Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 993 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 286 km vuoden 2017 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  v. 2017 v. 2018 (arvio) v. 2019 (arvio)
       
Tie 14 953 14 898 14 217
Radat 4 671 4 791 4 537
Vesiväylät 206 238 232
Yhteensä 19 830 19 927 18 986

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2017 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Perusväylänpidon määrärahasta 90 milj. euroa on kehittämishankkeista siirrettyä määrärahaa, jolla hallitaan korjausvelkaa ja parannetaan liikenteellisiä olosuhteita.

Väylävirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.

Väyläviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

  • — huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
  • — toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
  • — varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
  • — vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
  • — parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
  • — luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
  • — varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
  • — edistää liikenteen automatisaatiota
  • — avata ja hyödyntää viraston tuottamaa tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
  • — varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Väyläviraston menot ja tulot (milj. euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Toimintamenot (01) 77,4 73,0 50,8
Tulot toiminnasta 1,6 1,1 0,4
Toimintamenot 79,0 74,1 51,2
Perusväylänpito (20) 1 202,3 1 406,8 1 036,9
Tulot 60,9 53,6 51,6
— Ratamaksu 42,9 45,0 45,0
— Muut tulot 18,0 8,6 6,6
Menot 1 263,2 1 460,4 1 088,5
Kunnossapito 802,8 803,2 780,6
— Hoito 354,3 339,7 373,2
— Jäänmurto 48,0 49,4 57,6
— Korjaus 400,5 414,1 349,8
Parantaminen ja suunnittelu 94,0 71,8 54,1
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 41,1 33,4 31,6
— Liikenteen hallinnan järjestelmät 19,6 21,0 -
— Suunnittelu 33,3 17,4 22,5
Liikennepalvelut 123,8 132,4 153,8
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 71,0 77,6 103,8
— Maantielauttaliikenne 49,1 49,3 50,0
— Merikartoitus 3,7 5,5 -
Korjausvelan vähentäminen 242,6 453,0 100,0
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) 442,1 495,0 451,2
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 18,2 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 279,1 335,0 298,2
Eräät väylähankkeet (78) 51,5 - -
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 93,3 125,0 118,0
Nettomenot yhteensä 1 721,8 1 974,8 1 538,9
       
Bruttomenot yhteensä 1 784,3 2 029,5 1 590,9

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2017
toteutuma
2018
arvio
muutos 2019
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 97 606 99 753 2,2 % 101 948 2,2 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 19,2 19,6 2,1 % 20,0 2,1 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 47 336 47 900 1,2 % 48 400 1,0 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 169 218 29 % 100 -54,1 %
Kustannukset, 1 000 euroa 82 118 91 132 11,0 % 94 324 3,5 %
Kustannusvastaavuus 57,9 % 52,8 % -5,1 %-yks. 51,4 % -1,4 %-yks.

01. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 754 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Väyläviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Väyläviraston tehtävänä on muun muassa:

  • — vastata hallinnoimastaan valtion tie- ja rataverkosta ja niiden kehittämisestä sekä niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta koko maassa
  • — osallistua liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön
  • — osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
  • — rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja
  • — vastata liikenteenohjauksen järjestämisestä
  • — edistää liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja automatisaatiota
  • — vastata maanteiden kunnossapidosta ja palvelutasosta, merkittävien tiehankkeiden rakentamisesta ja tienpidon valtakunnallisista tehtävistä sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja palvelutasosta
  • — vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
  • — vastata ja hallinnoida väyliä koskevia tietovarantoja ja huolehtia toimialansa tilastoinnista
  • — turvata talvimerenkulun edellytykset
  • — edistää väylänpidon markkinoiden toimivuutta
  • — huolehtia oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä edistää toimialallaan yhteiskunnan varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
  • — vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriön Väylävirastolle vuodelle 2019 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Tulostavoitteet 2017 toteutuma 2018 tavoite 2019 tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut      
Markkinat toimivat tasapuolisesti
ja niiden kehittymistä edistetään
     
Innovatiiviset hankinnat ja kokeilut     Hankinnan toimintalinjat
on uudistettu uudenlaisen
liiketoiminnan mahdollistamiseksi.
Kokeilut ovat vauhdittaneet
uusien palvelujen
kehittymistä ja käyttöä.
Rataverkon
käytön ja palveluiden tasapuolisuus
    Ratapihat toimivat
kilpailuneutraalisti. Rataverkon
haltijan palvelut on
kuvattu ja hinnoiteltu. Uudet
kapasiteetinhallinnan toimintamallit
on luotu ja käyttöönotto
aikataulutettu.
2. Liikenteen energiareformi      
Toimialan energiatehokkuus lisääntyy      
Liikennejärjestelmän tehokkuus     Toimeenpantu merkittäviä,
kestävää liikennejärjestelmää
edistäviä toimenpiteitä
ja hankkeita.
Edistetty liikenteen energiatehokkuutta
ja ympäristöystävällisyyttä
(esim. junaliikenteen
energiatehokkuus, digitalisaatio).
Väyläviraston hankintojen energiatehokkuus     Uudistettu hankintojen
energiatehokkuusvaatimuksia
koskevat toimintalinjat.
3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet      
Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa sekä
tehostanut logistiikkaa ja väylänpitoa
     
