Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 10 286 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2019 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2017 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen myyntimääriin voimassaolevilla maksujen suuruuksilla. Vuonna 2019 kalastonhoitomaksun suuruus on 45 euroa kalenterivuodelta, 15 euroa seitsemältä vuorokaudelta ja 6 euroa vuorokaudelta. Kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 9 386 000 euroa.

Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset 6 259 000
Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot 700 000
Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille 3 327 000
Yhteensä 10 286 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kalastonhoitomaksukertymän pieneneminen -714
Kalastuslain tietoon perustuva suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (Oma kala) (siirto momentilta 30.01.23) 900
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry) (EK) -100
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen Ammattikalastajaliitto) (EK) -50
Yhteensä 36

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2019 talousarvio 10 286 000
2018 talousarvio 10 250 000
2017 tilinpäätös 8 850 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Kaupallisesti pyydetyn kotimaisen kalan osuus kokonaiskulutuksesta on noin 6 prosenttia, ja vähittäiskaupassa oleva kala on pääosin tuontikalaa. Kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen on mahdollista, ja siihen tulee panostaa entistä enemmän.

Esimerkiksi vesiviljely tarjoaa merkittävän mahdollisuuden lisätä kotimaisen kalan tarjontaa. Valiokunta painottaa, että toimintaa tulee edistää ja sujuvoittaa erityisesti siihen liittyvää lupamenettelyä. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) toimintaohjelman rahoittamilla (mom. 30.40.62) toimenpiteillä on rakennettu mm. Varkaudessa suuri kiertovesilaitos kirjolohen tuotantoon ja Perämerelle avomerilaitos. Myös Selkämerellä ja Merenkurkussa on vireillä avomerilaitoshankkeita. Yhdessä nämä laitokset lisäisivät kalan tuotantoa noin 5 miljoonaa kg vuodessa.

Keskeistä on myös huolehtia kalastuselinkeinon kannattavuudesta, jotta elinkeino olisi houkutteleva myös nuorille. Kannattavuuteen voidaan vaikuttaa mm. parantamalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja vähentämällä hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamia vahinkoja. Valiokunta pitää tärkeänä myös kalastuselinkeinon itsensä harjoittamaa elinkeinokalatalouden edistämistoimintaa.

Eduskunnan lisärahoitusta on useana vuonna osoitettu Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen veden laadun parantamiseksi, ja pitkällisen kehitystyön tuloksena toiminta on saatu taloudellisesti kannattavaksi. Kohde toimii valtakunnallisena esimerkkinä. Tarpeen on kuitenkin vielä tarkentaa arviot kalakannoista ja jatkaa vedenlaadun seurantaa, jotta kalastus on jatkossakin kestävällä pohjalla. Merialueen ja tiettyjen rehevöityneiden sisävesialueiden kestävää hoitokalastusta fosforin vähentämiseksi ja särkikalojen jalostusta kaupallisesti hyödynnettäviksi tuotteiksi tulee siten pyrkiä edelleen laajentamaan.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen, 100 000 euroa Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry:lle kalastuksen valvontatoimenpiteisiin ja 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto ry:n avustukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 10 536 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 658 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kumotun kalastuslain (286/1982) mukaisista puutteellisten yhteystietojen takia jakamatta jääneistä ja vanhentuneista korvauksista vesialueiden omistajille, jotka voimassa olevan kalastuslain (379/2015) 132 §:n mukaisesti on palautettava alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta kalatalousalueille. Palautettavat korvaukset on tuloutettu vuonna 2018 momentille 12.30.99.


2019 IV lisätalousarvio 1 658 000
2019 talousarvio 10 536 000
2018 tilinpäätös 10 250 000
2017 tilinpäätös 8 850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 658 000 euroa.