Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot

Talousarvioesitys 2019

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2019 neljänneksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä huolimatta kansainvälisen talouden heikoista uutisista. Maailmantalouden kasvu hidastuu kuluvana vuonna kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden takia.

Vuonna 2019 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,5 %. Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti v. 2019. Suomen tärkeimmistä vientimarkkinoista Saksan talouden näkymät ovat heikot. Vientiteollisuuden näkymät eivät ole merkittävästi heikentyneet, mutta tavaraviennin kasvu jää vaatimattomaksi muilla toimialoilla paitsi meriteollisuudessa.

Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun vuoden 2019 aikana. Asuinrakennusinvestoinnit supistuvat, mutta myös tuotannollisten investointien kasvu hidastuu kansainvälisen talouden suhdanteen heikentyessä. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu ripeänä v. 2019, sillä kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu on lähes 2 %. Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousu sekä työllisyyden koheneminen.

Työllisten määrä nousee 0,9 % v. 2019, joskin suuri osa tämän vuoden kasvusta tulee perintönä viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä ja alkuvuonna 2019 työllisyys ei ole enää parantunut. Koko vuoden 2019 työllisyysasteen ennakoidaan nousevan 72,5 prosenttiin. Työttömyys on alentunut edelleen, mutta hitaasti. Työllisyyden kasvun vetämänä työttömien määrä vähenee myös v. 2019. Ennuste koko vuoden 2019 työttömyysasteeksi on 6,5 %.

Vuonna 2019 sopimuskorotukset nousevat ja niiden päälle tulevien palkkaliukumien ennakoidaan kasvavan nimellisansioiden noustessa 2,7 %. Työllisyyden yhä kasvaessa koko talouden palkkasumman ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 3,7 %.

Ennuste vuoden 2019 inflaatioksi on 1,1 %. Ansiotason kehityksen myötä palveluiden hintojen odotetaan kasvavan viime vuotta nopeammin. Tavaroiden hintojen vaikutus inflaatioon jää selvästi negatiiviseksi, jonka seurauksena pohjainflaatio jää edelleen vain noin prosenttiin.

Tuloarviot

Valtion saamien sekalaisten tulojen arvioidaan lisääntyvän 11,3 milj. eurolla. Tuloja kasvattaa mm. puolustushallinnon Foreign Military Sales (FMS) -maksujärjestelyyn liittyvät palautukset ja korkotuotot.

Valtion saamia omaisuustuloja kasvattaa järjestely, jossa Pohjolan Rautatiet Oy tulouttaa valtiolle 102 milj. euroa. Valtion omistama Pohjolan Rautatiet Oy perustettiin v. 2019 mm. suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Järjestelyllä pyritään varmistamaan pääoman säilyminen ja minimoimaan pääoman säilyttämiseen liittyviä kustannuksia sekä riskejä. Vastaava määräraha ehdotetaan budjetoitavaksi yhtiön Turun ja Tampereen suunnan nopeiden ratayhteyksien suunnittelukustannuksiin ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Näin ollen järjestelyllä ei ole vaikutusta valtion rahoitusasemaan.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 114 milj. euron lisäys ja määrärahojen 95 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2019 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta19 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2019 arvioidaan noin 2,4 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2019 lopussa arvioidaan olevan noin 107 mrd. euroa, mikä on noin 44 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2018
Tilinpäätös
2019
Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
2019
Hallituksen
esitys
2019
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
55 242 55 975 95 56 070
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 1 150 1 180 24 1 204
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
54 884 53 551 114 53 665
— Verotulot 44 373 45 521 - 45 521
— Muut tulot 10 512 8 030 114 8 144
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
-986 2 424 -19 2 404
— Nettolainanotto -879 2 474 -19 2 454
— Velanhallinta -107 -50 - -50

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 226 milj. eurolla. Vuoden 2019 kehysmenojen taso olisi 44 776 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennekorjaukset huomioon ottaen vuoden 2019 kehystaso on 44 807 milj. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 31 milj. euroa, joka voidaan siirtää vuodelle 2020 käytettäväksi kertaluonteisiin menoihin, ellei se tule käytetyksi lisätalousarvioissa v. 2019.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2019
     