Automaattinen liikenne ja
tiedon hyödyntäminen
    Virasto on osallistunut roolinsa mukaisesti automatisoituvan liikenteen ekosysteemien, kokeilujen ja tietopohjan kehittämiseen.
Satelliittinavigoinnin toteuttaminen     Viraston vastuulla olevat SATNAV-hallinnonalan toimenpidesuunnitelman mukaiset
toimenpiteet v. 2019 on toteutettu.
Älykkään infraomaisuuden ja infran
kunnon hallinnan kehittäminen
    On hyödynnetty uusia tietolähteitä
ja uutta analytiikkaa osana infran omaisuudenhallintaa
ja liikennejärjestelmän
kehittämistä.
4. Luottamus digitaalisiin palveluihin      
Tieto, järjestelmät ja verkot ovat luotettavia      
Älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen
tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen
    Tiedon keruussa, hallinnassa,
jakelussa ja liikenteen ohjauksen
hankintasopimuksessa
on huomioitu tietoturvallisuuden
vaatimukset.
Digitaaliset palvelut ovat esteettömiä      
Liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyys     Virasto on toteuttanut vastuullaan olevat liikenteen ja viestinnän digitaalisten palveluiden esteettömyyden toimenpideohjelman toimenpiteet ja on antanut väliraportin.
5. Liikenne- ja viestintäverkot      
Väyläomaisuuden hallinta on systemaattista      
Väyläomaisuuden hallinta     Strateginen omaisuuden
hallinnan suunnitelma
on laadittu ja keskeiset toimenpiteet
ohjelmoitu suhteessa palvelutasoon ja rahoitukseen.
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin      
Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun
lain täytäntöönpano
    Liikennejärjestelmän uudistusten
toimeenpano on aloitettu yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Asiakastyytyväisyys     Asiakastyytyväisyysmittausten
vastaukset on analysoitu ja tarvittavat toimenpiteet päätetty.
Radanpidosta johtuvat viivästykset
kauko- ja lähijunaliikenteessä
    Radanpidosta johtuvat viivästykset
ovat vähentyneet.
Verkkojen ja järjestelmätason toimintavarmuus ja turvallisuus paranevat      
Verkkojen ja liikennejärjestelmätason
toimintavarmuus
    Rataverkon toimintavarmuutta
on parannettu elinkaaren
hallinnan avulla ja rataverkon
käytön suunnittelun kehittämisellä.
Tieverkon talvihoidon laatu
ja vastaavuus asiakastarpeeseen
on varmistettu.
Turvallisuusjohtamisjärjestelmät ja
riskienhallinta
    Turvallisuusjohtamisjärjestelmät
ovat integroituja viraston
johtamisjärjestelmään ja toimivat
laadukkaasti.
Viraston riskienhallinta on
systematisoitua ja koordinoitua.
Palveluntuottajien ja -ketjujen
valvontaa on parannettu.
Väylien palvelutason seuraaminen     On tuotettu ja analysoitu digitaalista
tietoa väylien kunnosta,
liikenteenohjauslaitteista,
tiemerkinnöistä, liikennetilanteesta
ja häiriöistä.
Verkot mahdollistavat uudet innovatiiviset
palvelut
     
Verkot luovat mahdollisuuksia uusien
palvelujen kehittymiselle
    Liikenteen ja logistiikan sekä
niiden palveluiden ja palvelukonseptien edellyttämät muutostarpeet verkoille on tunnistettu ja otettu suunnitelmiin.
Suomi on 5G-teknologian kärkimaa      
5G-hankkeen toteuttaminen ja edistäminen     Hanketta on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti.
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus1)      
Työn tuottavuuden kasvu, % 1,3 1,0  
Kokonaistuottavuuden kasvu, % -2,1 0,2  
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 116 120 120

1) Liikenneviraston tavoitteet v. 2017—2018; vuoden 2019 osalta ei vielä määritelty

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtäväkokonaisuudet. Tämän johdosta momentilta on siirretty 6 664 000 euroa momentille 31.20.01 Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot. Tämä summa sisältää siirtyvää 78 henkilötyövuotta vastaavat palkkaus- ja muut kulut.

Hallinnonalan virastouudistuksen yhteydessä viraston tehtävistä siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon viranomaistehtävät, mm. merikartoituksen järjestäminen, kauppa-alustukien myöntäminen ja julkisen liikenteen kehittämiseen liittyvät tehtävät. Väylävirasto keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väylien palvelutason ylläpitoon, väylien kehittämiseen, automatisoinnin edistämiseen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 79 000 74 114 51 154
Bruttotulot 1 625 1 100 400
Nettomenot 77 375 73 014 50 754
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 068    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 006    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (-78 htv) (siirto momentille 31.20.01) -6 664
Liikenteenohjausyhtiöön siirtyvät tehtävät (-175 htv) (siirto momentille 31.10.20) -16 317
Siirto momentilta 31.20.01 (1 htv) 118
Toimintamenosäästön uudelleenkohdennus momentilta 31.01.01 -33
Eläkemaksurakenteen muutos 204
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -66
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -33
Palkkausten tarkistukset 1 754
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -18
Toimintamenojen tuottavuussäästö -391
Toimintamenosäästö (HO 2015) -910
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -210
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -176
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 509
Vuokramenojen indeksikorotus 25
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -52
Yhteensä -22 260

Momentin nimike on muutettu.


2019 talousarvio 50 754 000
2018 I lisätalousarvio 535 000
2018 talousarvio 73 014 000
2017 tilinpäätös 74 313 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 545 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 3 209 000 euroa talousarvioesityksen 50 754 000 euroon nähden on siirtoa momentille 31.10.20 ja johtuu täsmentyneistä laskelmista liikenteenohjausyhtiön palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta ja yleiskustannuksista.


2019 talousarvio 47 545 000
2018 I lisätalousarvio 535 000
2018 talousarvio 73 014 000
2017 tilinpäätös 74 313 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 545 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 460 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 31.01.21.


2019 IV lisätalousarvio 460 000
2019 talousarvio 47 545 000
2018 tilinpäätös 73 549 000
2017 tilinpäätös 74 313 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 460 000 euroa.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 036 852 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavalta liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 103 817 000 euroa.

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan

1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa

3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja A-luokan murtajille ja tarjouskilpailussa Arctia Icebreaking Oy tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 15.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025 Sopimus kattaa kaksi A-luokan murtajaa (Fennica ja Nordica).

Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja yhdelle C-luokan murtajalle ja tarjouskilpailussa Alfons Håkans AS, Suomen sivuliike tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 1.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025. Sopimus kattaa yhden C-luokan murtajan (Zeus of Finland).

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 6,6 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa. Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Väyläviraston liikennekeskukset hoitavat meri- ja tieliikenteen operatiivista liikenteenhallintaa sekä valvovat ja koordinoivat rautatieliikenteen ohjausta. Väyläviraston liikenteenohjauksen operatiiviset 24/7 palvelutoiminnot sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot siirtyvät uuden, perustettavan valtion täysin omistaman erityistehtäväyhtiön hoidettavaksi. Liikenteenohjausyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2019. Väyläviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Väylävirasto tulee maksamaan tulevalle yhtiölle liikenteenohjauksesta palvelusopimukseen perustuvaa palvelumaksua. Palvelumaksua maksetaan perusväylänpidon momentilta 103,8 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon määrärahat. Tämän johdosta momentilta on siirretty 9 843 000 euroa momentille 31.20.01. Tämä summa sisältää siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon momentilta maksetut menot, kuten tietohallinnon ja projektien menot.

Väylänpidon tuoteryhmittely uusitaan vuoden 2019 alusta ja on seuraava: kunnossapito (hoito ja korjaukset), parantaminen ja suunnittelu sekä liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Hoidolla (431 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkkojen hoitoon käytetään 373 milj. euroa ja jäänmurtoon 58 milj. euroa. Nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulainmukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 51,4 % vuonna 2019. Jäänmurtaja Polariksen lisämäärärahatarve 7,558 milj. euroa katetaan Talvimerenkulku merten moottoriteillä WINMOS hankkeen TEN-T tukien tuloutuksista 22,62 milj. euroa jäänmurtajan rakentamiseksi momentille 12.31.10 vuosina 2014—2017. EU-komissio on hyväksynyt 17.4.2018 tuen käyttämisen ehdotettuun tarkoitukseen. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäistä puolitusta on jatkettu vuosille 2019—2020.

