetaan EU:n talouskasvua ja työllisyyttä solmimalla ja toimeenpanemalla kauppasopimuksia. Ulkoasiainhallinto edistää Suomen vientiä vaikuttamalla liiketoimintaympäristöihin sekä tukemalla suomalaisyritysten osallistumista kansainvälisiin arvoketjuihin ja innovatiiviseen osaamiseen perustuvia kumppanuuksia. Team Finland -toimijoiden yhteistä viestintää ja käytännön vienninedistämisen osaamista ulkoasiainhallinnossa kehitetään yhteistoiminnassa Busines Finland -organisaation kanssa, ml. edustustojen päälliköiden rooli Team Finland -toiminnan maajohtajina
- — Ulkoasiainhallinto myötävaikuttaa siihen, että Suomen ulkopolitiikka edistää kestävää kestävää kehitystä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja vahvistaa toiminnan johdonmukaisuutta ja koordinaatiota; ulkoasiainhallinto edistää ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön, jolla rajoitetaan ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista
- — Ulkoasiainhallinnon tarjoamia konsulipalveluita kehitetään ottamalla huomioon uudistettava konsulipalvelulaki ja edustustojen tarpeet samalla varmistaen että ulkoasiainhallinnon tehtäviin kuuluvat palvelut ovat myönteinen tekijä kilpailtaessa kansainvälisistä osaajista.
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 224 836 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2019 (euroa)
| Ministeriö | 74 663 000 |
| Toimintamenot | 14 100 000 |
| Henkilöstömenot | 60 563 000 |
| Edustustot, 89 toimipistettä1) | 135 823 000 |
| Toimintamenot | 66 480 000 |
| Henkilöstömenot | 69 343 000 |
| Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 14 350 000 |
| Tietohallinto | 12 000 000 |
| Kiinteistöhallinto | 550 000 |
| Turvallisuus | 1 800 000 |
| Yhteensä | 224 836 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2017 toteutuma |
2018 ennakoitu |
2019 tavoite |
|
| Henkilötyövuodet | 2 341 | 2 349 | 2 417 |
| — Ulkoministeriö | 869 | 881 | 873 |
| — Ulkomaanedustus | 535 | 551 | 610 |
| — Paikallisesti palkatut | 937 | 917 | 934 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,7 | 3,7 |
| Eläköitymisikä | 65,3 | 65,6 | 66 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,8 | 5,0 | 5,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 235 431 | 232 959 | 237 144 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 11 771 | 13 471 | 12 308 |
| Nettomenot | 223 660 | 219 488 | 224 836 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 30 303 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 27 403 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 6 137 | 7 656 | 6 334 |
| — suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 28 814 | 26 500 | 27 249 |
| Tuotot yhteensä | 34 951 | 34 156 | 33 583 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
|---|---|---|---|
| — erilliskustannukset | 10 130 | 10 055 | 10 933 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 14 911 | 11 982 | 14 972 |
| Kustannukset yhteensä | 25 041 | 22 037 | 25 905 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 9 910 | 12 119 | 7 678 |
| Kustannusvastaavuus, % | 140 | 155 | 130 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Edustuston uudelleen avaaminen Bagdadiin | 1 200 |
| Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Pekingissä (siirto momentille 30.20.47) | -26 |
| Elintarvikeviennin erityisasiantuntijat edustustoverkossa (3 htv) | 1 000 |
| Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) | -176 |
| ILO:n hallintoneuvoston jäsenyys; erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä (siirto momentilta 32.01.01) | 4 |
| Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittelypilotin lisäresurssointi; viisumikäsittelijät | 200 |
| Kiinan paikkariippumattoman viisumikäsittelypilotonnin lisäresurssointi; LAMA-asiantuntija (1 htv) | 72 |
| Konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentille 26.30.02) | -694 |
| Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) | 140 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentilta 24.30.66) | 204 |
| Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) | -19 |
| Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.30.01) | 192 |
| Radikalisoitumisen ja terrorismin vastainen viestintä | -150 |
| Rahoitusattasea Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 28.01.01) | 202 |
| Siirto momentilta 24.01.74 | 500 |
| Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) | 171 |
| Team Finland Knowledge -asiantuntijat Suomen suurlähetystöissa Washingtonissa, Singaporessa, Buenos Airesissa, Pretoriassa, New Delhissä ja Moskovassa (siirto momenteilta 29.40.20, 29.40.50 ja 29.40.55) | 1 239 |
| Team Finland -verkoston vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla | 1 |
| Vienninedistäminen | -1 500 |
| Vientilupahakemusten käsittelyn lisäresurssointi (1 htv) | 82 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 585 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -48 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -24 |
| Palkkausten tarkistukset | 3 451 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -31 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -1 172 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -730 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -314 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 989 |
| Yhteensä | 5 348 |
| 2019 talousarvio | 224 836 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 2 001 000 |
| 2018 talousarvio | 219 488 000 |
| 2017 tilinpäätös | 220 760 000 |
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 952 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.
Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -30 |
| Yhteensä | -30 |
| 2019 talousarvio | 952 000 |
| 2018 talousarvio | 982 000 |
| 2017 tilinpäätös | 2 282 000 |
21. Ulkoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.
Momentin nimike on muutettu.
| 2019 talousarvio | 1 155 000 |
| 2018 talousarvio | 1 155 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 155 000 |
29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 16 059 000 |
| 2018 talousarvio | 16 059 000 |
| 2017 tilinpäätös | 12 494 320 |
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 270 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| New Delhin kiinteistön peruskorjaus | -50 |
| New Yorkin kanslioiden muutosta aiheutuvat kustannukset | -1 960 |
| Siirto momentille 24.01.01 | -500 |
| Siirto momentille 24.90.66 | -500 |
| Suomen Euroopan unionin pysyvän edustuston virka-asunnon kunnostaminen | -460 |
| Välttämättömät korjaustarpeet | 1 270 |
| Tasomuutos | 1 000 |
| Yhteensä | -1 200 |
| 2019 talousarvio | 6 270 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 5 100 000 |
| 2018 talousarvio | 7 470 000 |
| 2017 tilinpäätös | 7 860 000 |