25.01.20 Ajoitusmuutos ns. WinCapita-korvausten maksatuksissa -20,0
26.10.21 KEJO-hankkeeseen liittyvä uudelleenbudjetointi 1,5
26.30.01, 28.70.05 Pelastustoimen uudistuksen tietohallintoon ja tietojärjestelmiin liittyvä uudelleenbudjetointi. Määräraha siirretään momentilta 26.30.01 momentille 28.70.05. 2,4
30.10.43, 30.20.43 Uudelleenbudjetointi Manner-Suomen maaseudun maaseutuohjelman sisällä. Samalla määräraha siirretään momentilta 30.10.43 momentille 30.20.43. 26,1
31.01.88 Tuloutus Pohjolan Rautatiet Oy:ltä ja vastaavan määrärahan budjetointi uudelleen momentilla 31.01.88. Läpivirtauserä, vastaava tulo momentilla 13.03.01. 102,0
31.10.78 Tampereen rantaväylä ja Fennovoiman tieyhteys -hankkeisiin liittyvä uudelleenbudjetointi 8,6
32.50.64 Ajoitusmuutos Suomen rakennerahasto-ohjelman maksatuksissa -13,7
Yhteensä   106,9

Tuki Kuopion iskun jälkihoitoon

Kuopiossa 1.10.2019 tapahtuneen väkivaltaisen iskun jälkihoitoon ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 0,6 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 0,4 milj. euroa. Ehdotetun lisämäärärahan tavoitteena on varmistaa mm. riittävän traumahoidon ja psykososiaalisen tuen järjestäminen. Lisäksi Savon koulutuskuntayhtymälle iskusta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia ehdotetaan korvattavaksi, mikä mahdollistaa koulutuksen sujuvan jatkumisen ja tilanteen normalisoitumiseksi tarvittavat muut toimet.

Valtorin maksujen korotukset

Valtioneuvoston kanslian, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalojen määrärahoihin ehdotetaan yhteensä noin 1 milj. euron lisäystä Valtorin valvonta- ja tilannekuvapalvelun palvelumaksujen korotuksista aiheutuvien menojen kattamiseen.

Valtioneuvoston kanslia

Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon (International Equality Prize) avustusmenojen maksamiseen ehdotetaan 300 000 euroa.

Oikeusministeriön hallinnonala

Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 0,3 milj. euron lisäystä julkisselvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Sisäministeriön hallinnonala

Poliisin EU-puheenjohtajuuskauden turvamenojen osoittauduttua ennakoitua suuremmiksi ehdotetaan poliisin toimintamenoihin lisäystä 4 milj. euroa. Rahankeräyslain muutoksen johdosta Rabita-tietojärjestelmän päivitysmenoihin ehdotetaan 0,48 milj. euroa. Poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä (Kejo) -hankeen loppuunsaattamiseen ehdotetaan 2 milj. euroa.

Jussarön saaren öljyvahingon korvaamismenoja varten ehdotetaan Rajavartiolaitokselle rahoitusta 0,94 milj. euroa ja Suomen talousalueella tapahtuneen öljyvahingon torjuntakustannuksien kattamiseen ehdotetaan 1,2 milj. euroa.

Hätäkeskusjärjestelmän toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 2,7 milj. euroa.

Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseen v. 2019 ehdotetaan 4,7 milj. euroa ja viraston välttämättömiin ICT-menoihin 1,1 milj. euroa lisärahoitusta.

Puolustusministeriön hallinnonala

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan valtioneuvoston 19.9.2019 tekemän Laivue 2020 -hankintapäätöksen toteuttamisen mahdollistamiseksi tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäämistä 93,48 milj. eurolla ja määrärahan lisäystä 2,3 milj. eurolla.

Grob-koulutuslentokoneiden modifiointiin ehdotetaan 3 milj. euron lisäystä.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Verohallinnolle, Tullille ja Valtion tietotekniikkakeskus Valtorille ehdotetaan kertaluonteisia määrärahalisäyksiä yhteensä noin 12,5 milj. euroa lainsäädäntömuutosten ja välttämättömien ICT-investointien takia. Kansallisen Tulorekisterin laajentamiseen ehdotetaan yhteensä 19 milj. euroa, josta 4 milj. euroa on uudelleenbudjetoitua määrärahaa.

