Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              42. Luopumistuet ja -eläkkeet
              51. Porotalouden edistäminen
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              63. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. Maaseudun kehittäminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Tämä selvitysosa on luvuille 30.10 ja 30.20.

Toimintaympäristö

Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu noin kolmannes väestöstä. Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että pysyvän ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä sekä omaehtoista paikallista kehittämistä.

Maaseutualueiden elinkeinorakenteet vaihtelevat maaseututyypeittäin ja alueittain. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin harvaan asutulla maaseudulla. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolisempi ja haavoittuvampi ja työllistymisen mahdollisuudet heikommat. Samanaikaisesti monilla maaseutuyrityksillä on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Monet maamme tulevaisuuden haasteista korostuvat maaseudulla. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa.

Kotimainen maataloustuotanto on ruokajärjestelmämme perusta. Maataloutta harjoitetaan koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan, mutta tuotantomäärät ja peltoala ovat silti säilyneet suhteellisen vakaina.

Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastaavat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa. Merkittävä määrä eläinten ruokintaan tarvittavasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta ongelmallista.

Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tilamäärä vähenee, tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 17 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen nyt n. 47 hehtaaria (luomutilat lähes 57 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.

Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista valitsee tuotannollisen erikoistumisen sijasta toiminnan monipuolistamisen, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.

Maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää, jotta kotimainen raaka-ainetuotanto säilyy, jolloin myös ruoan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille ja sille, että tiloille saadaan tuotannon jatkajia. Investoinnit ja osaamisen kehittäminen parantavat tuotannon tehokkuutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristön tilaa. Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellon kaltaiset tapahtumat ovat heikentäneet edelleen kannattavuutta, erityisesti maidontuotannossa. Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat rajalliset. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa.

Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin kolmannes. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla. Viljelijätuista noin puolet sisältyy maaseutuohjelmaan.

Vuosien 2017—2019 viljelijätuet ja tukien EU-osuudet (milj. euroa)1)

  2017
2018
arvio
2019
arvio
       
Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43) 68 68 68
— valtion osuus 39 39 39
— EU:n osuus 29 29 29
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (30.20.40) 328 323 319
EU-tulotuki (30.20.41) 534 525 525
Peltoalaperusteiset ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä (30.20.43) 300 291 291
— valtion osuus 174 169 169
— EU:n osuus 126 122 122
Luonnonhaittakorvaukset yhteensä (30.20.44) 573 519 548
— valtion osuus 470 422 451
— EU:n osuus 103 97 97
Yhteensä viljelijätuet 1 803 1 726 1 751
— valtion osuus 1 011 953 978
— EU:n osuus 792 773 773
— EU:n osuus, % 44 45 44

1) Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2017—2019 kohdistuvaa tukea. Tuen maksu voi jakautua tukivuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle.

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Innovaatioita ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.

Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Kaikkiaan ruoka-ala työllistää Suomessa noin 340 000 henkeä eli noin 13 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokajärjestelmän kannalta keskeistä on, että alalla on riittävästi vahvoja, innovatiivisia, kasvuhaluisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä.

Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokajärjestelmään ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ympäristökuormituskysymykset sekä sosiaaliset näkökulmat ja työllisyyskysymykset. Ruokajärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt, ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruoan alkuperä, tuotantotavat, turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kuluttajia. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.

Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokajärjestelmän riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä täysin hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa kaupalta, teollisuudelta ja alkutuotannolta. Ruokajärjestelmän eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla. Valtioneuvoston ruokapoliittista selontekoa (Ruoka2030) toimeenpannaan parhaillaan.

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokajärjestelmän ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Keskeiset toimenpiteiden tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2019 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet. Määrärahat näiden tavoitteiden edistämiseen on budjetoitu lukujen 30.10 ja 30.20 momenteille.