Liikenneväylien korjaukseen käytetään 350 milj. euroa. Korjauksilla huolehditaan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Valtaosa korjausrahoituksesta (319 milj. euroa) käytetään väylien elinkaaren hallintaan. Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Korjausrahoituksen lisäksi suurista kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään 90 milj. euroa korjausvelan kasvun hillitsemiseen.

Parantamiseen ja suunnitteluun käytetään 54 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Rahoituksella toteutetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu sekä ns. tunnin junan suunnittelu (10 milj. euroa). Parantamisen rahoituksessa on mukana mm. rautateiden tasoristeysten parantamiseen 8 milj. euroa.

Liikennepalveluihin käytetään 154 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavasta liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (104 milj. euroa) sekä maantielauttaliikenteen järjestämisestä (50 milj. euroa).

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla.

Suunnittelurahaa on tarkoitus käyttää myös Helsinki—Turku nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

  2017 tilinpäätös 2018 varsinainen talousarvio 2019 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 776 1 765 769 - 769 569 - 569
Radanpito 457 53 414 592 53 539 415 51 364
Vesiväylänpito 94 1 93 100 1 99 105 1 104
Yhteensä 1 327 55 1 272 1 461 54 1 407 1 089 52 1 037

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Jäänmurtaja Polariksesta aiheutuva jäänmurtokustannusten kasvu 7 558
Kehä I Laajalahden kohta (siirto momentille 31.10.77) -13 000
Kertaluonteisen erän poisto -11 800
Korjausvelan vähentäminen -40 000
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (siirto momentille 31.20.01) -9 843
Liikenteen ohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Liikenteenohjauspalvelujen yhtiöittäminen (siirto momentilta 31.10.01) 16 317
Liikenteen turvallisuus ja kelirikkopaketti 1 220
Pääradan suunnittelu 1 000
Suunnittelurahan palautus (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Tasoristeysten parantaminen -2 000
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -313 000
Säästöpäätös -10 000
Yhteensä -369 948

2019 talousarvio 1 036 852 000
2018 I lisätalousarvio 15 540 000
2018 talousarvio 1 406 800 000
2017 tilinpäätös 1 271 800 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 040 061 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavan liikenteenohjausyhtiön kanssa solmittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 141 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

Lisäys 3 209 000 euroa talousarvioesityksen 1 036 852 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 31.10.01 liikenteenohjausyhtiön palvelukseen siirtyvän henkilöstön palkkausmenoihin ja yleiskustannuksiin.

Ratamaksun perusmaksun kertymää korotetaan 45 000 000 eurosta 51 000 000 euroon johtuen yksikköarvojen tarkistamisesta ja liikennemäärien arvioidusta kasvusta. Vastaava korotus tehdään radanpidon menoihin.


2019 talousarvio 1 040 061 000
2018 II lisätalousarvio 46 150 000
2018 I lisätalousarvio 15 540 000
2018 talousarvio 1 406 800 000
2017 tilinpäätös 1 271 800 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Perusväylänpitoon esitetään noin 1,04 mrd. euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 569 milj. euroa, radanpitoon 364 milj. euroa ja vesiväyliin 104 milj. euroa. Momentin määrärahaan sisältyy myös osa (19 milj. euroa) budjettiriihessä sovitusta 49 milj. euron liikennepaketista, joka on tarkoitettu liikenneturvallisuuden ja maanteiden talvikunnossapidon parantamiseen. Loppuosa (30 milj. euroa) sisältyi jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon, ja se osoitettiin pääosin talvikunnossapitoon ja tasoristeysten poistamiseen. Lisäbudjettiin sisältyi myös 16,15 milj. euron lisäys korjausvelan vähentämiseen, joka kohdennetaan mm. siltojen kunnostamiseen.

Kun 1.12.2018 voimaan tulleen lisäbudjettirahoituksen käyttö jää suurelta osin ensi vuoden puolelle, nousee perusväylänpidon rahoitus käytännössä noin 1,09 mrd. euroon. Rahoitustaso jää kuitenkin noin 300 milj. euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi, koska kolmivuotinen korjausvelkaohjelma ja siihen liittynyt lisärahoitus päättyvät. Korjausvelkaohjelmaan sisältynyttä rahoitusta on tosin vielä käyttämättä noin 100 milj. euroa, mutta se on sidottu jo aiemmin päätettyihin hankkeisiin.

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä ehdotti 28.2.2018 jättämässään loppuraportissa vähintään 300 milj. euron tasokorotusta perusväylänpitoon, mutta määrärahakehyksessä ei ollut tällaista varausta eikä ehdotusta otettu tässä vaiheessa huomioon. Rahoituksen supistuessa resurssit joudutaan kohdentamaan selkeämmin vilkasliikenteisille ja elinkeinoelämän kannalta tärkeimmille väylille, jolloin erityisesti vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnon ennustetaan heikkenevän. Päällysteiden korjausmäärien arvioidaan vähenevän noin puoleen vuoden 2018 tasosta.

Suomen liikenneverkossa on arvioitu olevan 2,5 mrd. euron korjausvelka. Noin 100 milj. euron vuosivauhdilla edennyt korjausvelan kasvu saatiin lisärahoituksella pysähtymään, mutta jos rahoitustaso jää jatkossakin vuoden 2019 tasolle, korjausvelan määrän arvioidaan kasvavan nopeasti.

Valiokunta katsoo, että hallituksella on oltava valmiutta arvioida perusväylänpidon rahoitustarpeita jo vuoden 2019 lisätalousarviossa, minkä lisäksi on välttämätöntä, että seuraavassa hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan perusväylänpidon riittävä rahoitus liikenneverkkotyöryhmän ehdottamalla tavalla. Tällöin perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso olisi noin 1,3 mrd. euroa, mikä edistäisi väyläverkon pitkäjänteistä ja kestävää kunnossapitoa. Näin parannettaisiin mm. liikenteen sujuvuutta ja kuljetusketjujen toimivuutta ja niiden myötä myös elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi. Kun rahoitus ensi vuonna alenee, mahdollisuudet korjausvelan vähentämiseen heikkenevät ja etenkin alemman asteisen tieverkon kunnon arvioidaan huononevan.

Valiokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 25 300 000 euroa, jolloin perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä (vuoden 2018 toinen lisätalousarvio huomioon ottaen) yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Määräraha osoitetaan eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin, liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, joiden kustannusarviot vaihtelevat 50 000 eurosta eurosta 5,75 milj. euroon.