Ehdotetaan, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Helsingin Keski-Pasilan kaupunginosassa sijaitseva kiinteistövarallisuus vähintään 34 milj. euron myyntihinnalla. Lisäksi ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa Senaatti-kiinteistöille Jokioisissa sijaitsevan Jokioisten kartanon rakennuskannan ja niihin liittyvän pelto- ja metsäalueiden myynnin aloittamiseksi.

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tukeen ja ohjaukseen ehdotetaan nettomääräisesti lisättävän 11,2 milj. euroa, josta 2,4 milj. euroa aiheutuu pelastustoimen uudistuksen tietohallintoon ja tietojärjestelmiin liittyvästä uudelleenbudjetoinnista.

Opetus- ja kulttuurinministeriön hallinnonala

Kansallisteatterin pienen näyttämön suunnittelukustannuksiin ehdotetaan lisättäväksi 1 milj. euroa rahapelitoiminnan jakamattomista tuotoista.

Suomen merenkulun kansalliskokoelmaan kuuluvan majakkalaiva Kemin kunnostamiseen ehdotetaan noin 0,9 milj. euroa.

Kansallisarkiston toimintamenoihin ehdotetaan 0,9 milj. euron lisäystä perustoiminnan edellytysten varmistamiseksi.

Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenoihin ehdotetaan noin 0,12 milj. euron lisäystä pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Ruokaviraston toimintamenoihin ehdotetaan 3 milj. euron lisäystä viraston toiminnan turvaamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriölle ehdotetaan 1 milj. euroa ja maanmittauslaitokselle 3 milj. euroa siirtoa valtiovarainministeriön hallinnonalalta johtuen edellisen hallituksen maakuntauudistukseen liittyneen säästöpäätöksen perumisesta. Maanmittauslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan myös 0,2 milj. euron lisäystä järjestelmämuutoksista aiheutuviin menoihin, jotka johtuvat kansallista turvallisuutta alueiden käytössä ja kiinteän omaisuuden siirroissa varmistavista säädösmuutoksista.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014—2020) aloittamis- ja investointiavustuksista on peruuntunut myöntämisvaltuutta yhteensä 4,9 milj. euroa sekä kehittämisohjelman yritys- ja hanketuista on peruuntunut myöntämisvaltuutta 10,2 milj. euroa. Peruuntuneet valtuudet budjetoidaan uudelleen ohjelman täysimääräisen toteutumisen edistämiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Hailuodon kiinteän yhteyden valtuutta korotetaan 30,1 milj. eurolla 116,9 milj. eurosta 147 milj. euroon. Kustannusten kasvu johtuu erityisesti kiviaineksen arvioitua suuremmista kuljetuskustannuksista, eroosiosuojauksesta ja penkereen rakentamisesta. Lisäksi rakennusaika pitenee alkuperäisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan TE-digihankkeen kustannuksiin 7 milj. euron ja tietokantahallintajärjestelmän vaihdosta aiheutuviin lisäkustannuksiin 2,9 milj. euron siirtoa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentilta. Lisäksi TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 1,4 milj. euron lisäystä tietokantahallintajärjestelmän ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin.

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin vuonna 2018 myönnetystä määrärahasta ehdotetaan 30 milj. euroa peruutettavaksi ja uudelleenbudjetoitavaksi.

ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 2,9 milj. euron lisäystä, josta 1,8 milj. euroa on siirtoa valtiovarainministeriön hallinnonalalta johtuen edellisen hallituksen maakuntauudistukseen liittyneen säästöpäätöksen perumisesta.

Valtionavustukseen yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen ehdotetaan 290 000 euron lisäystä pk-yrityksille suunnattavaan työsuhdeneuvontaan.

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan myönnettävien lainojen arviomäärärahaan ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä maksatusarvioiden tarkentumisen vuoksi.

