Talousarvioesitys 2019
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.
Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Keskeisimmät poliisin toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainvälisen ja kotimaisen turvallisuustilanteen muuttumiseen lyhyessä ajassa, laajamittaiseen maahantuloon ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä uusiin uhkakuviin, muuan muassa hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet. Toimintaa on priorisoitava taloudellisten resurssien mahdollistamissa puitteissa ja erityisesti HARVA-alueiden palveluiden turvaaminen on yhä haastavampaa.
Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla osaltaan varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Nykyisen turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä varautua vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin ennakoimalla ja kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen.
Digitalisaatio ja ICT:n kehitys tarjoaa paitsi mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta myös lisää kyberrikollisuutta. Yksittäisten terrorististen väkivallan tekojen uhka on kohonnut Suomessa. Poliisin suorituskyky ei vastaa kaikilta osin olemassa olevia uhkakuvia, turvallisuusriskejä ja muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Keskeisin varautumistoimi yllättäviin terrori-iskuihin on poliisin riittävä ja toimintakykyinen resurssi. Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Lisäksi poliisin käytettävissä olevan kaluston, välineiden, taktisen osaamisen ja koulutuksen on vastattava tämän päivän turvallisuusuhkiin ja toimintaympäristön vaatimuksiin kaikilta osin.
Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.
Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia paljon, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta.
Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla laajasti sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön. Erityisen tärkeää keskinäinen yhteistyö on Suomen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden, lähialueiden maiden sekä Europolin välillä. Poliisi huolehtii tehokkaasta tietojenvaihdosta ja harjoittaa muuta aktiivista operatiivista yhteistyötä muiden maiden ja eräiden kansainvälisten järjestöjen kanssa sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia. Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa. Vuoden 2019 loppupuoliskolla Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana ja vastaa useiden unionin sisäisen turvallisuuden kannalta merkittävien foorumeiden työstä.
Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen on arvioitu lisäävän poliisin tehtäviä. Lisäksi liikenteen sääntelyn muutoksilla ja sakon käyttöalan laajentamisella on vaikutusta poliisin tehtäviin. Myös matkustajarekisterin käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnassa annetun ns. PNR-lain1) täytäntöönpano lisää poliisin tehtäviä ja edellyttää ICT-järjestelmäuudistuksia.
Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla. Poliisi seuraa toimintaansa ja raportoi mahdollisuuksistaan säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu käytettävissä olevilla resursseillaan. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin toiminnallisiin painopistealueisiin. Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien.
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 746 518 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Suomen EU-puheenjohtajakausi ja siihen liittyvät turvaamistehtävät edellyttävät poliisin resurssien uudelleen kohdentamista aiheuttaen osaltaan haasteita muun muassa toimintavalmiusaikojen ja hälytyspalveluiden tason säilyttämisessä sekä ennalta estävään toimintaan kohdentuvan toiminnan vähentämistä, koska perustoimintaan osoitettavia resursseja ei voi lisätä. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa arvioidaan ja siitä raportoidaan. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät poliisin henkilökohtaisten suojavälineiden, aseistuksen sekä ajoneuvojen päivittämistä. Alkoholilainsäädännön muutos vaikuttaa myös poliisin työmäärään ja tehtäväjärjestelyihin. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.
Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan osoittamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan. Liikenteen sääntelyn ja seuraamusten merkittävät muutokset edellyttävät laajasti henkilöstön kouluttamista, mikä sitoo liikennevalvonnan henkilöstöresurssia vuonna 2019. Lisäksi EU-puheenjohtajakauden aikana liikennevalvonnan resursseja kohdennetaan turvajärjestelyihin. Näitä vaikutuksia pyritään kompensoimaan kehittämällä valvonnan kohdentamista ja automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen tason sekä raskaan liikenteen valvonnan tason arvioidaan edellä mainituista syistä laskevan hieman.