Kunnostettavat kohteet ovat:

  • — Vt 5 Siilinjärvi—Lapinlahti, ohituskaistaparin rakentaminen, 5 750 000 euroa
  • — Vt 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa, 1 300 000 euroa
  • — Tien 3192 Liesontie—Porraskoskentie parannus ja asfaltointi Hämeenlinnassa, 900 000 euroa
  • — Terrafamen alueelle vievän tien 870 liikenneturvallisuuden parantaminen Kainuussa, 400 000 euroa
  • — Tien 870 parantaminen Rautavaaralla, 850 000 euroa
  • — Tien 3864 Sipari—Pulsa perusparannuksen jatko Kaakkois-Suomessa, 800 000 euroa
  • — Järventaustantie 13611, soratien parantaminen Hämeessä, 60 000 euroa
  • — Hirvijärventie 13619, soratieosuuden parantaminen ja päällysteen korjauksia Hämeessä, 70 000 euroa
  • — Tanttalantien 13851 parantaminen Hämeessä, 210 000 euroa
  • — Selänojantie 13822 parantaminen Riihimäellä, 400 000 euroa
  • — Auttoinen—Porasa välisen tien 3200 parantaminen Hämeessä, 100 000 euroa
  • — Ojajärventie 13659, soratien parantaminen Tammelassa, 50 000 euroa
  • — Riista-aidan uudistaminen ja laajentaminen vt 9:llä välillä Nuutajärvi—Urjala—Kylmäkoski, 220 000 euroa
  • — Riista-aidan rakentaminen kt 54:llä välillä Riihimäki—Vojakkala, 370 000 euroa
  • — Vt 3, liityntäpysäköinnin parantaminen Riihimäellä, 200 000 euroa
  • — Porokylänkadun ja Pappilansuoran liittymän parantaminen kantatiellä 75 Nurmeksessa, 350 000 euroa
  • — Tien 5910 parantaminen Vieremällä välillä tie 88 — tehdasalue, 100 000 euroa
  • — Kaartusentien parantaminen Alajärvellä, 50 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen tieosuudelle Lintukangas—Rannilantien liittymä Keski-Suomessa, 620 000 euroa
  • — Tieyhteyden rakentaminen välille Yrityslaakso—Karstulantie Soinissa, 400 000 euroa
  • — Maantien 17109 päällystäminen Jalasjärvellä, 400 000 euroa
  • — Alikulkutunnelin rakentaminen Repolantielle Nousiaisissa, 150 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vt 23:n viereen välillä Söörmarkku—Noormarkku Satakunnassa, 400 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän parantaminen Kontiolahdella välillä Tuppihaantie—Urheilukentäntie, 500 000 euroa
  • — Maantien 13343 (Koskenkyläntie) parantaminen Pirkanmaalla, 450 000 euroa
  • — Asikkalan Rutalahdentien parantaminen Hämeessä, 300 000 euroa
  • — Maantien 13353 (Korhusvalli—Ylivalli) kantavuuden lisääminen Pirkanmaalla, 300 000 euroa
  • — Harjumaan—Luusniementien 15254 parantaminen Etelä-Savossa, 500 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 933 välille Häkinvaara—Valajaskoski Rovaniemellä, 500 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 934 välille Vitikanpää—Ketavaara Rovaniemellä, 1 600 000 euroa
  • — Oripää—Hirvikoski-välisen tieosuuden parantaminen maantiellä 210 Loimaalla, 800 000 euroa
  • — Oulaisten alueen liikenneturvallisuuden parantaminen, 600 000 euroa
  • — Saikarintien 5460 peruskorjaus Sisä-Savossa välillä Vaajasalmi—Tervamäki, 800 000 euroa
  • — Valtimontien 5284 parantaminen Pohjois-Karjalassa, 550 000 euroa
  • — Vt 18 liittymäjärjestelyjen suunnitteluun ja rakentamiseen Niemisvedentien ja Karhunkierroksen risteysalueilla Ähtärissä, 300 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Inkeroistentielle (354) osuudelle Päätie—Valtatie 15 Kouvolassa, 300 000 euroa
  • — Riista-aidan rakentaminen Helsinki—Turku-moottoritielle välille Vihti—Kirkkonummi, 350 000 euroa
  • — Laihian Länsitien 6871 parantaminen ja päällystäminen välillä Isokylä—Kylänpää, 200 000 euroa
  • — Mustavirrantien 5571, Haatalantien 16205 ja Tuovilanlahdentien 16172 peruskunnostus Maaningalla, 500 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mt 17517 välille Tepontie—Latikan asemakaava-alue Seinäjoella, 250 000 euroa
  • — Vt 13 parantaminen Saarijärven Asemankannaksella, 200 000 euroa
  • — Liikenneturvallisuuden parantaminen tieosuudella Kurhila—Hillilä—Asikkalan kirkonkylä, 650 000 euroa
  • — Yhdystien 9005 parantaminen välillä kt 76—Sotkamo Silver Oy:n kaivos, Sotkamo, 500 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen seututielle 672 (Tokerotie) välille kt 67—Vennanmäentie Kauhajoella, 400 000 euroa ja
  • — Rekikoskentien 12831 kunnostaminen Huittisissa, 600 000 euroa.

Rautatiet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös rataverkon kuntoon, johon kohdistuu noin 1 mrd. euron korjausvelka. Mm. turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaaressa päässä, mistä aiheutuu korjaustarpeita, jotka ovat omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Valiokunta korostaa, että liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää mm. sitä, että raideliikenteen houkuttelevuutta kuljetusmuotona lisätään niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia rataverkon kuntoon ja turvallisuuteen sekä turvalaitteiden digitalisointiin.

Valiokunta kiirehtii myös tasoristeysten turvallisuuden parantamista, sillä valtion rataverkolla on edelleen lähes 2 000 vartioimatonta tasoristeystä. On myönteistä, että liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt vuosille 2018—2021 ajoittuvan tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman, johon sisältyy 65 kohdetta ja jonka toimeenpanoon on varattu 28 milj. euroa. Resursseja tulee kuitenkin kasvattaa selvästi enemmän, jotta tasoristeysten turvallisuuden parantaminen etenee nykyistä nopeammin. Matka-aikojen lyhentämiseksi olisi tärkeää, että vartioimattomat tasoristeykset poistettaisiin esim. rataosa kerrallaan, jolloin junien nopeutta voitaisiin nostaa.