Rakennerahastojen purkautuneet ja loppuohjelmakaudesta purkautuviksi arvioidut 60,1 milj. euron myöntämisvaltuudet ehdotetaan uudelleen budjetoitavaksi ohjelmakauden 2014—2020 täysimääräisen toteutumisen varmistamiseksi. Ennakoitua pienempien maksatusten vuoksi EU-rakennerahastomomentin määräraha-arviota ehdotetaan vähennettäväksi 30 milj. euroa.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 36 milj. euron lisäystä tuotantomäärän kasvun takia.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Lapsilisiin varattuun määrärahaan ehdotetaan 13 milj. euron ja asumistuen 70 milj. euron vähennystä. Työttömyysturvan valtionosuuksiin ehdotetaan kaikkiaan 80 milj. euron vähennystä. Valtionosuuden työttömyysetuuksien ansioturvan ja vuorottelukorvauksen kuluista arvioidaan olevan tänä vuonna 45 milj. euroa aiemmin ennakoitua pienempi. Perusturvan kohdalla vähennys on 40 milj. euroa. Toimeentulotukeen varattuun määrärahaan ehdotetaan 50 milj. euron vähennystä. Edellä mainitut muutokset aiheutuvat lähinnä tarvearvioiden tarkentumisesta.

Valtionosuutta sairausvakuutuksen kuluista ehdotetaan alennettavaksi 10 milj. eurolla, mikä aiheutuu valtion maksuosuuden tarkentumisesta vuoden 2018 alijäämän osalta. Valtion osuutta kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista ehdotetaan vähennettäväksi 30 milj. euroa, mikä on seurausta kansaneläkkeen saajamäärien alenemisesta ja eläkkeensaajan asumistuen saajien vähentymisestä. Valtion osuutta yrittäjän eläkelaista aiheutuvista menoista ehdotetaan korotettavan 0,9 milj. eurolla tarvearvion tarkentumisen seurauksena.

Valtion korvausta sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin ja eräisiin kuntoutustoiminnan kuluihin ehdotetaan alennettavan yhteensä noin 13,2 milj. eurolla. Määrärahatarpeen aleneminen liittyy saajamäärien vähentymiseen. Rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin ehdotetaan yhteensä 29,2 milj. euron lisämäärärahaa, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin. Lisämäärärahasta noin 0,6 milj. euroa kohdennetaan rintamaveteraanien kuntoutukseen ja loput kotona asumista tukeviin palveluihin kuntien ilmoittavan lisätarpeen mukaisesti.

Ympäristöministeriön hallinnonala

Purkuakordien enimmäismäärää ehdotetaan kasvatettavan 2 milj. eurolla valtion tukeman asuntokannan sopeuttamiseksi väestöä menettävillä alueilla. Erityisryhmien investointiavustuksen tasoon ehdotetaan 2 milj. euron vähennystä.

Korkomenot

Valtionvelan korkomenoihin ehdotetaan 24 milj. euron lisäystä. Lisämäärärahan tarve aiheutuu etenkin negatiivisen korkotason aiheuttamasta emissiovoitosta viitelainan emission yhteydessä syyskuussa, mitä vastaavat korkosuojauksen menot ovat kasvaneet.

Eduskunnan vuodelle 2019 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 124 939 000 - 124 939 000
22. Tasavallan presidentti 20 076 000 - 20 076 000
23. Valtioneuvoston kanslia 271 263 000 924 000 272 187 000
24. Ulkoministeriön hallinnonala 1 135 595 000 - 1 135 595 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 978 867 000 -21 595 000 957 272 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 504 728 000 27 868 000 1 532 596 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 3 140 028 000 6 586 000 3 146 614 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 738 895 000 75 395 000 17 814 290 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 458 845 000 2 857 000 6 461 702 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 623 733 000 53 874 000 2 677 607 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 991 741 000 110 620 000 3 102 361 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 541 663 000 52 515 000 2 594 178 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 058 652 000 -238 050 000 14 820 602 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 205 284 000 -21 000 205 263 000
36. Valtionvelan korot 1 180 410 000 24 000 000 1 204 410 000
Yhteensä 55 974 719 000 94 973 000 56 069 692 000

Eduskunnan vuodelle 2019 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 45 521 025 000 - 45 521 025 000
12. Sekalaiset tulot 5 818 579 000 12 160 000 5 830 739 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 146 367 000 102 000 000 2 248 367 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 65 114 000 - 65 114 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 53 551 085 000 114 160 000 53 665 245 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 2 423 634 000 -19 187 000 2 404 447 000
Yhteensä 55 974 719 000 94 973 000 56 069 692 000