Valvonta | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
Tuottavuus | |||
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) | 808 | 762 | 796 |
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv | 882 | 996 | 1 237 |
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 1 305 | 1 359 | 1 357 |
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa | 133 733 | 137 000 | 139 000 |
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa | 127 | 141 | 128,7 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 3,0 | - |
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 3,08 | - |
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 3,0 | - |
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv | 524,3 | 492 | 4851) |
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv | 44,1 | 40 | 38,0 |
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl | 552 755 | 590 000 | 600 000 |
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl | 3 770 | 3 300 | 3 100 |
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl | 4 380 | 5 100 | 4 500 |
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl | 18 383 | 17 500 | 16 500 |
Suoritteet | |||
---|---|---|---|
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl | 1 055 295 | 1 000 000 | 1 080 000 |
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % | 36,7 | 30,0 | 33,0 |
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) | 9,1 | 8,0 | 9,0 |
1) Vähenee EU-puheenjohtajuuden tehtävien ja koulutustarpeiden takia, huomioitu myös seuraamusmäärissä.
Hälytystoiminta | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
---|---|---|---|
Tuottavuus | |||
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) | 274 | 283 | 280 |
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 1 963 | 1 963 | 1 963 |
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa | 179 427 | 183 900 | 186 600 |
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa | 334 | 341 | 339 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min | 9,3 | 10,0 | 10,2 |
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min | 18,3 | 18,5 | 19,3 |
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) | 70,1 | 69,0 | 66,0 |
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) | 91,8 | 88,0 | 85,0 |
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 | - | 3,24 | - |
Suoritteet | |||
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl | 26 089 | 26 000 | 26 800 |
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 537 079 | 540 000 | 550 000 |
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl | 1 055 295 | 1 000 000 | 1 080 000 |
Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Rikosten luonteen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi, vaatii niiden selvittäminen enemmän resursseja. Lisäksi toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä. Huumausainerikollisuuden lisääntymisen vaikutukset poliisin toimintaan arvioidaan.
Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan pysyvän nykytasolla. Jo vuosia kestäneen tutkinta-aikojen pidentymisen ennakoidaan jatkuvan. Poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus pysyy nykytasolla, koska rikosten esikäsittelyn ja tutkinnan nopeutetun menettelyn kehittämisellä lisätään rikostorjunnan tehokkuutta. Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat. Piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän ja tämä voi realisoitua jatkossa myös kaikkien törkeiden rikosten, mm. huumausainerikosten, vähentyneenä paljastamisena. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa.
Vuonna 2019 jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa ja verkkorikostutkintaa. Lisäksi jatketaan vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista tavoitteena käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden ja ennalta estämiskyvyn parantaminen.
Vaikuttavuuden lisäämiseksi talousrikostorjunnassa pyritään nykyistä enemmän reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös yhteistyötä keskeisten yhteistyötahojen verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien kanssa tulee kehittää.
Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset erityisesti ennalta estävän toiminnan osalta. Osallistutaan uuden kansallisen kyberstrategian ja sen toimeenpano-ohjelman valmistelutyöhön. Kyberrikostorjuntakeskuksen resurssien ja toimintakyvyn vahvistuessa vaikeutetaan vakavan ja järjestäytyneen tietoverkkorikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Osallistutaan kansainvälisiin ja kansallisiin kyberharjoituksiin yhteistoiminnan kehittämiseksi poliisin ja muiden viranomaisten välillä.
Rikostorjunta | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
Tuottavuus | |||
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) | 73 | 71 | 74 |
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 3 605 | 3 707 | 3 716 |
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa | 332 234 | 340 800 | 346 000 |
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa | 1 254 | 1 302 | 1 254 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään | 49,8 | 50,0 | 50,0 |
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk | 125 | 126 | 129,0 |
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään | 37,1 | 37,0 | 37,0 |
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään | 97,8 | 85,0 | 90,0 |
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään | 439 | 455 | 430 |
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 3,06 | - |
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,76 | - |
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,91 | - |
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,85 | - |
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,77 | - |
Onnistuminen viharikosten selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,89 | - |
Onnistuminen tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) | - | 2,79 | - |
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet | 41 | 40 | 41 |
Suoritteet | |||
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset | 632 405 | 756 000 | 756 000 |
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä | 264 895 | 276 000 | 276 000 |
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa | 20,9 | 18,0 | 20,0 |
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa | 15,7 | 15,0 | 17,0 |
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl | 2 097 | 2 100 | 2 150 |
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl | 2 488 | 2 500 | 2 400 |
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl | 848 | 1 000 | 1 000 |
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl | 36 019 | 35 000 | 35 000 |
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä | 1 004 | 950 | 1 000 |
1) Lähde: Poliisibarometri
Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.
Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Vuosina 2017—2018 lupahallinnon resursseja on vähennetty resurssimallin mukaisesti. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa. Sakkolain muutoksen johdosta poliisi käsittelee 1.6.2019 alkaen kaikki ajokiellot, mikä tarkoittaa noin 17 000 uutta ajokieltoasiaa vuosittain.
Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu) | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
---|---|---|---|
Tuottavuus | |||
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) | 2 809 | 2 545 | 2 619 |
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet (maksullinen) | 377 | 402 | 402 |
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa | 46 843 | 48 300 | 48 300 |
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa | 46 391 | 48 300 | 48 300 |
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa | 44 | 43 | 45 |
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % | 99,7 | 100 | 100 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) | - | 3,37 | - |
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) | 33 | 39 | 40 |
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) | 67 | 70 | 70 |
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %2) | 44 | 50 | 55 |
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys | 764 000 | 797 000 | 648 000 |
Suoritteet | |||
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl | 1 059 007 | 1 023 000 | 1 053 000 |
1) Lähde: Poliisibarometri
2) Ajanvarausten määrä/asiakaskäyntimäärä
Maksuton lupahallinto (sis. lupavalvonta) | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
---|---|---|---|
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet1) | 213 | 200 | 200 |
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa | 19 618 | 20 100 | 20 300 |
Suoritteet | |||
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl (sis. ajo-oikeuspäätökset, aselupien peruutus- ja varoituspäätökset sekä järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttien peruutukset ja varoitukset) | 86 753 | 65 000 | 85 000 |
1) Lakimuutoksen vaikutuksia poliisin lupahallinnon resursointiin ei tässä yhteydessä ole huomioitu.
Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Uusien poliisi (AMK) -tutkinto-opiskelijoiden määrä esitetään asetettavaksi vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle vuonna 2019. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa painotetaan kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.
Poliisikoulutus | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
Tuottavuus | |||
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv | 475 | 500 | 600 |
Taloudellisuus | |||
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa | 25 966 | 26 000 | 26 000 |
Henkilötyövuodet | 187 | 189 | 189 |
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 255 | 230 | 200 |
Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa | 358 | 230 | 200 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % | 91 | 95 | 93 |
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen, 1—5 | 3,4 | 3,4 | 3,5 |
Suoritteet | |||
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden | 10 | 10 | 10 |
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä | 337 | 400 | 400 |
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä | 239 | 227 | 351 |
Julkaisut, kpl | 27 | 38 | 38 |
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1) | |||
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 1 476 | 1 469 | 1 440 |
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2) | |||
Taloudellisuus | |||
Henkilötyövuodet | 710 | 711 | 704 |
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa | 63 385 | 64 900 | 65 800 |
1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot
2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot
Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.
Henkiset voimavarat | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
Henkilötyövuodet1) | 9 649 | 9 811 | 9 782 |
Naisia, %-osuus | 29,1 | 29,5 | 29,4 |
Poliisimiehet, htv | 7 149 | 7 250 | 7 200 |
Naisia, %-osuus | 16,8 | 16,3 | 16,8 |
Opiskelijat, htv2) | 182 | 253 | 278 |
Naisia, %-osuus | 30,7 | 30,0 | 30,5 |
Muu henkilöstö, htv | 2 319 | 2 308 | 2 304 |
Naisia, %-osuus | 67,8 | 68 | 68 |
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla | 11,8 | 11,2 | 11,8 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 9,4 | 9,9 | 9,5 |
Työtyytyväisyysindeksi | - | - | 3,5 |
1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2017 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 601,5 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 47,8 htv. Vuoden 2018 ja 2019 arvioissa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 40 htv.