Asetus pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Valiokunta on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäministeriö on antanut 21.11.2018 asetuksen maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta (933/2018). Näin yli 10 vuotta vireillä ollut runkoverkon valmistelutyö on saatu päätökseen. Asetuksen mukaisesti kaikkiin maakuntakeskuksiin ulottuu maanteiden ja rautateiden valtakunnallinen pääväylä, jota pidetään hyvässä kunnossa läpi vuoden. Pääväylät yhdistävät myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 361 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavan liikenteenohjausyhtiön kanssa solmittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 141 000 000 euroa.

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan

1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa

3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan lisäys osoitetaan liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen.


2019 II lisätalousarvio 40 000 000
2019 talousarvio 1 065 361 000
2018 tilinpäätös 1 468 490 000
2017 tilinpäätös 1 271 800 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp (26.6.2019)

Valiokunta on tyytyväinen hallituksen esitykseen, jossa osoitetaan lisäresursseja sekä liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen että sen kehittämiseen. Esitetyt peruskorjaus- ja kehittämishankkeet ajoittuvat vuosille 2019—2024 ja niiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä yli 600 milj. euroa. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti hankkeet painottuvat rataverkon parantamiseen.

Perusväylänpidon määrärahaa korotetaan 40 milj. eurolla, joka osoitetaan mm. rautateiden turvalaitteiden uusimiseen, radan päällysrakenteiden kunnostamiseen sekä raakapuuterminaalin rakentamiseen. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 260 milj. euroa.

Perusväylänpidon lisäpanostukset hillitsevät osaltaan väyläverkon korjausvelan kasvua, minkä lisäksi hallitusohjelma lähtee siitä, että vuodesta 2020 lukien perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan 300 milj. euron vuosittainen tasokorotus. Näin momentin vuotuinen määräraha on ensi vuodesta lukien noin 1,3 mrd. euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 380 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki-rataosalla siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 70 000 000 euroa

2) hankkeeseen E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 59 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 31.20.01 höyrylaiva SS Saimaan ylläpitoon.

Hankkeiden perusteluina esitetään:

Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla

Tampere—Seinäjoki -rataosa on pituudeltaan noin 150 km, josta 90 % on yksiraiteista. Matkustajajunien nopeudet radalla ovat 200 km/h ja rataosalla on vilkas tavaraliikenne. Rataosan turvalaitejärjestelmä on elinkaarensa lopussa, järjestelmän toimittajalta ei saada enää varaosia eikä tuotetukea. Viimeisen kahden vuoden aikana rataosalla on ollut jo useita turvalaitteista johtuvia pitkiä liikennekatkoja.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa rataosan häiriötön käyttö ja samalla vähentää merkittävästi koko Länsi-Suomen junaliikenteen häiriöherkkyyttä. Tarkoituksena on korvata nykyinen turvalaitejärjestelmä kokonaisuudessaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Hankkeen kustannusarvio on 70 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki

Turun kehätie on osa kansainvälistä TEN-T Skandinavia—Välimeri ydinverkkokäytävää, joka välittää liikennettä Turun ja Naantalin satamiin. Kausela—Kirismäki 9 km tiejakso on osa kaupunkiseudun kehittyvää logistiikan ja teollisuuden aluetta. Tiejakso poikkeaa TEN-T-standardista ollen 2-kaistainen ja tasoliittymin varustettu. Liikenne on vilkasta, ja tasoliittymät tukkeutuvat päivittäin.

Hankkeessa kehätie nelikaistaistetaan ja kevyen liikenteen verkko täydennetään Kausela—Pukkila välillä. Lisäksi Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymiä parannetaan, Kirismäen liittymän ramppijärjestelyjä täydennetään ja asuinalueiden kohdille toteutetaan melutorjuntaa. Hankkeen tavoitteena on TEN-T ydinverkon vaatimusten saavuttaminen ja kehätien roolin vahvistaminen liikennejärjestelmässä. Lisäksi tavoitteena on liikenteen ja kuljetusten sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen.

Hankkeen kustannusarvio on 59 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).


2019 IV lisätalousarvio 380 000
2019 II lisätalousarvio 40 000 000
2019 talousarvio 1 065 361 000
2018 tilinpäätös 1 468 490 000
2017 tilinpäätös 1 271 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 380 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki-rataosalla siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 70 000 000 euroa

2) hankkeeseen E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 59 000 000 euroa.

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 12 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää länsimetron rakentamiseen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 12,0 milj. euroa vuonna 2019, 97,313 milj. euroa vuonna 2020 ja 16,0 milj. euroa vuonna 2021. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
         
Matinkylä—Kivenlahti 12 000 97 313 16 000 125 313
Yhteensä 12 000 97 313 16 000 125 313

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ajoitusmuutos -19 500
Yhteensä -19 500

2019 talousarvio 12 000 000
2018 talousarvio 31 500 000
2017 tilinpäätös 83 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 7 000 000 euroa talousarvioesityksen 12 000 000 euroon nähden johtuu hankkeen ajoituksen tarkentumisesta.


2019 talousarvio 5 000 000
2018 talousarvio 31 500 000
2017 tilinpäätös 83 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää länsimetron rakentamiseen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 25 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Väylävirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.

Selvitysosa:Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 5,5 milj. euroa vuonna 2019, 30,0 milj. euroa vuonna 2020, 30,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 18,2 milj. euroa myöhemmin. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 19,6 milj. euroa vuonna 2019, 18,7 milj. euroa vuonna 2020 ja 0,95 milj. euroa vuonna 2021. 2. vaiheen kustannusten, yhteensä 15,95 milj. euroa, arvioidaan jakautuvan siten, että valtionavustusta maksetaan 7,95 milj. euroa vuonna 2021 ja 8,0 milj. euroa vuonna 2022.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
           
Raide-Jokeri pikaraitiotie 5 500 30 000 30 000 18 200 83 700
Tampereen raitiotie, 1. vaihe 19 600 18 700 950 - 39 250
Tampereen raitiotie, 2. vaihe - - 7 950 8 000 15 950
Menot yhteensä 25 100 48 700 38 900 26 200 138 900

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 9 000
Yhteensä 9 000

2019 talousarvio 25 100 000
2018 talousarvio 16 100 000
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 25 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Väylävirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 380 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Tampereen raitiotien 1. vaiheen valtionavustuksen ajoitusmuutoksesta.


2019 II lisätalousarvio 380 000
2019 talousarvio 25 100 000
2018 tilinpäätös 16 100 000
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 380 000 euroa.

37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

3) valtionavustusten maksamiseen kunnille niiden toteuttamiin, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka toimenpiteet kohdistuvat vuosiin 2018—2023. Osana edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen, viisivuotinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sitoutuneiden kaupunkien katuverkolla. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä omalla katuverkollaan. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen.


2019 talousarvio 3 500 000
2018 II lisätalousarvio 3 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta on tyytyväinen, että parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän ehdotuksen mukaisesti talousarvioesitykseen sisältyy määräraha kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon sisältyi 3,5 milj. euron määräraha, ja talousarviota täydentävään esitykseen sisältyy niin ikään 3,5 milj. euron määräraha. Kyse on vuoteen 2023 ulottuvasta ohjelmasta, jonka tavoitteena on 30 prosentin kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa voi käyttää myös hankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kuten esim. liityntäpysäköintialueen rakentamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

3) valtionavustusten maksamiseen kunnille niiden toteuttamiin, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin.

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

Selvitysosa:Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 490
Yhteensä -1 490

2019 talousarvio 1 000 000
2018 I lisätalousarvio 2 000 000
2018 talousarvio 2 490 000
2017 tilinpäätös 1 150 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 17 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 4 000
Yhteensä 4 000

2019 talousarvio 17 000 000
2018 talousarvio 13 000 000
2017 tilinpäätös 13 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityistielain (560/2018) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen ja kolmannen kappaleen.


2019 talousarvio 17 000 000
2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 13 000 000
2017 tilinpäätös 13 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahaan esitetään 4 milj. euron tasokorotusta, jolloin määräraha nousee 17 milj. euroon. Korotus on tarpeellinen, sillä etenkin viime talven vaikea kelirikko on lisännyt tuntuvasti kunnostustarpeita. Yksityistiet ovat keskeinen osa elinkeinoelämän kuljetuksissa, kun esim. kaikki raakapuu lähtee metsästä kumipyöräkuljetuksina.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 17 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityistielain (560/2018) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2019 talousarvio 34 997 000
2018 talousarvio 34 997 000
2017 tilinpäätös 18 178 677

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 29 997 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 34 997 000 euroon nähden aiheutuu tasomuutoksesta.


2019 talousarvio 29 997 000
2018 talousarvio 34 997 000
2017 tilinpäätös 18 178 677

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 29 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 298 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 48 800 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 31 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Väylävirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2019
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017/LTA 2018 2021 140,0   54,5 36,1 49,4
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0   47,0 34,0 40,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0   78,0 56,7 63,3
Kehä I Laajalahden kohta TA 2018 2021 20,0   2,0 15,0 3,0
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0   6,3 30,3 102,4
               
Ratahankkeet              
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014/LTA 2018 2020 48,8   36,0 3,0 -
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   68,7 25,4 55,9
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   39,0 13,8 7,2
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0   41,0 34,9 89,1
Uudenkaupungin radan sähköistys LTA 2017 2021 21,0   10,0 9,0 2,0
               
Vesiväylähankkeet              
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2019 40,0   36,0 4,0 -
Kokkolan meriväylä TA 2018 2020 45,0   15,0 25,0 5,0
Vuosaaren meriväylä TA 2018 2020 12,5   1,0 6,0 5,5
               
Yhteiset väylähankkeet              
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 160,3   434,5 298,2 422,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022— Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 293 150 245 200 169 100 8 500 715 950
Menot yhteensä 293 150 245 200 169 100 8 500 715 950

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 470 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, määrärahan ajoitusmuutos -15 000
Kehä I Laajalahden kohta (siirto momentilta 31.10.20) 13 000
Suunnittelurahan palautus (siirto momentille 31.10.20) -5 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -1 800
Vt 4 Kirri-Tikkakoski moottoritie, määrärahan ajoitusmuutos -15 000
Tasomuutos -13 000
Yhteensä -36 800

2019 talousarvio 298 150 000
2018 I lisätalousarvio 24 500 000
2018 talousarvio 334 950 000
2017 tilinpäätös 308 100 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Talousarvioesitykseen ei sisälly uusia kehittämishankkeita, vaan momentin määräraha (noin 298 milj. euroa) käytetään käynnissä oleviin tie-, rautatie- ja vesiväylähankkeisiin, joita on käynnissä yhteensä 13 kpl. Liikenneinvestoinnit (momentit 31.10.76, 31.10.77 ja 31.10.79) ovat yhteensä 446 milj. euroa, minkä lisäksi talousarviosta rahoitetaan eräitä joukkoliikennehankkeita (Länsimetron jatko, Raide-Jokeri-pikaraitiotie ja Tampereen raitiotiehanke) yhteensä noin 37 milj. eurolla. Myös nopeiden junayhteyksien suunnittelua jatketaan Helsingistä Turkuun, minkä lisäksi pääradan suunnittelun valmisteluun osoitetaan 1 milj. euron aloitusraha momentilla 31.10.20.

Valiokunta pitää raideyhteyksien kehittämistä erittäin tärkeänä mm. liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja korostaa Turun ja pääradan (Helsinki—Tampere—Oulu—Tornio) kehittämistarpeiden rinnalla myös Itäradan eli Itä-Suomeen suuntautuvien nopeiden ratojen merkitystä sekä alueellisen kehityksen että Venäjälle suuntautuvien raideyhteyksien parantamiseksi. Nopeita junayhteyksiä suunniteltaessa on samalla panostettava myös seudullisen liikenteen kehittämiseen, jotta mm. työmatkaliikenne ja työvoiman liikkuvuus ja saatavuus paranevat ja ns. tunnin työssäkäyntialue laajenee.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa liikennehankkeiden suunnittelu ja rahoitus pohjautuvat nykyistä pitkäjänteisempiin suunnitelmiin. Hyvänä pohjana tuleville ratkaisuille on parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän loppuraportti, jossa ehdotettiin 12-vuotisen, parlamentaariseen valmisteluun pohjautuvan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältäisi mm. kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.

Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että infrahankkeiden rahoitusta kehitetään ja löydetään myös uusia malleja, sillä valtion budjettirahoitus ei riitä kaikkiin niihin kehittämishankkeisiin, jotka ovat mm. liikenteen sujuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja työllisyyden kannalta perusteltuja. Esim. nopeat junayhteydet Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen vaativat erittäin suuria panostuksia, joiden rahoitus on vaikea sovittaa valtiontalouden kehyksiin. Siksi on löydettävä uusia rahoitusmalleja ja selvitettävä mahdollisuudet mm. liikenneverkkotyöryhmän ehdottamaan hankeyhtiömalliin, jossa omistajina voisivat olla valtion lisäksi esim. eläkeyhtiöt, yritykset sekä yhteyksistä hyötyvät kunnat ja muut tahot.

Valiokunta painottaa myös EU-rahoituksen hyödyntämistä ja korostaa hyvän suunnittelun ja kansallisen tason sitovien päätösten merkitystä. Tämä on lähivuosina erityisen tärkeää, sillä komissio on ehdottanut ydinverkkokäytävien laajentamista siten, että yhteys Helsingistä Tornioon tulisi tukikelpoiseksi. Ilman kansallisia investointipäätöksiä EU-rahoitusta ei kuitenkaan voida hyödyntää.

Uusien kehittämishankkeiden osalta valiokunta korostaa liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistämistä sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttämien kuljetusketjujen toimivuutta. Valiokunta nostaa esille erityisesti Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistyksen, jonka sähköistyksestä päätettiin jo keväällä 2012, mutta joka on edelleen toteuttamatta. Rata palvelee erityisesti raskasta liikennettä, ja sen käytön arvioidaan edelleen kasvavan mm. metsä- ja kaivosteollisuuden kuljetusten sekä Vartiuksen ja Kokkolan välisen transitoliikenteen lisääntyessä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että väyläverkko toimii luotettavasti myös niillä tie- ja rataosuuksilla, jotka palvelevat tehtaiden ja teollisuuden päivittäistä raaka-ainehuoltoa ja tavarakuljetuksia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 298 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 48 800 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 31 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 70 935 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 98 000 000 euroa

2) hankkeeseen Iisalmi—Ylivieska -rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 55 000 000 euroa

3) hankkeeseen Joensuun ratapihan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 74 000 000 euroa

4) hankkeeseen vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 64 000 000 euroa

5) hankkeeseen vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Oulun meriväylän rakentaminen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 27 500 000 euroa.

Vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 8 035 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu Kouvola—Kotka/Hamina -hankkeen, 500 000 euroa Ylivieska—Iisalmi -rataosan sähköistys -hankkeen, 1 000 000 euroa Joensuun ratapihan parantaminen -hankkeen, 2 400 000 vt 3 Hämeenkyrön ohitustie -hankkeen ja 30 000 000 euroa vt 8 Turku—Pori -hankkeen valtuuden käytöstä, 11 000 000 euroa Helsinki—Tampere -pääradan kehittämisen suunnittelusta sekä 23 035 000 euroa Oulun meriväylän rakentamisen lisärahoituksesta, jossa 15 000 000 euroa on lisäystä ja 8 035 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja välityskykyä sekä varmistaa turvallinen liikennöinti. Hankkeessa peruskorjataan rataa, tehdään pehmeikkö-, silta- ja rumpukorjauksia sekä uusitaan turvalaitteita. Lisäksi laajennetaan Kotolahden ratapihaa ja parannetaan välityskykyä mm. kohtausraiteilla.

Hankkeen kustannusarvio on 98,0 milj. euroa.

Ylivieska—Iisalmi -rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide

Hankkeen tavoitteena on rataosan kuljetusten tehokkuuden parantaminen ja laajemmin Kontiomäen ja länsirannikon satamien välisten kuljetusten tehostaminen. Ylivieska—Iisalmi ja Siilinjärvi—Ruokosuo välit sähköistetään, tehdään turvalaitemuutoksia ja rakennetaan Iisalmen kolmioraide.

Hankkeen kustannusarvio on 55,0 milj. euroa.

Joensuun ratapihan parantaminen

Hankkeen tavoitteena on liikenteen palvelutason parantaminen sekä liikennöinnin ja matkustajien turvallisuuden parantaminen. Hankkeessa nykyiset liikenteenohjaus- ja turvalaitteet korvataan nykyaikaisella järjestelmällä. Samalla ratatekninen rakenne uusitaan nykyliikennettä palvelevaksi ja toimivaksi, laitureita korotetaan ja rakennetaan silta välilaiturille.

Hankkeen kustannusarvio on 77,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 74,0 milj. euroa ja Joensuun kaupungin 3,0 milj. euroa.

Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie

Hankkeen tavoitteena on liikenteen ja kuljetusten sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä suunnitellun maankäytön mahdollistaminen. Hankkeessa rakennetaan kapea keskikaiteellinen nelikaistainen ohikulkutie, eritasoliittymiä, kevyen liikenteen järjestelyjä sekä muita tiejärjestelyjä. Lisäksi rakennetaan mm. uusi riistasilta ja meluntorjuntarakenteita.

Hankkeen kustannusarvio on 65,4 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 64 milj. euroa. Hankkeen H/K-suhde on 1,37.

Vt 8 Turku—Pori ohituskaistojen täydentäminen

Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä tasaisen matkanopeuden edistäminen. Hankkeessa rakennetaan ohituskaistapari Eurajoen ja Luvian välille sekä Laitilan eteläpuolelle. Lisäksi täydennetään Mynämäen pohjoispuolen ohituskaistoja keskikaiteella, porrastetaan liittymiä ja tehdään pohjavesisuojauksia.

Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa ja yhteysvälin vt 8 H/K-suhde on 1,32.

Helsinki—Tampere -pääradan kehittämisen suunnittelu

Helsinki—Tampere -pääradan toimivuuden kannalta Riihimäki—Tampere -rataosalla on keskeinen merkitys koko rataverkon toimivuuden kannalta. Rata kuuluu TEN-T -verkon ydinverkkoon. Pääradan yleissuunnittelun tavoitteena on yhteysvälin Riihimäki—Tampere välityskyvyn parantaminen kaukoliikenteen junavuorojen lisäämiseksi, lähijunaliikenteen kehittämiseksi sekä tavaraliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Välille Jokela—Riihimäki tehtävän yleissuunnitelman kustannusarvio on 1,5 milj. euroa ja suunnittelu tähtää välille rakennettavien lisäraiteiden toteuttamiseen. Riihimäen ja Tampereen välille tehtävien ohituspaikkojen suunnittelun kustannusarvio on 1,5 milj. euroa. Yhteysvälin kolmannen raiteen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi perustuvat Liikenneviraston vuosina 2017—2018 tekemään tarveselvitykseen. Suunnittelun kustannusarvio on 8 milj. euroa.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Oulun meriväylä

Hankkeelle on myönnetty 12,5 milj. euron määräraha vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Hankkeelle ehdotetaan 15 milj. euron valtuuden korotusta ja määrärahan lisäystä sekä vuoden 2019 lopussa vanhenevien määrärahojen uusimista, määrältään 8 035 000 euroa. Valtuuskorotus johtuu hankkeen asennuskaluston oletettua huomattavasti kalliimmasta hinnasta. Vanheneva määräraha johtuu toistaiseksi toteutumattomasta asennusurakasta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 II lisätalousarvio 70 935 000
2019 talousarvio 298 150 000
2018 tilinpäätös 363 850 000
2017 tilinpäätös 308 100 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp (26.6.2019)

Hallitus esittää viiden uuden kehittämishankkeen käynnistämistä, joilla parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, edistetään vientiä ja parannetaan raide- ja tieliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Hankkeiden suunnitteluvalmius on saadun selvityksen mukaan hyvä, ja ne ovat siten nopeasti käynnistettävissä.

Uusia ratahankkeita on kolme (Kouvola—Kotka/Hamina-radan parantaminen, Iisalmi—Ylivieska-rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide sekä Joensuun ratapihan parantaminen), joiden lisäksi käynnistetään kaksi tiehanketta (vt 3 Hämeenkyrön ohitustie ja vt 8 Turku—Pori, ohituskaistojen täydentäminen). Myös Oulun meriväylän rakentamisvaltuutta korotetaan ja Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun osoitetaan 11 milj. euroa. Hankkeiden kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 349 milj. euroa, josta kuluvan vuoden määrärahatarve on 71 milj. euroa.

Valiokunta pitää nyt käynnistettävien hankkeiden rinnalla merkittävinä myös hallituksen esityksen pöytäkirjamerkintöihin sisältyviä rataverkon kehittämistä koskevia kirjauksia. Niiden mukaan rataverkon suurten kehittämishankkeiden ja hankeyhtiöiden valmistelua jatketaan hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Tämän lisäksi Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistys etenee siten, että ratasuunnittelun arvioidaan valmistuvan vuodenvaihteessa ja hanke on tarkoitus käynnistää vuonna 2020.

Ensimmäisen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Valiokunta painottaa suunnitelman huolellista valmistelua, jossa tulee tarkastella laaja-alaisesti ja tiiviissä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä mm. liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä, kehittämistarpeita sekä kustannusvaikutuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyöty-kustannusanalyysin rinnalla kiinnitetään huomiota myös toimenpiteiden laajempiin yhteiskuntataloudellisiin vaikutuksiin.

Valiokunta täsmentää momentin päätösosan tekstiä vt 8 Turku—Pori-hankkeen nimen osalta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 70 935 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 98 000 000 euroa

2) hankkeeseen Iisalmi—Ylivieska -rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 55 000 000 euroa

3) hankkeeseen Joensuun ratapihan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 74 000 000 euroa

4) hankkeeseen vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 64 000 000 euroa

5) hankkeeseen vt 8 Turku—Pori, ohituskaistojen täydentäminen (Mynämäki, Laitila, Eurajoki) liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Oulun meriväylän rakentaminen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 27 500 000 euroa.

Vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 8 035 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 174 000 000 euroa

2) hankkeeseen Keski—Pasila, länsiraide liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 50 100 000 euroa

3) hankkeeseen Vt 12 Tillola—Keltti liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 000 000 eurolla 173 000 000 eurosta 174 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu ratahankkeen takuuaikana ilmenneistä korjaustarpeista rakenteiden osalta. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Keski—Pasila, länsiraide

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 300 000 eurolla 48 800 000 eurosta 50 100 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu useista hankkeessa aiemmin huomioimattomista riskeistä, joiden toteutuminen viivästyttäisi hankkeen loppuunsaattamista ja synnyttäisi lisäkustannuksia. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Vt 12 Tillola—Keltti

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 000 000 eurolla 14 000 000 eurosta 15 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu hankkeessa aiemmin huomioimattomista riskeistä, mm. viivästyskorot ja jätemaalöydökset. Riskien toteutuminen viivästyttäisi ja vaikeuttaisi hankkeen loppuunsaattamista. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 II lisätalousarvio 70 935 000
2019 talousarvio 298 150 000
2018 tilinpäätös 363 850 000
2017 tilinpäätös 308 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 174 000 000 euroa

2) hankkeeseen Keski—Pasila, länsiraide liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 50 100 000 euroa

3) hankkeeseen Vt 12 Tillola—Keltti liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 15 000 000 euroa.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään 8 620 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 8 620 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, mistä 1 220 000 euroa aiheutuu vt 12 Tampereen rantaväylä -hankkeen takuuaikaisten kustannusten kattamisesta ja 7 400 000 euroa Fennovoiman tieyhteys -hankkeen määrärahan uusimisesta.

Fennovoiman tieyhteys -hankkeen sopimusvaltuus on käytetty vuonna 2015 toteutussopimuksen laatimisen yhteydessä. Valtio maksaa rakentamisesta aiheutuneet menot hankkeen rahoittajalle rakennusurakan vastaanotosta kahden vuoden kuluttua yhtenä eränä edellyttäen, että ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnissä. Arvion mukaan ydinvoimala ei saa rakennuslupaa vuonna 2019.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 IV lisätalousarvio 8 620 000
2017 tilinpäätös 54 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään 8 620 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 8 620 000 euroa.

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 118 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2019 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2019
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 411,3 34,0 254,7
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 254,8 50,0 345,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 60,0 30,0 570,0
Hailuodon kiinteä yhteys TA 2018 2021 116,9 2,0 4,0 110,9
Yhteensä     2 126,9 728,1 118,0 1 280,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2019 2020 2021 2022— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 118 000 112 800 115 800 1 052 200 1 398 800

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 400 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeen muutos -7 000
Yhteensä -7 000

2019 talousarvio 118 000 000
2018 talousarvio 125 000 000
2017 tilinpäätös 107 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 118 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen E18 Hamina—Vaalimaa liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 550 000 000 euroa

2) hankkeeseen Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 147 000 000 euroa.

Selvitysosa:Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

E18 Hamina—Vaalimaa

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 110 000 000 eurolla 660 000 000 eurosta 550 000 000 euroon. Hankkeelta säästyy valtuutta ja määrärahaa onnistuneen kilpailutuksen ja investointivaiheen johdosta. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahasäästö kohdistuu myöhemmille vuosille.

Hailuodon kiinteä yhteys

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 30 100 000 eurolla 116 900 000 eurosta 147 000 000 euroon. Hankkeen tiesuunnitelman valmistumisen ja kustannusten tarkentumisen johdosta olemassa oleva valtuus ei riitä suunniteltuun 20 vuoden PPP-sopimukseen. Kustannusten kasvu johtuu varsinkin kiviaineksen arvioitua suuremmista kuljetuskustannuksista, eroosiosuojauksesta ja penkereen rakentamisesta. Lisäksi rakentamisaika pitenee alkuperäisestä. Valtuuden tarkistamista vastaava määrärahatarve kohdistuu myöhemmille vuosille. Lisävaltuuden aiheuttama määrärahatarve katetaan hankkeelta E18 Hamina—Vaalimaa säästyvällä määrärahalla.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 talousarvio 118 000 000
2018 tilinpäätös 125 000 000
2017 tilinpäätös 107 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen E18 Hamina—Vaalimaa liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 550 000 000 euroa

2) hankkeeseen Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 147 000 000 euroa.