  • — perusrakenteet ja edellytykset kasvua ja työllisyysasteen nousua tukevalle monipuoliselle elinkeinotoiminalle ovat maaseudulla kunnossa
  • — digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnetty
  • — maaseudulla on hyvät edellytykset vakinaiseen ja vapaa-ajan asumiseen sekä hyvään elämänlaatuun
  • — omaehtoinen paikallinen kehittäminen on vahvaa
  • — ruuantuotannon ja jalostuksen kilpailukyvyn, osaamisen ja kehittämisen voimavarat on turvattu
  • — bio- ja kiertotalouteen liittyvä yritystoiminta on lisääntynyt ja monipuolistunut
  • — ruokaketjun toiminta on kuluttajalähtöistä
  • — kauppatase on parantunut kotimaisen ruuan kulutuksen kasvun ja lisääntyneen viennin myötä
  • — maatalouden rakenne ja tuottavuus ovat parantuneet ja alalle on saatu riittävästi uusia yrittäjiä
  • — ohjauskäytännöt ja säädökset ovat edistäneet yrittäjyyttä ja kokeilukulttuuria
  • — peltojen tuotantokykyä ylläpidetään ja hyvät viljelymenetelmät ja ravinteiden kierrätys ovat laajasti käytössä
  • — vesien ja maaperän suojelun, luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen vaatimukset on huomioitu ruokaketjun toiminnassa
  • — resurssien käyttö ja ravinteiden kierrätys ovat tehostuneet ja luoneet uutta liiketoimintaa
  • — luonnontuotteiden ja luonnon tarjoamien aineettomien hyödykkeiden käyttö on kasvanut
  • — vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja ja vaarallisia kasvintuhoojia ei esiinny
  • — eläinten hyvinvointi on korkealla tasolla
  • — elintarvikeketjun vastuulliset toimintatavat ovat käytössä ja niitä on kehitetty yhdessä elinkeinon kanssa
  • — valvonta on riskiperusteista ja elinkeinon omavalvontaan perustuvaa
  • — mikrobilääkeresistenssi on hallinnassa
  • — korkeatasoisia, turvallisia ja Suomeen soveltuvia tuotantopanoksia on riittävästi saatavissa
  • — elintarvikkeet ovat mikrobiologisesti, kemiallisesti ja ravitsemuksellisesti turvallisia
  • — kuluttajat saavat elintarvikkeista oikeaa ja riittävää tietoa
  • — terveellistä ravitsemusta ja suomalaista ruokakulttuuria on edistetty yhdessä elinkeinon kanssa
  • — paikkatietoaineistojen keruuta, hallintaa ja käyttöä sekä paikkatietopalveluiden kehittämistä tuetaan palveluilla, jotka edistävät paikkatietoaineistojen ja -palveluiden laatua ja yhteiskäyttöä sekä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämistä ja kehittymistä
  • — hallinnonalan tietovarannot ovat monipuolisesti hyödynnettäviä ja yhteiskäyttöisiä sekä hyvin hallittuja ja turvallisia
  • — luonnonvaratieto on ajantasaista ja yhteiskäyttöistä ja sitä hyödynnetään tehokkaasti luonnonvaratalouden ohjauksessa.
Maaseudun kehittämisen (30.10) sekä Maa- ja elintarviketalouden (30.20) politiikkasektorien tunnusluvut

Maaseudun kehittäminen1)

  2005 2010 20152) 20163)
         
Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, % 32,2 37,3 37,4 36,4
Työllisyysaste yhteensä 64,3 65,0 64,5 64,3
— harvaan asuttu maaseutu 54,8 57,7 58,3 58,5
— ydinmaaseutu 62,4 63,2 63,4 63,3
— kaupunkien läheinen maaseutu 68,0 68,8 68,6 68,5
— kaupungit 65,1 65,5 64,6 64,3
Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, % 32,0 31,0 29,7 29,3
Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, % 39,5 38,4 37,2 36,8
Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, % 35,5 33,9 33,2 33,7

1) Taulukon luvut koskevat Manner-Suomea (Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit).

2) Toimipaikat ja työllisyysaste 2014.

3) Toimipaikat ja työllisyysaste 2015.

Maaseutuohjelma (EU-osarahoitteiset)1)

  2007—2013
toteutuma
2014—2017
toteutuma
2014—2020
tavoite
       
Luodut uudet työpaikat 7 948 796 5 700
Tuetut yritykset, kpl 10 599 824 6 550
Koulutuksiin osallistuneet, hlö 39 456 990 25 000
Maatalouden investoinnit, kpl 1 771 1 743 7 000
Aloitustuet, kpl 2 942 215 2 700

1) Maaseutuohjelman 2014—2020 toteutus käynnistyi täysimääräisesti vuonna 2016.

Maa- ja elintarviketalous

  2015 2016 2017 2018—2019
tavoite
         
Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)1) 16 400 12 500 11 900 kasvaa
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta        
— liha yhteensä 81 81 80 kasvaa
— maitotuotteet yhteensä 67 67 68 kasvaa
Täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste (%)2) 16 17 >17 kasvaa
Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)3) 3 820 3 370 3 290 kasvaa
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)4) 26 602 26 909 27 510 kasvaa
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)5) 1 475 1 465 1 621 kasvaa

1) FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,9 henkilöä tilaa kohti vuonna 2016). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yrittäjää kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2017 luku on ennuste.