2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 773 979 | 784 198 | 809 064 |
Bruttotulot | 64 811 | 58 046 | 62 546 |
Nettomenot | 709 168 | 726 152 | 746 518 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 35 344 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 22 854 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 54 181 | 51 006 | 55 506 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 53 564 | 51 006 | 55 506 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 617 | - | - |
Kustannusvastaavuus, % | 101 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ennaltaehkäisevä työ terrorismin torjuntaan | -500 |
EU-puheenjohtajakauden 2019 turvallisuuskustannukset | 2 500 |
Kaluston ja varusteiden lisääminen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantaminen | -9 000 |
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -470 |
Lähiöpoliisit ja poliisin ennalta estävä toiminta | 2 500 |
Poliisihallituksen Monibiometriatunnistus-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 2 000 |
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -3 000 |
Poliisin toiminta palvelutason kannalta haasteellisilla ja harvaanasutuilla alueilla | 3 300 |
Rangaistusmääräysalan laajentaminen (HO 2015) | -1 000 |
Siirto momentilta 26.10.02 | 335 |
Toiminnan turvaaminen/tason korotus | -5 000 |
Ydintoiminnan turvaamiseen tarvittava tasokorotus (7 200 poliisimiestä) | 18 044 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 322 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -177 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -89 |
Palkkausten tarkistukset | 17 821 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -161 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -3 495 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -4 142 |
Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -2 733 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -1 613 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 5 026 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 427 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -529 |
Yhteensä | 20 366 |
2019 talousarvio | 746 518 000 |
2018 I lisätalousarvio | 9 225 000 |
2018 talousarvio | 726 152 000 |
2017 tilinpäätös | 696 678 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 752 325 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 746 518 000 euroon nähden on 5 807 000 euroa, mistä 2 174 000 euroa aiheutuu reservipoliisijärjestelmän perustamisen kertaluonteisista kustannuksista, 2 000 000 euroa TUVE-palveluiden kustannusten noususta, 800 000 euroa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kustannuksista, 433 000 euroa Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen resurssien vahvistamisesta viidellä henkilötyövuodella ja 400 000 euroa selvittelykeskuksen käytössä olevan järjestelmän päivittämisen kertaluonteisista menoista.
2019 talousarvio | 752 325 000 |
2018 II lisätalousarvio | 2 692 000 |
2018 I lisätalousarvio | 9 225 000 |
2018 talousarvio | 726 152 000 |
2017 tilinpäätös | 696 678 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 752,325 milj. euroa, joka on 26,173 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunta pitää hyvänä, että poliisin rahoitusta on pystytty viime vuosina lisäämään. Esityksellä turvataan sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 5/2016 vp) linjattu 7 200 poliisin taso, ja poliisien määrän väheneminen on siten saatu pysähtymään. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti poliisin ydintoimintoihin kohdistetaan 18,044 milj. euron tasokorotus ja lisäksi osoitetaan 5,8 milj. euroa lähipoliisitoimintaan ja poliisin toiminnan kannalta haasteellisille ja harvaanasutuille alueille.
Valiokunta painottaa, että toiminnan kestävyyden kannalta on myös välttämätöntä osoittaa riittävät resurssit merkittävien lainsäädäntövelvoitteiden täytäntöönpanoon, ja pitää siten myönteisenä, että talousarvioesitystä täydennettiin osoittamalla lisäykset reservipoliisijärjestelmän perustamiseen (2,174 milj. euroa), pankki- ja maksutilien valvontaan (0,80 milj. euroa) ja Keskusrikospoliisin rahanpesun selvityskeskuksen toiminnan aloittamiseen (0,833 milj. euroa). Lisäksi lisämäärärahaa esitettiin julkisen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) palveluiden turvaamiseen (2,0 milj. euroa).
Valiokunta toteaa, että tehdyistä lisäyksistä huolimatta poliisin mahdollisuus varautua ennakoimattomiin muutoksiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on heikentynyt. Toiminnan ja talouden suunnittelua tulisi voida toteuttaa nykyistä pidemmällä aikajänteellä kaikkien sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta. Yhden vuoden kohdennetuin lisäyksin toteutettu rahoitus vaikeuttaa toiminnan pitkäkestoista suunnittelua.
Poliisin toimintavaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen poliisien määrään, eikä operatiivisella toiminnalla kyetä vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin koko maassa. Esimerkiksi tammi—elokuussa 2018 poliisin tulo on kestänyt hälytyksen teon jälkeen puoli tuntia tai enemmän 136 kunnassa.
Poliisihallitus katsoo, että hallintovaliokunnan (VNS 5/2016 vp — HaVM 5/2017 vp) edellyttämä 7 850 henkilötyövuoden taso on nykyisessä turvallisuustilanteessa kestävä minimivaatimus, johon tulevina vuosina olisi kansallisen turvallisuuden ja poliisin tehtävistä selviytymisen vuoksi palattava. Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty lisäys maksaa 32,9 milj. euroa vuonna 2020 ja nousee 80,2 milj. euroon vuoteen 2023 mennessä verrattuna voimassa olevaan kehystasoon. Nykyisellä kehystasolla poliisien määrä vähenee 6 650 henkilöön vuoteen 2022 mennessä.
Käytännössä kaikki poliisit ovat nykytilanteessa työllistettyjä, joten valiokunnan mielestä on edelleen tarpeellista harkita joidenkin tehtävien, kuten vartiointi- ja kuljetustehtävät, siirtämistä pois poliisilta työajan vapauttamiseksi varsinaisiin poliisitehtäviin.
Poliisikoulutuksen voi aloittaa vuosittain 400 uutta opiskelijaa, joka on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta enimmäismäärä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kaikki paikat saadaan täytettyä opiskelijoiden laadusta tinkimättä. Hakutilanteessa tulee kuitenkin harkita joustoa joidenkin kriteerien, kuten kielitaidon, osalta ja tukea sen kehittymistä opiskelun aikana. Myös koulutuksen houkuttelevuutta tulee harkita lisättäväksi palauttamalla opintososiaalisia etuuksia.
Valiokunta on huolestunut siitä, että poliisin toimintaa joudutaan priorisoimaan taloudellisten resurssien mahdollistamissa puitteissa. Rikoslakirikosten selvitystason arvioidaan pysyvän vuonna 2019 nykytasolla, mutta jo vuosia kestänyt tutkinta-aikojen pidentyminen tulee todennäköisesti jatkumaan. Poliisin mahdollisuudet panostaa esimerkiksi ns. pimeänä tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat, ja piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän. Rikostorjunta painottuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten tutkinnan varmistamiseen.
Valiokunta nostaa esiin myös ennalta estävän toiminnan ja pitää erityisen tärkeänä lapsiin ja nuoriin kohdistettuja toimia. Myönteistä on, että ns. Ankkuri-toimintaan kohdistetaan 2,5 milj. euroa, jonka avulla voidaan puuttua lasten syrjäytymiseen suurten asutuskeskusten alueilla yhdessä koulujen kanssa tehtävällä ennalta ehkäisevällä työllä. Tarpeen on muutoinkin panostaa edelleen poliisin ja koulujen yhteistyöhön kattavasti koko maassa. Koulupoliisitoimintaa tulee jatkaa ja kehittää mm. väkivaltaisen radikalisoitumisen, ekstremismin ja viharikosten torjumiseksi paikalliset ongelmat huomioiden. Myös poliisin aktiivinen puuttuminen lasten nettihyväksikäyttöön on edelleen ajankohtaista.
Kansainvälistymisen, digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä turvallisuusympäristö on vakiintumassa moniulotteiseksi ja hajanaiseksi ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti rajattomaksi. Teknologinen kehitys voi muodostaa uhkia, joihin on varauduttava. Samalla se tarjoaa kuitenkin myös poliisille uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää. Keskeistä on panostaa kyberrikollisuuden torjuntaan ja riittävään suorituskykyyn. ICT-teknologiaan edelleen investoimalla mahdollistetaan myös ajasta ja paikasta riippumattomia sähköisiä poliisin palveluja kansalaisille ja yrityksille.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vastaanottojärjestelmästä on kolmen vuoden aikana kadonnut yli 6 000 turvapaikanhakijaa. Eduskunta myönsi poliisille kuluvalle vuodelle lisämäärärahan tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden tavoittamiseksi. He ovat usein haavoittuvassa asemassa ja joutuvat rikollisten hyväksikäyttämiksi. Rikolliseen toimintaan liittyy monessa tapauksessa myös huumausaineiden katukauppaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimenpiteitä laittoman maassa olon ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi jatketaan määrätietoisesti.
Valiokunta on lisäksi huolestunut poliisin tilakustannusten nopeasta kasvusta ja pitää tarpeellisena, että Senaatti-kiinteistöjen vuokramallia ja rakennusten elinkaarikustannusten laskentatapaa arvioidaan kriittisesti. Tarpeellista on myös, että Poliisihallitus tuottaa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa pitkän aikavälin toimitilasuunnitelman, joka toimii pohjana poliisin kehysrahoitusta koskeville esityksille. Toimitilakustannusten arvioidaan olevan noin 76 milj. euroa vuonna 2019, joka on 2,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018. Syitä toimitilakustannusten nousuun on useita, joista merkittävimpiä ovat taloteknisesti vanhentuvat toimitilat ja muut peruskorjaustarpeet.
Valiokunta lisää momentille 770 000 euroa, josta osoitetaan 300 000 euroa ulkomaalaisvalvontaan kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi, 250 000 euroa lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja 220 000 euroa poliisilaitosten koulupoliisitoiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 753 095 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle
2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu poliisin ns. nettipoliisin vahvistamisesta seksuaalirikosten torjuntaan ja ennalta estävään työhön.
2019 I lisätalousarvio | 1 600 000 |
2019 talousarvio | 753 095 000 |
2018 II lisätalousarvio | 2 692 000 |
2018 I lisätalousarvio | 9 225 000 |
2018 talousarvio | 726 152 000 |
2017 tilinpäätös | 696 678 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 4 880 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 4 000 000 euroa aiheutuu EU-puheenjohtajuuskauden menoista, 480 000 euroa Rabita-tietojärjestelmään tehtävistä muutoksista ja 400 000 euroa Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.
2019 IV lisätalousarvio | 4 880 000 |
2019 I lisätalousarvio | 1 600 000 |
2019 talousarvio | 753 095 000 |
2018 tilinpäätös | 738 069 000 |
2017 tilinpäätös | 696 678 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 4 880 000 euroa.
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 279 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 202/2017 vp) siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.
Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Lisäksi virasto tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.
Kansalliseen turvallisuuteen kytkeytyvä Suojelupoliisin toimintaympäristö on ennen näkemättömän nopeassa muutoksessa, eikä mikään viittaa siihen, että vauhti olisi hidastumassa. Tähän kehitykseen pyritään vastaamaan Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamisella ja suorituskyvyn kehittämisellä. Valmisteilla oleva uusi siviilitiedustelulainsäädäntö tulee auttamaan virastoa vastaamaan uusiin vaatimuksiin. Tiedustelu on usein paras keino saada ensitieto uhkista.
Uudessa siviilitiedustelulainsäädännössä Suojelupoliisin tehtäväksi on ehdotettu säädettäväksi kansallisen turvallisuuden suojaaminen. Lainsäädännön voimaantulon myötä Suojelupoliisi toimisi yhä selkeämmin yhdistettynä kotimaan turvallisuuspalveluna ja ulkomaan tiedustelupalveluna, jonka tehtävänä olisi hankkia tietoa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkista siihen katsomatta, onko uhkissa kyse rikoksista vai ei. Tiedonhankinnan perusteet sekä toiminnan ajallinen ja alueellinen ulottuvuus muuttuvat ja laajenisivat nykyisestä. Lainsäädäntömuutoksen tavoitteena on yhtäältä luoda edellytykset kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvalle torjunnalle sekä toisaalta parantaa ylimmän valtionjohdon tiedonsaantia Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista.
Siviilitiedustelulainsäädännön vaikuttavuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tulisi edellyttämään viraston toiminnan lisäresursointia. Kustannuksia syntyisi sekä kotimaan toimivaltuuksien toimeenpanosta että tietoliikennetiedustelulain ja ulkomaantoimivaltuuksien toimeenpanosta.
Siviilitiedustelulainsäädännön voimaantulon myötä Suojelupoliisilta ei olisi tarkoitus siirtää tehtäviä muille viranomaisille.
Voimakas terrorismintorjunnan toimintaympäristön muutos asettaa koko viraston toiminnalle erityisiä ja aiempaa suurempia vaatimuksia. Euroopassa ja Suomessa tapahtuneet terrori-iskut ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrän kasvu Suomessa on johtanut siihen, että Suojelupoliisi on päivittänyt strategiaansa ja priorisoi operatiivista toimintaansa terrorismin torjuntaan. Terrorismintorjunnan pääpaino on terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä.
Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat laittoman tiedustelutoiminnan, hybridivaikuttamisen, taloudellisen turvallisuuden ja joukkotuhoaseisiin liittyvät uhat ja estää niiden toteutuminen oman tiedonhankinnan ja kansallisen ja kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla.
Tiedusteluprioriteetit ohjaavat viraston tiedonhankintaa ja raportointia. Sisäministeriö kehittää tiedusteluprioriteettien määrittelyä ja asettamisprosessia yhteistyössä Suojelupoliisin ja keskeisten kumppanien kanssa. Tiedusteluprioriteettien määrittelyssä tultaisiin huomioimaan uusi tiedustelulainsäädäntö sen tultua voimaan.
Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle. Suojelupoliisin raportointi tuottaa merkityksellistä tietoa ja ajankohtaista analyysia valtiojohdolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tueksi.
Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta seuraamalla toimintaympäristön muutoksia, saattamalla keskeiset organisaatiot selvitysmenettelyn piiriin ja kehittämällä taustatarkastuksia esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksien osalta. Turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä tehostetaan ja laajennetaan.
Toimintaympäristön muutos, ehdotettu uusi lainsäädäntö ja uudet tehtävät tulisivat edellyttämään uusia toimintatapoja ja toimintakulttuurin uudistamista. Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin toiminnassa tulisi painottumaan entistä enemmän tiedustelullinen ulottuvuus. Uudistumisen läpiviemisen toimeenpanon suunnittelemiseksi Suojelupoliisiin on muodostettu hankeorganisaatio.
Teknisen kehittämisen hankkeella kehitetään viraston tiedonkäsittelyä ja suorituskykyä valtiovarainministeriön kanssa tehdyn tuottavuussopimuksen mukaisesti.
Suojelupoliisi toteuttaa uutta henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja perehdytykseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.
Suojelupoliisi | 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
Toiminnan tuloksellisuus | |||
---|---|---|---|
Tuotetut raportit | 102 | 120 | 140 |
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet | 278 | 200 | 200 |
Turvallisuusselvitykset, kpl | 61 448 | 53 100 | 53 100 |
— Ulkomaansidonnaisuudet | - | 7 100 | 7 100 |
— Perusmuotoiset ja laajat | 20 888 | 21 000 | 21 000 |
— Suppeat | 40 560 | 25 000 | 25 000 |
— Maksuttomat, % | 3,4 | 5 | 5 |
Suoritteet/htv (s,p,l) | 1 750 | 1 500 | 1 500 |
Nuhteettomuusseuranta, kpl/htv | - | 320 | 320 |
Ulkomaansidonnaisuudet, kpl/htv | - | 444 | 444 |
Kansalaisuusasialausunnot | 38 | 100 | 100 |
Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot | 360 | 400 | 400 |
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot | 3 126 | 2 500 | 2 500 |
Turvapaikkalausunnot | 594 | 600 | 600 |
Voimavarojen hallinta | |||
Toimintamenorahoitus | 25 935 | 33 341 | 42 279 |
Henkilötyövuodet | 309 | 412 | 500 |
Poliisit, htv | 164 | 211 | 250 |
Muu henkilöstö, htv | 145 | 201 | 250 |
— muu henkilöstö osuudesta tiedustelulainsääd. | - | 13 | 94 |
— muu henkilöstö osuudesta SSK-hanke | 8 | 11 | 10 |
— muu henkilöstö osuudesta HVK | 8 | 8 | 8 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 6,3 | 7,5 | 7,5 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,49 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 30 458 | 37 451 | 46 389 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 4 523 | 4 110 | 4 110 |
Nettomenot | 25 935 | 33 341 | 42 279 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 416 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 072 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
EU-puheenjohtajakauden 2019 turvallisuuskustannukset | 60 |
Siirto momentille 26.10.01 | -335 |
Siviilitiedustelua koskeva lainsäädäntö, taloudelliset vaikutukset Supolle | 10 000 |
Siviilitiedustelun valmiuksien kohentaminen ja terrorismin torjuntaan liittyvät kalusto- ja laitteistoinvestoinnit (kertameno) | -2 000 |
Suorituskyvyn tehostaminen, terrorismin torjunta | -2 500 |
Supon SSK-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -4 389 |
Supon SSK-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 5 074 |
Supon toimitilahankkeen toteuttaminen sekä lisä- ja väistötilat | -100 |
Ydintoiminnan turvaaminen | 2 500 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -4 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -2 |
Palkkausten tarkistukset | 712 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -6 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -88 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -59 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 85 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 20 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -30 |
Yhteensä | 8 938 |
2019 talousarvio | 42 279 000 |
2018 I lisätalousarvio | 1 536 000 |
2018 talousarvio | 33 341 000 |
2017 tilinpäätös | 27 591 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 898 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 42 279 000 euroon nähden on 1 619 000 euroa, mistä 200 000 euroa aiheutuu Suojelupoliisin toimitilahankkeeseen tarvittavista henkilöresursseista ja 1 419 000 euroa henkilömäärän kasvusta johtuvasta lisätilojen käyttöönotosta sekä väistötiloihin siirtymisen kustannuksista.
2019 talousarvio | 43 898 000 |
2018 I lisätalousarvio | 1 536 000 |
2018 talousarvio | 33 341 000 |
2017 tilinpäätös | 27 591 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 43,898 milj. euroa, joka on 10,557 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Suojelupoliisin ydintoiminnan turvaamiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi nykytasolla viraston rahoitusta vahvistetaan pysyvästi 2,5 milj. eurolla kehyspäätöksen mukaisesti. Talousarvioesityksessä varaudutaan myös osoittamaan 10 milj. euroa siviilitiedustelulainsäädännön toimeenpanoon.
Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä tarpeellisina. Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä pitkäjänteisesti lisäämällä henkilöstövoimavaroja ja teknisiä valmiuksia.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 898 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 17 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.
2019 IV lisätalousarvio | 17 000 |
2019 talousarvio | 43 898 000 |
2018 tilinpäätös | 34 877 000 |
2017 tilinpäätös | 27 591 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 17 000 euroa.
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Maasta poistamiskuljetukset | 4 868 000 |
Tulkkaus- ja käännöspalvelut | 1 750 000 |
Noutokuljetukset | 250 000 |
Henkilöllisyyden selvittäminen | 300 000 |
Valmiusryhmän käyttö | 2 000 000 |
Yhteensä | 9 168 000 |
2019 talousarvio | 9 168 000 |
2018 talousarvio | 9 168 000 |
2017 tilinpäätös | 6 307 087 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin
2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin
3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin
4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin
5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.
21. KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Mikäli kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019.
Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.
Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2020 ja valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 20 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan ja sitä tarkentavien ministeriöiden välisten sopimusten mukaisesti. Lisäksi hankkeen toteuttamista tuetaan ISF-P -rahastosta saadulla 1,5 milj. euron EU-rahoituksella.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2019 | 2020 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä | |||
---|---|---|---|
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset | 3 600 | 400 | 4 000 |
Menot yhteensä | 3 600 | 400 | 4 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -1 000 |
Yhteensä | -1 000 |
2019 talousarvio | — |
2018 I lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 1 000 000 |
2017 tilinpäätös | 5 792 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään 7 330 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin
2) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesitykseen nähden on 7 330 000 euroa, mistä 3 330 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 KEJO-EHK -hankekokonaisuuden lisäinvestoinnin toteuttamiseen ja 4 000 000 euroa aiheutuu vuoden 2016 määrärahan uudelleenbudjetoinnista vuodelle 2019 järjestelmätoteutuksen viivästyttyä. Vuoden 2016 määrärahan peruuttaminen on sisällytetty vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioesitykseen. KEJO-EHK -hankekokonaisuuden ylläpitomenot maksetaan momentilta 33.60.31.
Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.
2019 talousarvio | 7 330 000 |
2018 II lisätalousarvio | — |
2018 I lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 1 000 000 |
2017 tilinpäätös | 5 792 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 7 330 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin
2) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.
Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.
Mikäli kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.
Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 000 000 euroa aiheutuu kenttäjohtamisjärjestelmän toteuttamiseen tarvittavasta lisämäärärahasta ja 1 500 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
2019 IV lisätalousarvio | 3 500 000 |
2019 talousarvio | 7 330 000 |
2018 tilinpäätös | 1 000 000 |
2017 tilinpäätös | 5 792 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.
Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.