Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
              01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
              21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              88. Osakehankinnat
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti toiminnalleen vuodelle 2019 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tuotokset ja laadunhallinta
Liikenteen ja viestinnän palvelut ja palvelumarkkinat
  • — Henkilö-, tavara- ja postikuljetusten toimiville markkinoille on luotu edellytykset poistamalla markkinoille tulon esteitä ja mahdollistamalla fyysisen liikkumisen ja digitaaliset ratkaisut yhdistävien ovelta ovelle -palveluiden syntyminen
  • — Käyttäjien tarpeisiin vastaavien liikenteen ja viestinnän palveluiden saatavuus on varmistettu ja yleispalvelu sekä palveluvelvoitteet on sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön.
Liikenteen energiareformi
  • — Uuden teknologian hyödyntämistä, biotaloutta, puhtaita ratkaisuja ja liikenteen energiatehokkuutta on edistetty.
Elinvoimainen media-ala
  • — Edellytykset media-alan uudistumiselle on luotu.
Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet
  • — Digitalisaatiota, automatisaatiota sekä suuria tietoaineistoja laajasti hyödyntävien uusien liikkumisen palvelujen ja uuden liiketoiminnan synty on mahdollistettu.
Luottamus digitaalisiin palveluihin
  • — Liikenteen ja viestinnän palvelumuodot sekä liiketoimintamallit ovat kehittyneet. Käyttäjien turvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat hallittavissa.
Liikenne- ja viestintäverkot
  • — Liikenne- ja viestintäyhteyksien saatavuus ja toimintavarmuus on turvattu
  • — Suomi on 5G-kärkimaa maailmassa.
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus
  • — Edellytykset liikenteen infrastruktuurin ja ylläpidon kestävälle rahoitukselle on luotu.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Kokonaistuottavuus on parantunut 2 % ja työn tuottavuus 1 % suhteessa edelliseen vuoteen.

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tavoitteet:

  • — Konserniyhtenäisyys on varmistettu; virastojen sekä toimialan yhtiöiden roolit ja tavoitteet ovat selkeät
  • — Hallinnonalan strategiset osaamisalueet ja -tarpeet on tunnistettu ja ministeriön osaamisen kehittämissuunnitelma laadittu ja osaamista kehitetty strategisilla alueilla
  • — Lainsäädäntötyö on edennyt monivuotisen suunnitelman mukaan
  • — Ministeriön viestintä ja sidosryhmätoiminta on avointa, suunnitelmallista ja vaikuttavaa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot14 29114 29114 599
Bruttotulot2101010
Nettomenot14 08114 28114 589
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta11 967  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle13 057  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01)-4
Säästöjen VNHY-siirron palautus momentilta 23.01.0128
Toimintamenosäästön uudelleenkohdennus momentille 31.10.0133
Eläkemaksurakenteen muutos101
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-6
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-3
Palkkausten tarkistukset417
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-4
Toimintamenojen tuottavuussäästö-99
Toimintamenosäästö (HO 2015)-230
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-37
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen112
Yhteensä308

2019 talousarvio14 589 000
2018 I lisätalousarvio80 000
2018 talousarvio14 281 000
2017 tilinpäätös15 171 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 135 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 31.01.21.


2019 IV lisätalousarvio135 000
2019 talousarvio14 589 000
2018 tilinpäätös14 361 000
2017 tilinpäätös15 171 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 135 000 euroa.

21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 660 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat siltä osin kuin niitä ei ole käytetty muiden määrärahojen lisäyksinä.


2019 talousarvio1 660 000
2018 talousarvio1 660 000
2017 tilinpäätös1 660 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 660 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 1 660 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennyksestä 135 000 euroa on siirtoa momentille 31.01.01, 460 000 euroa momentille 31.10.01, 680 000 euroa momentille 31.20.01 ja 385 000 euroa momentille 31.50.01.


2019 IV lisätalousarvio-1 660 000
2019 talousarvio1 660 000
2018 tilinpäätös1 660 000
2017 tilinpäätös1 660 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 1 660 000 euroa.

29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 384 582 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-94 698
Yhteensä-94 698

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio384 582 000
2018 talousarvio479 280 000
2017 tilinpäätös418 409 156

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 384 582 000 euroa.

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Väyläviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen ja rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamiseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyen:

1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa

2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen

3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton.

Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä ovat Finrail Oy, Air Navigation Services Finland Oy ja Cinia Group Oy. Lisäksi ministeriön toimialaan kuuluu Yleisradio Oy, jonka ohjauksesta vastaa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto. Liikenne- ja viestintäministeriössä on vuonna 2017 alkanut kaksi merkittävää hanketta, jotka lisäisivät ministeriön toimialaan kuuluvien yhtiöiden määrää. Toisessa hankkeessa Väyläviraston nykyiset tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi 1.1.2019 alkaen. Uusi liikenteenohjausyhtiö ja valtion nykyiset liikenteenohjausyhtiöt Air Navigation Services Finland Oy ja Finrail Oy muodostavat vuoden 2019 alussa konsernin, jossa tytäryhtiöt vastaavat liikennemuotokohtaisesti liikenteenohjauspalveluista. Konsernin omistajaohjaus tulee liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle. Toisessa hankkeessa rautateiden henkilöliikenne on tarkoitus avata kilpailulle. Kilpailun avaaminen edellyttää kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille, minkä toteuttamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytettäisiin kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. Perustettavien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulisi liikenne- ja viestintäministeriön vastuulle.

Omistus- ja yritysjärjestelyistä ja osakemyynneistä aiheutuvia tai niihin liittyviä menoja ovat järjestelyistä ja toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvien kustannusten lisäksi sellaiset kauppahinnan osittaiset palautukset, jotka perustuvat kauppakirjassa oleviin hinnantarkistusta tai myyjän maksettavaksi tulevia korvauksia koskeviin sopimusehtoihin. Omistajaohjaukseen liittyviä menoja ovat osakkeiden ja arvo-osuuksien hallinnointikustannukset, ministeriön tarvitsemien neuvonantaja- ja koulutuspalvelujen kustannukset, omistajaohjauksen toimiala- ja yritysjärjestelyosaamisen ylläpitämiseen liittyvät kustannukset sekä omistajien keskinäiseen yhteistyöhön liittyvät ja muut vastaavat kustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-1 000
Yhteensä-1 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio1 000 000
2018 talousarvio2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Väyläviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen ja rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamiseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyen:

1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa

2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen

3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 102 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perustelut muutetaan seuraaviksi siten, että määrärahaa saa käyttää sijoituksiin Pohjolan Rautatiet Oy:n tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Maksettavaa pääomaa saa käyttää Pohjolan Rautatiet Oy:ssä, sen tytäryhtiöissä tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiöissä Turun ja Tampereen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Enintään 1 000 000 euroa saa käyttää liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan liittyviin yritys- ja omistusjärjestelyihin, yhtiöittämisiin, niitä valmisteleviin toimenpiteisiin sekä toimialan yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyen:

1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtioenemmistöomisteisia yhtiöitä perustettaessa

2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä, yhtiöittämisistä ja niiden valmistelusta sekä toimeenpanosta aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen

3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton.

Selvitysosa: Valtion omistama Pohjolan Rautatiet Oy perustettiin vuonna 2019 muun muassa suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Valtio on pääomittanut yhtiötä osakkein, joiden myyntitulot olivat varainsiirtoverojen jälkeen 102 700 000 euroa 1.3.2019. Pohjolan Rautatiet Oy tulouttaa valtiolle 102 000 000 euroa. Järjestelyllä pyritään varmistamaan pääoman säilyminen ja minimoimaan pääoman säilyttämiseen liittyviä kustannuksia sekä riskejä.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää alustavat neuvottelut raideliikenneinvestoinneista hyötyvien kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kanssa Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata -hankeyhtiön perustamiseksi toteuttamaan infrastruktuurihankkeiden suunnittelua. Valtion rahoituksella on tarkoitus kattaa enintään 51 % infrastruktuurihankkeiden suunnittelun kustannuksista sekä muista yhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista. Tarkoitus on, että valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 %.

Yhtiöt on tarkoitus perustaa ja pääomittaa vasta sen jälkeen, kun valtio ja kunnat ja mahdollisesti muut hankkeesta hyötyvät julkisyhteisöt ovat päässeet neuvottelutulokseen suunnittelun rahoittamisesta, lähtökohdista hankkeiden suunnittelulle ja suunnittelun ohjaamisesta koskevasta yhteistyöstä ja hyötyjen selvittämisestä.

Tarkoitus on, että Tampereen suunnan hankeyhtiö Suomi-rataan osoitettaisiin enintään 76 500 000 euroa ja hankeyhtiö Turun tunnin junaan enintään 38 250 000 euroa suunnittelukustannusten kattamiseen sekä hankeyhtiöiden toiminnan organisoinnista syntyviin ja muihin kustannuksiin enintään 3 650 000 euroa. Hankeyhtiöiden rahoituksessa on huomioitu vuoden 2020 talousarvioesitykseen ehdotettu 15 700 000 euron pääomitus momentilta 31.01.88.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä ovat Traffic Management Finland Oy, Cinia Oy ja Pohjolan Rautatiet Oy. Lisäksi ministeriön toimialaan kuuluu Yleisradio Oy, jonka ohjauksesta vastaa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto.

Omistus- ja yritysjärjestelyistä, yhtiöittämisistä ja niiden valmistelusta sekä toimeenpanosta ja osakemyynneistä aiheutuvia tai niihin liittyviä menoja ovat järjestelyistä ja toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvien kustannusten lisäksi sellaiset kauppahinnan osittaiset palautukset, jotka perustuvat kauppakirjassa oleviin hinnantarkistusta tai myyjän maksettavaksi tulevia korvauksia koskeviin sopimusehtoihin. Omistajaohjaukseen liittyviä menoja ovat osakkeiden ja arvo-osuuksien hallinnointikustannukset, ministeriön tarvitsemien neuvonantaja- ja koulutuspalvelujen kustannukset, omistajaohjauksen toimiala- ja yritysjärjestelyosaamisen ylläpitämiseen liittyvät kustannukset sekä omistajien keskinäiseen yhteistyöhön liittyvät ja muut vastaavat kustannukset.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 13.03.01.


2019 IV lisätalousarvio102 000 000
2019 talousarvio1 000 000
2018 tilinpäätös2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 102 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perustelut muutetaan seuraaviksi siten, että määrärahaa saa käyttää sijoituksiin Pohjolan Rautatiet Oy:n tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Maksettavaa pääomaa saa käyttää Pohjolan Rautatiet Oy:ssä, sen tytäryhtiöissä tai suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavissa hankeyhtiöissä Turun ja Tampereen suunnan suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuuden suunnitteluyhtiöissä tulee olla vähintään 51 prosenttia. Pääomituksen edellytyksenä on, että kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä suunnittelun kokonaiskustannuksia siten, että valtion osuudeksi niistä jää enintään 51 prosenttia. Hankeyhtiöissä voisi olla myös muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa perustettavalle hankeyhtiölle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Enintään 1 000 000 euroa saa käyttää liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan liittyviin yritys- ja omistusjärjestelyihin, yhtiöittämisiin, niitä valmisteleviin toimenpiteisiin sekä toimialan yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyen:

1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtioenemmistöomisteisia yhtiöitä perustettaessa

2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä, yhtiöittämisistä ja niiden valmistelusta sekä toimeenpanosta aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen

3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton.