Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin niin, että niiden kysyntä seuraa suhdannekehitystä pienellä viiveellä.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian käyttö yleistyy erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvallisuutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Maasto- ja muiden paikkatietojen monipuolistuva käyttö esimerkiksi erilaisten analyysien lähtötietona lisää niihin kohdistuvia vaatimuksia. Kasvavat vaatimukset liittyvät muun muassa tietojen kolmiulotteisuuteen, elinkaareen, metatietoihin ja yhtenäisyyteen.

Tietotekniikka ja sen hyödyntämiseen liittyvät prosessit ja yhteistyörakenteet ovat entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä. Sähköistä asiointia lisätään, siitä tulee vuorovaikutteista ja vahvaan tunnistamiseen perustuvaa ja näin pyritään kohti kansalaisen kannalta yhtenäisten ja toisiinsa saumattomasti kytkeytyvien palvelujen käyttöä. Tekniikan kehittyminen näkyy käytettävän teknologian ja sovellusten jatkuvana uudistamistarpeena.

Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Perustietovarantojen rooli ja yhteiskäyttö hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä ja muun muassa tietojohtamisessa vahvistuvat kansallisen digitaalisen infrastruktuurin (mm. palveluväylän) kehittyessä ja yhtenäistyessä. Kiinteistötietojärjestelmän ylläpidolla ja parantamisella turvataan kansallinen vakuusjärjestelmä sekä luodaan edellytyksiä toimivalle markkinataloudelle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Maastotietojärjestelmällä on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana peruspaikkatietokokonaisuutena.

Koko julkisen hallinnon kattava kokonaisarkkitehtuurityö edellyttää toimenpiteitä digiekosysteemien kuvaamisessa sekä niihin liittyvien tietovarantojen, kuvaustietojen (metatietojen) ja tietopalveluiden kehittämisessä. Yhteistyö digiekosysteemien kehittämisessä sekä niihin liittyvien tietovarantojen tuottamisessa ja ylläpidossa tarvittavien muutos- ja seurantatietojen keruussa ja käytössä lisääntyy. Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen ja INSPIRE-direktiivin toimeenpano etenee, mikä edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä.

Kansallisesta Maastotietojärjestelmästä pyritään kehittämään maastoa ja rakennettua ympäristöä mallintava peruspaikkatietovaranto, jonka ylläpito perustuu useiden viranomaisten yhteistyöhön ja yhteen sovitettuihin ylläpitoprosesseihin. Tavoitteena on päästä eroon päällekkäisestä työstä, kohottaa työn tuottavuutta ja parantaa maastotietoaineistojen käytettävyyttä lisäämällä niiden yhteen toimivuutta.

Paikkatietokeskuksen toiminta muodostuu paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen edistämisestä sekä koko maanmittausalaa tukevasta tutkimuksesta. Metsähovin tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistamista jatketaan uudistamalla laitekantaa.

Paikkatietojen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja paikkatietoja käytetään yhä laajemmin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Paikkatietopoliittisen selonteon tavoitteena on luoda tavoitekuva ja linjaukset, miten paikkatiedon tuotantoa ja tietopalveluita pitää kehittää ja miten eri sektorien toimintamahdollisuuksia voidaan parantaa paikkatietoja hyödyntäen.

Hallitusohjelmaan liittyvässä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeessa on käynnistynyt paikkatietojen hallinnan ja käytön tehostamiseen tähtäävä hankekokonaisuus, jota kutsutaan nimellä Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta. Yhteisellä paikkatietoalustalla tarkoitetaan uutta tieto- ja palvelukokonaisuutta, jonka avulla julkisen hallinnon toimijat voivat tuoda omat, yleensä jotakin organisaatiokohtaista tarkoitusta varten keräämänsä paikkatiedot paremmin osaksi yhteistä tietoaineistoa ja saattaa ne palvelualustan avulla tarjolle eri käyttötarkoituksiin.

Asunto-osakkeiden vaihdannan ja vakuushallinnan prosessien sähköistämisen mahdollistavan uuden asunto-osakerekisteri -palvelukokonaisuuden toteutus on käynnissä. Sähköisen asunto-osakerekisterin perustaminen on laaja poikkihallinnollinen yhteistyöhanke, joka toteuttaa hallitusohjelman linjausten mukaista julkisten palveluiden digitalisointia.

Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskus Mitpasta osa siirtyy Ruokavirastoon 1.1.2019 alkaen. Siirtyvät tehtävät koskevat hallinnonalan muille virastoille tuotettavia IT-palveluja.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

  • — kiinteistö- ja huoneistotietojärjestelmien hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan kansallisen omistus- ja vakuusjärjestelmän toimivuus sekä digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeet
  • — maastotietojärjestelmän hallinnoinnilla ja palveluilla turvataan paikantamisen perusta sekä digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeet
  • — paikkatietoaineistojen keruuta, hallintaa ja käyttöä sekä paikkatietopalveluiden kehittämistä tuetaan palveluilla, jotka edistävät paikkatietoaineistojen ja -palveluiden laatua ja yhteiskäyttöä sekä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämistä ja kehittymistä
  • — hallinnonalan tietovarannot ovat monipuolisesti hyödynnettäviä ja yhteiskäyttöisiä sekä hyvin hallittuja ja turvallisia
  • — luonnonvaratieto on ajantasaista ja yhteiskäyttöistä ja sitä hyödynnetään tehokkaasti luonnonvaratalouden ohjauksessa.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 080 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävänä on toimialallaan:

  • — huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta
  • — harjoittaa tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa
  • — huolehtia paikantamisen perustasta ja peruspaikkatietojen tuottamisesta sekä tuottaa asiantuntijapalveluita yhteiskunnan käyttöön
  • — huolehtia tarvittavien rekisterien ylläpitämisestä
  • — huolehtia alan yleisestä kehittämisestä ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön
  • — hoitaa ne muut tehtävät, jotka erikseen säädetään tai maa- ja metsätalousministeriö määrää sen suoritettaviksi.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2019 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Maanmittauslaitos syventää tutkimus- ja infrayhteistyötä muiden tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa eri yhteistyörakenteita hyödyntäen. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin ja Virolahden tutkimusasemia, joiden laitteistoilla ylläpidetään valtakunnallisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Paikantamisen luotettavuuden parantamiseksi ja Paikkatietokeskuksen toimitilamuutoshankkeen johdosta Metsähovin tutkimusaseman ja -laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon (GNSS) uudistustyötä jatketaan vuosien 2016—2020 aikana.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2017 tilinpäätös 2018 arvio 2019 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Kiinteistötoimitukset 39 149 39 710 521 36 191 35 841 465 35 200 35 200 489
Tilusjärjestelytehtävät 3 215 38 48 3 223 - 50 3 300 - 49
Kirjaamistehtävät 18 668 20 154 282 20 154 20 100 326 22 286 22 286 326
Perustietovarantojen ylläpito 30 989 2 035 421 35 901 2 871 437 31 730 2 570 434
Tietopalvelu 12 871 12 993 49 11 123 11 333 54 13 000 13 200 54
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut 13 377 7 591 277 10 650 6 190 271 15 950 6 500 283
IT-palvelutuotanto 14 048 12 551 139 13 818 12 785 150 - - -
Yhteensä 132 316 95 072 1 737 131 060 89 120 1 753 121 466 79 756 1 635

Viraston tunnusluvut

  2017
toteutuma
2018
tavoite1)
2019
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
— KMTK-yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä - - 15
— KTJ-2022 perusparannusohjelman kattavuusindeksi 35 42 49
— tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, % 6 3 3
       
— tutkimuksen luottamus & maine   3,55 3,60
       
— tilusjärjestelytuotanto (Mha) 6 911 6 900 6 300
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— kokonaistuottavuus 102,5 102,0 102,0
— työn tuottavuus 102,1 102,0 102,0
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl 17 216 17 027 17 000
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl 4 4 6
— kirjaamisratkaisujen määrä, kpl 242 551 230 000 220 000
— maastotietotuotanto yhteensä, km² 54 652 54 000 54 000
— peltotietojen perusparannus, km² 54 134 54 000 54 000
— korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km² 25 886 21 000 10 000
— lohkomisen kestoaika, kk 4,9 4,9 4,5
— lainhuutojen käsittelyaika, pv 30 25 20
— rakennusten ja tiestön täydellisyys, % - - 96
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 86 88 88
— referoidut tieteelliset julkaisut, kpl 109 120 120
       
— sähköisten palveluiden häiriöttömyys % 100 99,5 99,5

1) Päivitetty tulossopimuksen mukaisiksi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 140 499 137 590 119 836
Bruttotulot 95 396 87 353 79 756
Nettomenot 45 103 50 237 40 080
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 38 695    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 41 044    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 71 537 66 484 68 686
— muut tuotot - - -
Tuotot yhteensä 71 537 66 484 68 686
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 43 521 40 908 41 787
— osuus yhteiskustannuksista 24 960 25 576 26 889
Kustannukset yhteensä 68 481 66 484 68 676
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 3 056 - -
Kustannusvastaavuus, % 104 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 117 2 010 2 000
— muut tuotot - - -
Tuotot yhteensä 2 117 2 010 2 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 141 1 486 1 078
— osuus yhteiskustannuksista 850 424 882
Kustannukset yhteensä 1 991 1 910 1 960
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 126 100 40
Kustannusvastaavuus, % 106 105 102

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Rahoitus hankintamenoihin hallinnonalan palvelukeskukselta (siirto momentille 30.01.05) -150
Siirto momentille 30.20.01 (142 htv) -1 350
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet, siirron palautus (siirto momentilta 30.70.40) 1 000
Tilusjärjestelyidentie- ja kuivatushankkeet (kertaluonteinen siirto momentille 30.70.40) -500
Eläkemaksurakenteen muutos 112
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -103
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -7 100
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -52
Palkkausten tarkistukset 1 323
Säästöpäätös -3 000
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -13
Toimintamenojen tuottavuussäästö -245
Toimintamenosäästö (HO 2015) -25
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -449
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -130
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 536
Vuokramenojen indeksikorotus 19
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -30
Yhteensä -10 157

2019 talousarvio 40 080 000
2018 I lisätalousarvio 1 147 000
2018 talousarvio 50 237 000
2017 tilinpäätös 47 452 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 080 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 200 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.05 säästöpäätöksen määrärahan palauttamisesta johtuen ja 200 000 euroa aiheutuu järjestelmämuutoksista, jotka aiheutuvat kansallista turvallisuutta alueiden käytössä ja kiinteän omaisuuden siirroissa varmistavista lakimuutoksista.


2019 IV lisätalousarvio 3 200 000
2019 talousarvio 40 080 000
2018 tilinpäätös 51 384 000
2017 tilinpäätös 47 452 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 200 000 euroa.

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on noin 1 400 000 euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 1 100 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015) -1 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Tilusjärjestelyt) (EK) -200
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet, kertaluonteisen lisäyksen poisto (siirto momentille 30.70.01) -1 000
Tilusjärjestelyiden tie- ja kuivatushankkeet (kertaluonteinen siirto momentilta 30.70.01) 500
Tilusjärjestelyjen lisärahoitus 1 000
Yhteensä -700

2019 talousarvio 3 500 000
2018 talousarvio 4 200 000
2017 tilinpäätös 2 954 356

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 3,5 milj. euroa, joka on 700 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Määrärahaan sisältyy sen vähenemisestä huolimatta budjettineuvotteluissa lisätty 1 milj. euroa ja tilapäinen 0,5 milj. euron lisäys, joka käytetään peltotilusjärjestelyissä uuden tilussijoituksen kannalta välttämättömiin mukautustoimenpiteisiin, kuten ojituksiin ja tieverkostoon. Määrärahasta palautuu valtiolle noin puolet maanomistajien maksuosuuden myötä tilusjärjestelyiden valmistumisen jälkeen.

Valiokunta pitää tarpeellisena tilusjärjestelytoiminnan pitkäjänteistä vahvistamista ja nopeuttamista maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuuden parantamiseksi. Muilla keinoin pirstoutuneen kiinteistörakenteen parantamiseen voi kulua useita sukupolvia. Jatkossa on tärkeää selvittää myös mahdollisten uusien rahoituslähteiden toimivuus maa- ja metsätalousministeriölle luovutetun selvitysraportin mukaisesti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.