2) Sisältää rypsin, rapsin, härkäpavun ja herneen osuuden kotieläinsektorin täydennysvalkuaisesta. Vuoden 2017 luku on arvio.

3) Luvut sisältävät tukia lukuun ottamatta kaiken maataloustuotannon, myös välituotteiden, arvon. Vuoden 2017 luku on ennuste.

4) Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuoden 2017 luku on arvio.

5) Lähde: Tulli/ETL. Luvut eivät sisällä rehuja.

Maatalouden ympäristökuormitus

  2000—2006
keskim.
2007—2013
keskim.
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017—2019
tavoite
             
Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha1) 53,8 46,3 47,5 49,5 47,4 <46,0
Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha1) 7,6 4,0 3,8 4,0 3,6 <5,0
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv2) 6,4 6,4 6,5 6,5 6,5 <6,5
Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv3) 7,6 7,7 7,7 7,7 7,9 <7,9
Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi4) 30,9 30,8 30,2 28,8 28,6 <28,6

1) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (Lähde: Luonnonvarakeskus, Agrikaattori).

2) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus ”Greenhouse gas emissions in Finland 1990—2016” 15.3.2018.

3) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus ”Greenhouse gas emissions in Finland 1990—2014” 15.3.2017.

4) Lähde: Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti - Informative Inventory Report, IIR 2018 15.3.2018.

Luomu- ja lähiruoka

  2015 2016 2017 2018—2019
tavoite
         
Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten1)        
— lukumäärä (kpl) 1 722 1 655 >1 655 kasvaa
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) 641,7 670,9 >670,9 kasvaa
Luomuviljelty peltoala (%)2) 9,9 10,7 11,4 kasvaa
Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl)2) 899 959 974 kasvaa
Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl)1) 674 697 >697 kasvaa

1) Yritysten lukumäärätietojen tilastopohja muuttunut (Lähde: Tilastokeskus). Tilastojen valmistumisen aikatauluista johtuen vuoden 2016 toteutumaa ei saatavilla.

2) Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

  2015 2016 2017 2018—2019
tavoite
         
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja (kpl) 0 15 13 0
Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi) (kpl) 0 0 0 0
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%) 45 43 46 kasvaa
Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl) 40 56 47 alle 45
— niissä sairastuneiden määrä (kpl) 655 1 382 983 alle 1 000
Salmonellan esiintyvyys (%)        
— elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa alle 1 alle 1 alle 1 alle 1
— elintarviketuotantoeläinten rehuissa 0 0 0 0
OIVA-huoneistotarkastuksissa parhaimpien tason saavuttaneet kohteet (%) 88 86 87 yli 85
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus (%)        
— maatalouden tuotantopanokset (siemenet, lannoitevalmisteet, kasvinsuojeluaineet ja rehut) yli 94 89 90 yli 95
— luonnonmukainen ruokaketju 98 98 98 yli 95
— otantaan perustuva eläinsuojeluvalvonta 82 76 arvio 88 yli 85
Talousarvion ulkopuoliset rahastot
Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)

Kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset myönnetään ja maksetaan edelleen Makerasta. Rahastoon ei tuloudu enää vuonna 2019 kärkihankevaroja, minkä vuoksi Makeran taloudellinen tilanne heikkenee. Rahaston taloudellista tilannetta on tarkasteltu seuraavassa taulukossa. EU-osarahoitteiset investointi- ja aloitusavustukset rahoitetaan talousarviosta (mom. 30.10.40). Maatalouden investointeja ja tilanpidon aloittamista edistetään myös korkotuen avulla (mom. 30.10.41).

MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävät maatalouden rakennetuet tukimuodoittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

  2017
tilinpäätös
2018
arvio
2019
arvio
       
MAKERA      
Käytettävissä olevat varat yhteensä 123,17 159,70 114,202)
— omat tulot1) (mm. lainojen lyhennykset ja korot) 18,34 17,80 15,60
— lainojen ja avustusten peruutukset 0,02 0,20 0,10
— tulot EU:lta + sekalaiset tulot 1,12 0,50 0,40
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 67,55 91,20 98,09
— muut tulot 3,13 1,00 -
— siirto talousarviosta2) 33,00 49,00 -
       
LAINAT, yhteensä      
MAKERAsta (valtionlainat) 0,16 1,90 1,90
Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.10.41) 175,00 250,00 250,00
       
AVUSTUKSET      
MAKERAsta 23,77 44,80 44,50
EU-osarahoitteiset avustukset (mom. 30.10.40) 67,503) 67,503) 96,00
       
KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.10.41) 10,58 25,00 25,00

1) Sisältää myös kauppahintasaamiset ja tilojen myynnit.

2) Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden kannattavuuden parantamiseen panostettiin Makeran kautta hallituskauden aikana vuosina 2016—2018. Vuoden 2018 siirto on hallitusohjelman mukainen 49,0 milj. euroa.

3) Lisäksi vuodelta 2016 siirtyi sitomatonta myöntövaltuutta 41,2 milj. euroa ja vuodelta 2017 siirtyi 12,7 milj. euroa.

Maatalouden interventiorahasto (Mira)

Maataloustuotemarkkinoiden liiallisia häiriötilanteita vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvien markkina- ja interventiotoimien avulla. Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista. Maatalouden interventiorahaston valtion vastattavaksi jäävät menot katetaan rahastoon tehtävällä budjettisiirrolla momentilta 30.20.60.

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 84 976 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 96 000 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.

Selvitysosa:Nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla avustuksilla ja valtiontakauksilla.

Avustuspäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 96 000 000 euroa. Tästä määrästä aloitusavustuksia arvioidaan olevan n. 13 000 000 euroa ja investointiavustuksia 83 000 000 euroa. Avustusten maksatus ajoittuu neljälle vuodelle.

Vuonna 2019 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 84 976 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 35 690 000 euroa ja kansallista osuutta 49 286 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  20191) 2020 2021 2022 Yhteensä
vuodesta
2019 lähtien
           
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset2) 65,6 28,1 4,6 - 98,3
Vuoden 2019 sitoumukset 28,8 38,4 24,0 4,8 96,0
Menot yhteensä 94,4 66,5 28,6 4,8 194,3

1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä.

2) Menoissa otettu huomioon vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa oleva myöntövaltuuden lisäys 12,75 milj. euroa.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
maksettu 2015—2017 budjetoitu
2018
esitys
2019
             
Aloitus- ja investointiavustukset 170,9 236,1 407,0 114,1 75,3 85,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelman totetuttamiseen liittyvä muutos -10 300
Tasomuutos 20 000
Yhteensä 9 700

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 84 976 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 75 276 000
2017 tilinpäätös 71 976 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 84 976 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 96 000 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 100 910 000 eurolla.

Selvitysosa:Valtuus on mitoitettu vuoden 2019 talousarviossa 96 000 000 euroksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman loppuneista, keskeytyneistä ja toteutumatta jääneistä maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksista on peruuntunut valtuutta yhteensä 4 910 000 euroa, josta 95 000 euroa on nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloittamisavustuksia. Peruuntunut valtuus budjetoidaan uudelleen ohjelman täysimääräisen toteutumisen edistämiseksi.

Valtuuden lisäys (euroa)

  Talousarvio Lisätalousarvio Yhteensä
       
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2014—2020), josta      
— EU-osuus 40 320 000 2 062 000 42 382 000
— valtion osuus 55 680 000 2 848 000 58 528 000
Yhteensä 96 000 000 4 910 000 100 910 000

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 talousarvio 84 976 000
2018 tilinpäätös 75 276 000
2017 tilinpäätös 71 976 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 100 910 000 eurolla.

41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2019 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa vuosittainen korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään kolme prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä ja aiemmin myönnetyissä vastaavasti enintään neljä prosenttia. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään neljä tai viisi prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Korkotukilainojen takaisin maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2017 lopussa yhteensä n. 1,49 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2019 keskimääräiseksi korkotueksi 2 % korkotukilainojen pääomasta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2019 2020 2021 2022 2023— Yhteensä vuodesta
2019
lähtien
             
Ennen vuotta 2019 myönnetyt korkotukilainat 23,9 26,6 23,9 24,3 86,6 185,3
Vuonna 2019 myönnettävät korkotukilainat 1,1 3,3 4,3 4,9 29,0 42,6
Menot yhteensä 25,0 29,9 28,2 29,21) 115,6 227,9

1) Vuodesta 2022 lähtien korkotuen määrän arvioidaan olevan 3 % korkotukilainojen pääomasta.


2019 talousarvio 25 000 000
2018 talousarvio 25 000 000
2017 tilinpäätös 10 582 104

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 12 000 000 euroa talousarvioesityksen 25 000 000 euroon nähden johtuu siitä, että korkotason arvioidaan säilyvän likimain nykytasolla.


2019 talousarvio 13 000 000
2018 II lisätalousarvio -10 000 000
2018 talousarvio 25 000 000
2017 tilinpäätös 10 582 104

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2019 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 40 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman sitoumuksista aiheutuneiden Suomen velvoitteiden maksamiseen kokonaan kansallisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voitiin tehdä vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää mahdollista Euroopan unionissa.

Vuonna 2019 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista neljästä maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2003—2006, 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2019

  Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana Eläkkeitä maksussa v. 2019 lopussa, arvio Keskimääräinen korvaus v. 2019, arvio
Tukimuoto Tiloja Luopujia kpl euroa/kk
         
Luopumiseläke     7 454 242
Luopumistuki 2003—2006 3 389 5 794 18 874
Luopumistuki 2007—2010 2 467 4 298 190 650
Luopumistuki 2011—2014 2 113 3 276 1 410 995
Luopumistuki 2015—20181) 351 535 432 1 214
Yhteensä 8 320 13 903 9 504  

1) Arvio vuoden 2019 lopun tilanteesta.

Vuosina 2018 ja 2019 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)

  2018
arvio
2019
arvio
     
Luopumiseläkkeet 25,86 23,45
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003—2006 0,97 0,42
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 2,84 1,86
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 21,22 18,55
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018 3,92 6,09
Hoitokulu1) 1,52 0,72
Yhteensä 56,33 51,092)

1) Hoitokulun perusteet ovat vahvistettu vuosille 2015—2018. Vuoden 2019 hoitokulu on Melan arvio.

2) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -5 830
Tasomuutos -12 000
Yhteensä -17 830

2019 talousarvio 40 500 000
2018 talousarvio 58 330 000
2017 tilinpäätös 57 230 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 40 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman sitoumuksista aiheutuneiden Suomen velvoitteiden maksamiseen kokonaan kansallisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 67 767 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten eläinten hyvinvointia edistävien tukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Eläinten hyvinvointikorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020.

Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on 1-vuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain.

Vuonna 2017 eläinten hyvinvointikorvaukseen oli sitoutunut n. 6 200 kotieläintuotannon harjoittajaa. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna mukana on 52 % nautatiloista, 72 % sikatiloista, 47 % lammas- ja vuohitiloista sekä 81 % siipikarjatiloista.

Vuonna 2019 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 67 767 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 28 462 000 euroa ja kansallista osuutta 39 305 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentilta voidaan maksaa myös ohjelmakauden 2007—2013 mukaisia ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettuja eläinten hyvinvointia edistäviä tukia. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2017
budjetoitu
2018
esitys
2019
             
Eläinten hyvinvointikorvaukset 192,360 265,640 458,000 186,550 67,767 67,767

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 67 767 000
2018 talousarvio 67 767 000
2017 tilinpäätös 67 767 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 67 767 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten eläinten hyvinvointia edistävien tukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 45 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys, joka on siirtoa momentille 30.20.43, ja määrärahan peruuttaminen aiheutuvat ympäristökorvauksiin 26.3.2019 hyväksytyn Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014—2020) ohjelmamuutoksesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Talousarvio Lisätalousarvio Yhteensä
       
— EU-osuus 28 462 000 -8 400 000 20 062 000
— valtion osuus 39 305 000 -11 600 000 27 705 000
Yhteensä 67 767 000 -20 000 000 47 767 000

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 IV lisätalousarvio -20 000 000
2019 talousarvio 67 767 000
2018 tilinpäätös 67 767 000
2017 tilinpäätös 67 767 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 45 000 000 euroa.

44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 22 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

2) Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

4) muiden kuin kohdissa 1)—3) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

5) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n perusteella maksettaviin tukimuotoihin

6) vuonna 2018 myönnettyjen kohdissa 1)—5) tarkoitettujen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Yleisen taloustilanteen parantuminen ei ole vielä vaikuttanut ruuan alkutuotannon kannattavuuteen. Suurin syy maatalouden pidempään jatkuneeseen vaikeaan kannattavuustilanteeseen on maatalouden tuottajahintojen jyrkkä aleneminen vuosina 2013 ja 2014 ja pysyminen tällä alhaisella tasolla.

Tuotantokustannukset eivät ole laskeneet ja viime kuukausina erityisesti lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet. Vuoden 2018 sadon ennustetaan jäävän vuosikymmenen pienimmäksi. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla maatalouden tuottajahinnat ovat erityisesti kotieläintaloudessa jälleen kääntyneet laskuun. Kesän 2018 jälkeen viljojen hinnat ovat kuitenkin nousseet muiden EU-jäsenmaiden tavoin myös Suomessa. Taustalla on koko pohjoista Eurooppaa vaivannut kuivuus, joka alensi viljan tuotantomäärää. Tämä merkitsee jatkossa rehukustannusten nousua kotieläintaloudessa.

Määrärahalla turvataan maatalouden tuotantoedellytysten säilymistä. Määrärahaa voidaan käyttää päätösosassa mainittujen EU-asetusten ja -lakien perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain perusteella maksettaviin tukimuotoihin. Näillä eri tukivälineillä voidaan myös osaltaan ylläpitää tilojen maksuvalmiutta ja parantaa edellytyksiä maataloustuotteiden markkinoiden tasapainottamiseen jatkossa. Määrärahalla täydennetään talousarvioon sisältyvien viljelijätukien määrärahoja.

Määrärahan mitoitus perustuu arvioon vuoden 2019 aikana maksettavista tulotukityyppisistä tuista.


2019 talousarvio 22 500 000
2018 II lisätalousarvio 7 500 000
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 22 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

2) Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 perusteella maksettavien tukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

4) muiden kuin kohdissa 1)—3) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukimuotojen kansalliseen täydentämiseen

5) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n perusteella maksettaviin tukimuotoihin

6) vuonna 2018 myönnettyjen kohdissa 1)—5) tarkoitettujen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 466 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavulla turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Noin 40 % maatalous- ja puutarhayrityksistä ovat neuvontajärjestöjen asiakkaita tai jäseniä.

Valtionavun käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

1. Luodaan neuvonnan keinoin ja eri yhteistyömuotoja edistämällä edellytyksiä biotalouteen ja ruokaketjuun perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kasvulle.

2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. tuotantopanosten optimaalisella ja kestävällä käytöllä.

3. Edistetään neuvonnallisin ja kotieläinjalostuksellisin keinoin sekä mittareita ja menetelmiä kehittämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ruokaketjun vastuullisuutta.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2019 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Maatilojen neuvonta) (EK) -1 752
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen hevostietokeskus ry) (EK) -48
Yhteensä -1 800

2019 talousarvio 3 466 000
2018 talousarvio 5 266 000
2017 tilinpäätös 5 366 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 3,466 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa (34 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2018. Vielä vuonna 2011 valtionapu oli yli 10 milj. euroa, johon verrattuna vähennystä olisi lähes 70 prosenttia. Neuvonnan valtionapu kohdennetaan kattavan valtakunnallisen neuvonnan saatavuuteen ja neuvontapalveluiden hintojen alentamiseen.

Määrärahan leikkaus ei ole valiokunnan mielestä perusteltua, koska neuvontaan käytetyllä rahalla saavutetaan moninkertainen vipuvaikutus maatilojen ja maaseutuyritysten kannattavuuteen. Toimintaympäristön haasteista huolimatta tilan kannattavuuteen vaikuttavat eniten maatilan omat päätökset ja toimenpiteet. Tuotanto-, talous- ja johtamisasiantuntijapalveluilla voidaan tukea näitä toimenpiteitä ja parantaa maatilojen tuottavuutta ja kannattavuutta sekä pelastaa tiloja konkursseilta. Määrärahan avulla autetaan maatilayrityksiä myös jaksamaan henkisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Valiokunnan saamien selvitysten perusteella markkinahintojen alentumisesta ja sääoloista johtuva maatilatalouden kannattavuuskriisi olisi nykyistä suurempi ilman neuvonnan työtä.

Valiokunta korostaa neuvontajärjestöjen kiinteää ja saumatonta yhteistyötä sekä maa- ja metsätalousministeriön vastuuta määrärahan jaossa. Suomen kokoisella pienellä toimijalla ei ole varaa kehittää päällekkäisiä järjestelmiä tai tukea useiden eri tahojen organisoimaa samankaltaista toimintaa.

Valiokunta lisää momentille 1 800 000 euroa, josta 50 000 euroa osoitetaan Suomen Hevostietokeskus ry:lle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 5 266 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 843 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 987 000
Neuvontatyön tukeminen 803 000
Porotalouden koetoiminta 53 000
Yhteensä 1 843 000

2019 talousarvio 1 843 000
2018 talousarvio 1 843 000
2017 tilinpäätös 1 843 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 843 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 41 592 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Veikkaus Oy:n tuotoista kohdennetaan 4 % hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Tuloja vastaavasti käytetään harkinnanvaraisesti myönnettävinä avustuksina osuus hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Lisäksi tuloja vastaavasti voidaan käyttää 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen (mom. 30.01.05) sekä 240 000 euroa hevostalouden edistämiseen tarkoitettujen avustusten myöntämisestä aiheutuviin kuluihin (mom. 30.01.01).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut tuloarvio momentilla 12.30.20 1 500
Yhteensä 1 500

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 41 592 000
2018 talousarvio 40 092 000
2017 tilinpäätös 39 772 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 40 092 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys talousarvioesityksen 41 592 000 euroon nähden on 1 500 000 euroa, joka vastaa momentin 12.30.20 tulojen vähennystä.


2019 talousarvio 40 092 000
2018 II lisätalousarvio 90 000
2018 talousarvio 40 092 000
2017 tilinpäätös 39 772 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 40 092 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 305 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus-, palvelu- ja kilpailutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen mm. omia yrityksiä perustamalla.

Erityisenä painopistealueena on nuorten työmahdollisuuksien ja työelämävalmiuksien lisääminen sekä yrittäjyyden edistäminen, joilla osaltaan vastataan nuorten työllistymisen haasteisiin. Järjestössä on otettu käyttöön mm. ”kolme askelta työelämään” -toimintamalli. 4H-yhdistykset toimivatkin työnantajina tuhansille nuorille.

4H-järjestössä on yhteensä n. 250 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa n. 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on yli 51 000.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2019 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (4H-nuorisotyö) (EK) -600
Yhteensä -600

2019 talousarvio 3 305 000
2018 talousarvio 3 905 000
2017 tilinpäätös 3 905 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 3,305 milj. euroa, joka on 600 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. 4H-nuorisotyö tukee lasten ja nuorten kasvua sekä kykyä ja halua ansaita toimeentulonsa omalla työllään. Samalla ennaltaehkäistään syrjäytymistä koko Suomessa.

Toiminta luo tulevaisuuden uskoa erityisesti maaseudun lapsille ja nuorille, vaikka enenevässä määrin toimintaa on myös kaupungeissa. Harvaan asutuilla seuduilla 4H-toiminta on yhä useammin ainoa harrastus lähellä kotia. Yhdistyksissä on yhteensä noin 50 000 nuorisojäsentä. Järjestö työllistää vuosittain 7 000 nuorta, joten se on merkittävä nuorten kesätyöpaikkojen järjestäjä, ja lisäksi mukana on lähes 1 500 nuorta 4H-yrittäjää. Nuorille maksettiin palkkoja 4,1 milj. euroa ja 4H-yrittäjien liikevaihto oli 1 milj. euroa vuonna 2017. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. Suomen Metsäsäätiön kanssa ja siten on mahdollistettu vuosittain yli 30 000 koululaisen tutustuminen metsäluontoon ja metsäalan ammatteihin.

Valiokunta pitää 4H-järjestön toimintaa vaikuttavana ja tarpeellisena. Valtionavulla on ratkaiseva vaikutus toiminnan organisointiin eri puolilla Suomea, ja sillä voidaan myös edesauttaa nuorten työllistymistä ja yritystoimintaa.

Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 905 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeiden toteuttamiseen

6) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet 682 000
Kylätoiminnan valtionapu 1 100 000
Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeet 1 000 000
Maaseutupolitiikan neuvosto 68 000
Saaristoasiain neuvottelukunta 150 000
Yhteensä 3 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeet 1 000
Yhteensä 1 000

2019 talousarvio 3 000 000
2018 talousarvio 2 000 000
2017 tilinpäätös 1 273 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentilta esitetään myönnettäväksi kylätoiminnan valtionapuun 1,1 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2018 tasoa.

Kylätoiminnan valtionavulla on keskeinen vipuvaikutus kyläyhdistysten tekemään vapaaehtoistyöhön, johon osallistuu jopa 600 000 maaseudun vakinaista ja vapaa-ajan asukasta laaja-alaisesti ammateista, elinkeinoista, sukupuolesta ja iästä riippumatta. Kylätoiminnan tavoitteena on mm. kehittää uusia palveluratkaisuja, edistää pitkäaikaistyöttömien työllistämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista sekä aktivoida asukkaita elinympäristönsä parantamiseen. Myös kyläyhdistysten ylläpitämät lukuisat kylätalot muodostavat erittäin merkittävän yhteisöllisen kohtaamispaikan ja palvelualustan paikallistoiminnalle.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeiden toteuttamiseen

6) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 153 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 121 700 000 eurolla, josta osoitetaan 44 000 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 77 700 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2018 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.

Selvitysosa:Momentin varoin rahoitetaan ohjelmakaudella 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia.

Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. Tekninen apu tukee koko ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi nk. valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa vuosittain palkattavan henkilöstön enimmäismäärää. Teknistä apua on vuosina 2014—2023 käytettävissä ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa varten 871 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta käytettiin 251,25 henkilötyövuotta vuoden 2017 loppuun mennessä.

Myöntämisvaltuuden jako elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille perustuu maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä jokaiselle valitulle Leader-ryhmälle määriteltyyn suuntaa antavaan rahoitukseen paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä hyväksyttyihin suunnitelmiin alueellisten varojen kohdentamiseksi muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Vuoden 2019 määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien arvioitu jakautuminen (euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Yhteensä, josta 153 500 000 121 700 000
— EU-osuus 70 000 000 56 985 000
— valtion osuus 83 500 000 64 715 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2019 2020 2021 2022 2023— Yhteensä
vuodesta
2019 lähtien
             
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 145,800 127,000 95,000 13,600 - 381,400
Vuoden 2019 sitoumukset 7,700 21,000 44,000 43,000 6,000 121,700
Yhteensä 153,500 148,000 139,000 56,600 6,000 503,100

Ohjelmakauden rahoituskehys sekä myöntämisvaltuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

        Määräraha
Ohjelma Ohjelmakauden
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
ohjelmakautena
Myöntämis-
valtuus
2019
maksettu
2014—2017
budjetoitu
2018
esitys
2019
             
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2014—2020) yhteensä 912,000 683,400 121,700 165,199 136,700 153,400
— josta tekninen apu 70,000 50,000 - 6,899 10,000 11,000
Ohjelmien korjaukset - - - 3,028 0,100 0,100
Kaikki yhteensä 912,000 683,400 121,700 168,227 136,800 153,500

Momentit 30.10.40, 30.10.43, 30.20.43 ja 30.20.44 ovat myös osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014—2020, jonka toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla. Seuraava erä teknisen avun valtuutta jaetaan vuonna 2020.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos 16 700
Yhteensä 16 700

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 153 500 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 136 800 000
2017 tilinpäätös 126 821 126

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 180 700 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 153 500 000 euroon nähden on 27 200 000 euroa, mistä 13 000 000 euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 14 200 000 euroa on valtion rahoitusosuutta.

Yritys- ja hanketukien sekä teknisen avun maksatukset ovat edenneet ennakoitua nopeammin. Lisäyksellä varaudutaan viimeisten menoennusteiden mukaisesti riittävään määrärahaan sidotusta valtuudesta aiheutuneiden menojen korvaamiseksi tuensaajille sekä muiden momentille kuuluvien suoritusten (mm. tileistä poistot) toteuttamiseen vuoden 2019 aikana.

Lisäyksen arvioidaan johtuvan ennen vuotta 2019 tehdyistä sitoumuksista.


2019 talousarvio 180 700 000
2018 II lisätalousarvio 27 000 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 136 800 000
2017 tilinpäätös 126 821 126

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 180 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 121 700 000 eurolla, josta osoitetaan 44 000 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 77 700 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2018 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2019.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 135 583 000 eurolla, josta osoitetaan 52 052 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 83 531 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten.

Selvitysosa:Valtuus on mitoitettu vuoden 2019 talousarviossa 121 700 000 euroksi. Valtuutta ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 13 883 000 eurolla, jolloin valtuutta on käytettävissä yhteensä 135 583 000 euroa vuonna 2019. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman loppuneista, keskeytyneistä ja toteutumatta jääneistä yritys- ja hanketuista on peruuntunut myöntämisvaltuutta 10 233 000 euroa, josta 4 403 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyvistä toimista ja 5 830 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten. Peruuntunut valtuus ei sisällä valtakunnallisia hankkeita, vesiensuojeluhankkeita, Leader-ryhmien toimintarahaa eikä teknistä apua. Peruuntunut valtuus budjetoidaan uudelleen ohjelman täysimääräisen toteutumisen edistämiseksi.

Valtuuden lisäykseen sisältyy myös valtion vuoden 2018 talousarvioon otetusta ja jakamatta jääneestä myöntämisvaltuudesta paikalliseen kehittämiseen liittyviä yritys- ja kehittämishankkeita varten kohdistettu 3 650 000 euroa. Valtuuden uudelleen budjetointi varmistaa valtuuksien riittävyyden kuluvana vuonna ja mahdollistaa sen käytön myös alkuvuonna 2020 ohjelman täysimääräisen toteutumisen edistämiseksi.

Valtuuden lisäys (euroa)

  Talousarvio Lisätalousarvio Yhteensä
       
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2014—2020), josta      
— EU-osuus 56 985 000 6 713 000 63 698 000
— valtion osuus 64 715 000 7 170 000 71 885 000
Yhteensä 121 700 000 13 883 000 135 583 000

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 talousarvio 180 700 000
2018 tilinpäätös 154 985 316
2017 tilinpäätös 126 821 126

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2019 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 135 583 000 eurolla, josta osoitetaan 52 052 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 83 531 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten.