Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Keskeisimmät poliisin toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainvälisen ja kotimaisen turvallisuustilanteen muuttumiseen lyhyessä ajassa, laajamittaiseen maahantuloon ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä uusiin uhkakuviin, muuan muassa hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet. Toimintaa on priorisoitava taloudellisten resurssien mahdollistamissa puitteissa ja erityisesti HARVA-alueiden palveluiden turvaaminen on yhä haastavampaa.

Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla osaltaan varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Nykyisen turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä varautua vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin ennakoimalla ja kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen.

Digitalisaatio ja ICT:n kehitys tarjoaa paitsi mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta myös lisää kyberrikollisuutta. Yksittäisten terrorististen väkivallan tekojen uhka on kohonnut Suomessa. Poliisin suorituskyky ei vastaa kaikilta osin olemassa olevia uhkakuvia, turvallisuusriskejä ja muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Keskeisin varautumistoimi yllättäviin terrori-iskuihin on poliisin riittävä ja toimintakykyinen resurssi. Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Lisäksi poliisin käytettävissä olevan kaluston, välineiden, taktisen osaamisen ja koulutuksen on vastattava tämän päivän turvallisuusuhkiin ja toimintaympäristön vaatimuksiin kaikilta osin.

Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.

Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia paljon, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta.

Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla laajasti sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön. Erityisen tärkeää keskinäinen yhteistyö on Suomen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden, lähialueiden maiden sekä Europolin välillä. Poliisi huolehtii tehokkaasta tietojenvaihdosta ja harjoittaa muuta aktiivista operatiivista yhteistyötä muiden maiden ja eräiden kansainvälisten järjestöjen kanssa sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia. Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa. Vuoden 2019 loppupuoliskolla Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana ja vastaa useiden unionin sisäisen turvallisuuden kannalta merkittävien foorumeiden työstä.

Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen on arvioitu lisäävän poliisin tehtäviä. Lisäksi liikenteen sääntelyn muutoksilla ja sakon käyttöalan laajentamisella on vaikutusta poliisin tehtäviin. Myös matkustajarekisterin käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnassa annetun ns. PNR-lain1) täytäntöönpano lisää poliisin tehtäviä ja edellyttää ICT-järjestelmäuudistuksia.

Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla. Poliisi seuraa toimintaansa ja raportoi mahdollisuuksistaan säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu käytettävissä olevilla resursseillaan. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin toiminnallisiin painopistealueisiin. Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 746 518 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Suomen EU-puheenjohtajakausi ja siihen liittyvät turvaamistehtävät edellyttävät poliisin resurssien uudelleen kohdentamista aiheuttaen osaltaan haasteita muun muassa toimintavalmiusaikojen ja hälytyspalveluiden tason säilyttämisessä sekä ennalta estävään toimintaan kohdentuvan toiminnan vähentämistä, koska perustoimintaan osoitettavia resursseja ei voi lisätä. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa arvioidaan ja siitä raportoidaan. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät poliisin henkilökohtaisten suojavälineiden, aseistuksen sekä ajoneuvojen päivittämistä. Alkoholilainsäädännön muutos vaikuttaa myös poliisin työmäärään ja tehtäväjärjestelyihin. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.

Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan osoittamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan. Liikenteen sääntelyn ja seuraamusten merkittävät muutokset edellyttävät laajasti henkilöstön kouluttamista, mikä sitoo liikennevalvonnan henkilöstöresurssia vuonna 2019. Lisäksi EU-puheenjohtajakauden aikana liikennevalvonnan resursseja kohdennetaan turvajärjestelyihin. Näitä vaikutuksia pyritään kompensoimaan kehittämällä valvonnan kohdentamista ja automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen tason sekä raskaan liikenteen valvonnan tason arvioidaan edellä mainituista syistä laskevan hieman.

Valvonta 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) 808 762 796
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv 882 996 1 237
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 305 1 359 1 357
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 133 733 137 000 139 000
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa 127 141 128,7
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 - 3,0 -
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 - 3,08 -
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 - 3,0 -
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 524,3 492 4851)
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 44,1 40 38,0
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 552 755 590 000 600 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 3 770 3 300 3 100
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 4 380 5 100 4 500
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 18 383 17 500 16 500
Suoritteet      
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 055 295 1 000 000 1 080 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % 36,7 30,0 33,0
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,1 8,0 9,0
       

1) Vähenee EU-puheenjohtajuuden tehtävien ja koulutustarpeiden takia, huomioitu myös seuraamusmäärissä.

Hälytystoiminta 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) 274 283 280
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 963 1 963 1 963
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 179 427 183 900 186 600
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 334 341 339
Palvelukyky ja laatu      
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,3 10,0 10,2
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 18,3 18,5 19,3
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) 70,1 69,0 66,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) 91,8 88,0 85,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 - 3,24 -
Suoritteet      
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 26 089 26 000 26 800
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 537 079 540 000 550 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 1 055 295 1 000 000 1 080 000
Rikostorjunta

Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Rikosten luonteen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi, vaatii niiden selvittäminen enemmän resursseja. Lisäksi toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä. Huumausainerikollisuuden lisääntymisen vaikutukset poliisin toimintaan arvioidaan.

Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan pysyvän nykytasolla. Jo vuosia kestäneen tutkinta-aikojen pidentymisen ennakoidaan jatkuvan. Poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus pysyy nykytasolla, koska rikosten esikäsittelyn ja tutkinnan nopeutetun menettelyn kehittämisellä lisätään rikostorjunnan tehokkuutta. Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat. Piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän ja tämä voi realisoitua jatkossa myös kaikkien törkeiden rikosten, mm. huumausainerikosten, vähentyneenä paljastamisena. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa.

Vuonna 2019 jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa ja verkkorikostutkintaa. Lisäksi jatketaan vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista tavoitteena käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden ja ennalta estämiskyvyn parantaminen.

Vaikuttavuuden lisäämiseksi talousrikostorjunnassa pyritään nykyistä enemmän reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös yhteistyötä keskeisten yhteistyötahojen verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien kanssa tulee kehittää.

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset erityisesti ennalta estävän toiminnan osalta. Osallistutaan uuden kansallisen kyberstrategian ja sen toimeenpano-ohjelman valmistelutyöhön. Kyberrikostorjuntakeskuksen resurssien ja toimintakyvyn vahvistuessa vaikeutetaan vakavan ja järjestäytyneen tietoverkkorikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Osallistutaan kansainvälisiin ja kansallisiin kyberharjoituksiin yhteistoiminnan kehittämiseksi poliisin ja muiden viranomaisten välillä.

Rikostorjunta 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 73 71 74
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 3 605 3 707 3 716
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 332 234 340 800 346 000
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 254 1 302 1 254
Palvelukyky ja laatu      
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 49,8 50,0 50,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 125 126 129,0
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 37,1 37,0 37,0
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 97,8 85,0 90,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 439 455 430
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 3,06 -
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 2,76 -
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 2,91 -
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 2,85 -
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 2,77 -
Onnistuminen viharikosten selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 2,89 -
Onnistuminen tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) - 2,79 -
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 41 40 41
Suoritteet      
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 632 405 756 000 756 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 264 895 276 000 276 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 20,9 18,0 20,0
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 15,7 15,0 17,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 2 097 2 100 2 150
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 488 2 500 2 400
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 848 1 000 1 000
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 36 019 35 000 35 000
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 1 004 950 1 000

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupahallinto

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.

Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Vuosina 2017—2018 lupahallinnon resursseja on vähennetty resurssimallin mukaisesti. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa. Sakkolain muutoksen johdosta poliisi käsittelee 1.6.2019 alkaen kaikki ajokiellot, mikä tarkoittaa noin 17 000 uutta ajokieltoasiaa vuosittain.

Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu) 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) 2 809 2 545 2 619
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet (maksullinen) 377 402 402
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa 46 843 48 300 48 300
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa 46 391 48 300 48 300
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa 44 43 45
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 99,7 100 100
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) - 3,37 -
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) 33 39 40
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) 67 70 70
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %2) 44 50 55
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys 764 000 797 000 648 000
Suoritteet      
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl 1 059 007 1 023 000 1 053 000

1) Lähde: Poliisibarometri

2) Ajanvarausten määrä/asiakaskäyntimäärä

Maksuton lupahallinto (sis. lupavalvonta) 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet1) 213 200 200
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa 19 618 20 100 20 300
Suoritteet      
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl (sis. ajo-oikeuspäätökset, aselupien peruutus- ja varoituspäätökset sekä järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttien peruutukset ja varoitukset) 86 753 65 000 85 000

1) Lakimuutoksen vaikutuksia poliisin lupahallinnon resursointiin ei tässä yhteydessä ole huomioitu.

Poliisikoulutus

Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Uusien poliisi (AMK) -tutkinto-opiskelijoiden määrä esitetään asetettavaksi vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle vuonna 2019. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa painotetaan kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Tuottavuus      
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 475 500 600
Taloudellisuus      
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 25 966 26 000 26 000
Henkilötyövuodet 187 189 189
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 255 230 200
Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 358 230 200
Palvelukyky ja laatu      
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % 91 95 93
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen, 1—5 3,4 3,4 3,5
Suoritteet      
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden 10 10 10
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 337 400 400
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 239 227 351
Julkaisut, kpl 27 38 38

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 476 1 469 1 440
       
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 710 711 704
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 63 385 64 900 65 800

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot

Henkiset voimavarat

Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.

Henkiset voimavarat 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Henkilötyövuodet1) 9 649 9 811 9 782
Naisia, %-osuus 29,1 29,5 29,4
Poliisimiehet, htv 7 149 7 250 7 200
Naisia, %-osuus 16,8 16,3 16,8
Opiskelijat, htv2) 182 253 278
Naisia, %-osuus 30,7 30,0 30,5
Muu henkilöstö, htv 2 319 2 308 2 304
Naisia, %-osuus 67,8 68 68
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 11,8 11,2 11,8
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,4 9,9 9,5
Työtyytyväisyysindeksi - - 3,5

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2017 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 601,5 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 47,8 htv. Vuoden 2018 ja 2019 arvioissa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 40 htv.

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 773 979 784 198 809 064
Bruttotulot 64 811 58 046 62 546
Nettomenot 709 168 726 152 746 518
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 35 344    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 22 854    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 54 181 51 006 55 506
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 53 564 51 006 55 506
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 617 - -
Kustannusvastaavuus, % 101 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennaltaehkäisevä työ terrorismin torjuntaan -500
EU-puheenjohtajakauden 2019 turvallisuuskustannukset 2 500
Kaluston ja varusteiden lisääminen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantaminen -9 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -470
Lähiöpoliisit ja poliisin ennalta estävä toiminta 2 500
Poliisihallituksen Monibiometriatunnistus-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 2 000
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -3 000
Poliisin toiminta palvelutason kannalta haasteellisilla ja harvaanasutuilla alueilla 3 300
Rangaistusmääräysalan laajentaminen (HO 2015) -1 000
Siirto momentilta 26.10.02 335
Toiminnan turvaaminen/tason korotus -5 000
Ydintoiminnan turvaamiseen tarvittava tasokorotus (7 200 poliisimiestä) 18 044
Eläkemaksurakenteen muutos 322
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -177
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -89
Palkkausten tarkistukset 17 821
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -161
Toimintamenojen tuottavuussäästö -3 495
Toimintamenosäästö (HO 2015) -4 142
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -2 733
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -1 613
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 5 026
Vuokramenojen indeksikorotus 427
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -529
Yhteensä 20 366

2019 talousarvio 746 518 000
2018 I lisätalousarvio 9 225 000
2018 talousarvio 726 152 000
2017 tilinpäätös 696 678 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 752 325 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 746 518 000 euroon nähden on 5 807 000 euroa, mistä 2 174 000 euroa aiheutuu reservipoliisijärjestelmän perustamisen kertaluonteisista kustannuksista, 2 000 000 euroa TUVE-palveluiden kustannusten noususta, 800 000 euroa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kustannuksista, 433 000 euroa Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen resurssien vahvistamisesta viidellä henkilötyövuodella ja 400 000 euroa selvittelykeskuksen käytössä olevan järjestelmän päivittämisen kertaluonteisista menoista.


2019 talousarvio 752 325 000
2018 II lisätalousarvio 2 692 000
2018 I lisätalousarvio 9 225 000
2018 talousarvio 726 152 000
2017 tilinpäätös 696 678 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 752,325 milj. euroa, joka on 26,173 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta pitää hyvänä, että poliisin rahoitusta on pystytty viime vuosina lisäämään. Esityksellä turvataan sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 5/2016 vp) linjattu 7 200 poliisin taso, ja poliisien määrän väheneminen on siten saatu pysähtymään. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti poliisin ydintoimintoihin kohdistetaan 18,044 milj. euron tasokorotus ja lisäksi osoitetaan 5,8 milj. euroa lähipoliisitoimintaan ja poliisin toiminnan kannalta haasteellisille ja harvaanasutuille alueille.

Valiokunta painottaa, että toiminnan kestävyyden kannalta on myös välttämätöntä osoittaa riittävät resurssit merkittävien lainsäädäntövelvoitteiden täytäntöönpanoon, ja pitää siten myönteisenä, että talousarvioesitystä täydennettiin osoittamalla lisäykset reservipoliisijärjestelmän perustamiseen (2,174 milj. euroa), pankki- ja maksutilien valvontaan (0,80 milj. euroa) ja Keskusrikospoliisin rahanpesun selvityskeskuksen toiminnan aloittamiseen (0,833 milj. euroa). Lisäksi lisämäärärahaa esitettiin julkisen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) palveluiden turvaamiseen (2,0 milj. euroa).

Valiokunta toteaa, että tehdyistä lisäyksistä huolimatta poliisin mahdollisuus varautua ennakoimattomiin muutoksiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on heikentynyt. Toiminnan ja talouden suunnittelua tulisi voida toteuttaa nykyistä pidemmällä aikajänteellä kaikkien sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta. Yhden vuoden kohdennetuin lisäyksin toteutettu rahoitus vaikeuttaa toiminnan pitkäkestoista suunnittelua.

Poliisin toimintavaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen poliisien määrään, eikä operatiivisella toiminnalla kyetä vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin koko maassa. Esimerkiksi tammi—elokuussa 2018 poliisin tulo on kestänyt hälytyksen teon jälkeen puoli tuntia tai enemmän 136 kunnassa.

Poliisihallitus katsoo, että hallintovaliokunnan (VNS 5/2016 vp — HaVM 5/2017 vp) edellyttämä 7 850 henkilötyövuoden taso on nykyisessä turvallisuustilanteessa kestävä minimivaatimus, johon tulevina vuosina olisi kansallisen turvallisuuden ja poliisin tehtävistä selviytymisen vuoksi palattava. Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty lisäys maksaa 32,9 milj. euroa vuonna 2020 ja nousee 80,2 milj. euroon vuoteen 2023 mennessä verrattuna voimassa olevaan kehystasoon. Nykyisellä kehystasolla poliisien määrä vähenee 6 650 henkilöön vuoteen 2022 mennessä.

Käytännössä kaikki poliisit ovat nykytilanteessa työllistettyjä, joten valiokunnan mielestä on edelleen tarpeellista harkita joidenkin tehtävien, kuten vartiointi- ja kuljetustehtävät, siirtämistä pois poliisilta työajan vapauttamiseksi varsinaisiin poliisitehtäviin.

Poliisikoulutuksen voi aloittaa vuosittain 400 uutta opiskelijaa, joka on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta enimmäismäärä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kaikki paikat saadaan täytettyä opiskelijoiden laadusta tinkimättä. Hakutilanteessa tulee kuitenkin harkita joustoa joidenkin kriteerien, kuten kielitaidon, osalta ja tukea sen kehittymistä opiskelun aikana. Myös koulutuksen houkuttelevuutta tulee harkita lisättäväksi palauttamalla opintososiaalisia etuuksia.

Valiokunta on huolestunut siitä, että poliisin toimintaa joudutaan priorisoimaan taloudellisten resurssien mahdollistamissa puitteissa. Rikoslakirikosten selvitystason arvioidaan pysyvän vuonna 2019 nykytasolla, mutta jo vuosia kestänyt tutkinta-aikojen pidentyminen tulee todennäköisesti jatkumaan. Poliisin mahdollisuudet panostaa esimerkiksi ns. pimeänä tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat, ja piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän. Rikostorjunta painottuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten tutkinnan varmistamiseen.

Valiokunta nostaa esiin myös ennalta estävän toiminnan ja pitää erityisen tärkeänä lapsiin ja nuoriin kohdistettuja toimia. Myönteistä on, että ns. Ankkuri-toimintaan kohdistetaan 2,5 milj. euroa, jonka avulla voidaan puuttua lasten syrjäytymiseen suurten asutuskeskusten alueilla yhdessä koulujen kanssa tehtävällä ennalta ehkäisevällä työllä. Tarpeen on muutoinkin panostaa edelleen poliisin ja koulujen yhteistyöhön kattavasti koko maassa. Koulupoliisitoimintaa tulee jatkaa ja kehittää mm. väkivaltaisen radikalisoitumisen, ekstremismin ja viharikosten torjumiseksi paikalliset ongelmat huomioiden. Myös poliisin aktiivinen puuttuminen lasten nettihyväksikäyttöön on edelleen ajankohtaista.

Kansainvälistymisen, digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä turvallisuusympäristö on vakiintumassa moniulotteiseksi ja hajanaiseksi ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti rajattomaksi. Teknologinen kehitys voi muodostaa uhkia, joihin on varauduttava. Samalla se tarjoaa kuitenkin myös poliisille uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää. Keskeistä on panostaa kyberrikollisuuden torjuntaan ja riittävään suorituskykyyn. ICT-teknologiaan edelleen investoimalla mahdollistetaan myös ajasta ja paikasta riippumattomia sähköisiä poliisin palveluja kansalaisille ja yrityksille.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vastaanottojärjestelmästä on kolmen vuoden aikana kadonnut yli 6 000 turvapaikanhakijaa. Eduskunta myönsi poliisille kuluvalle vuodelle lisämäärärahan tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden tavoittamiseksi. He ovat usein haavoittuvassa asemassa ja joutuvat rikollisten hyväksikäyttämiksi. Rikolliseen toimintaan liittyy monessa tapauksessa myös huumausaineiden katukauppaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimenpiteitä laittoman maassa olon ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi jatketaan määrätietoisesti.

Valiokunta on lisäksi huolestunut poliisin tilakustannusten nopeasta kasvusta ja pitää tarpeellisena, että Senaatti-kiinteistöjen vuokramallia ja rakennusten elinkaarikustannusten laskentatapaa arvioidaan kriittisesti. Tarpeellista on myös, että Poliisihallitus tuottaa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa pitkän aikavälin toimitilasuunnitelman, joka toimii pohjana poliisin kehysrahoitusta koskeville esityksille. Toimitilakustannusten arvioidaan olevan noin 76 milj. euroa vuonna 2019, joka on 2,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018. Syitä toimitilakustannusten nousuun on useita, joista merkittävimpiä ovat taloteknisesti vanhentuvat toimitilat ja muut peruskorjaustarpeet.

Valiokunta lisää momentille 770 000 euroa, josta osoitetaan 300 000 euroa ulkomaalaisvalvontaan kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi, 250 000 euroa lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja 220 000 euroa poliisilaitosten koulupoliisitoiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 753 095 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu poliisin ns. nettipoliisin vahvistamisesta seksuaalirikosten torjuntaan ja ennalta estävään työhön.


2019 I lisätalousarvio 1 600 000
2019 talousarvio 753 095 000
2018 II lisätalousarvio 2 692 000
2018 I lisätalousarvio 9 225 000
2018 talousarvio 726 152 000
2017 tilinpäätös 696 678 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 4 880 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 4 000 000 euroa aiheutuu EU-puheenjohtajuuskauden menoista, 480 000 euroa Rabita-tietojärjestelmään tehtävistä muutoksista ja 400 000 euroa Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.


2019 IV lisätalousarvio 4 880 000
2019 I lisätalousarvio 1 600 000
2019 talousarvio 753 095 000
2018 tilinpäätös 738 069 000
2017 tilinpäätös 696 678 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 4 880 000 euroa.

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 279 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 202/2017 vp) siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Lisäksi virasto tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.

Kansalliseen turvallisuuteen kytkeytyvä Suojelupoliisin toimintaympäristö on ennen näkemättömän nopeassa muutoksessa, eikä mikään viittaa siihen, että vauhti olisi hidastumassa. Tähän kehitykseen pyritään vastaamaan Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamisella ja suorituskyvyn kehittämisellä. Valmisteilla oleva uusi siviilitiedustelulainsäädäntö tulee auttamaan virastoa vastaamaan uusiin vaatimuksiin. Tiedustelu on usein paras keino saada ensitieto uhkista.

Uudessa siviilitiedustelulainsäädännössä Suojelupoliisin tehtäväksi on ehdotettu säädettäväksi kansallisen turvallisuuden suojaaminen. Lainsäädännön voimaantulon myötä Suojelupoliisi toimisi yhä selkeämmin yhdistettynä kotimaan turvallisuuspalveluna ja ulkomaan tiedustelupalveluna, jonka tehtävänä olisi hankkia tietoa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkista siihen katsomatta, onko uhkissa kyse rikoksista vai ei. Tiedonhankinnan perusteet sekä toiminnan ajallinen ja alueellinen ulottuvuus muuttuvat ja laajenisivat nykyisestä. Lainsäädäntömuutoksen tavoitteena on yhtäältä luoda edellytykset kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvalle torjunnalle sekä toisaalta parantaa ylimmän valtionjohdon tiedonsaantia Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista.

Siviilitiedustelulainsäädännön vaikuttavuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tulisi edellyttämään viraston toiminnan lisäresursointia. Kustannuksia syntyisi sekä kotimaan toimivaltuuksien toimeenpanosta että tietoliikennetiedustelulain ja ulkomaantoimivaltuuksien toimeenpanosta.

Siviilitiedustelulainsäädännön voimaantulon myötä Suojelupoliisilta ei olisi tarkoitus siirtää tehtäviä muille viranomaisille.

Tiedonhankinta ja vahva tiedustelukyky

Voimakas terrorismintorjunnan toimintaympäristön muutos asettaa koko viraston toiminnalle erityisiä ja aiempaa suurempia vaatimuksia. Euroopassa ja Suomessa tapahtuneet terrori-iskut ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrän kasvu Suomessa on johtanut siihen, että Suojelupoliisi on päivittänyt strategiaansa ja priorisoi operatiivista toimintaansa terrorismin torjuntaan. Terrorismintorjunnan pääpaino on terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä.

Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat laittoman tiedustelutoiminnan, hybridivaikuttamisen, taloudellisen turvallisuuden ja joukkotuhoaseisiin liittyvät uhat ja estää niiden toteutuminen oman tiedonhankinnan ja kansallisen ja kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla.

Tiedusteluprioriteetit ohjaavat viraston tiedonhankintaa ja raportointia. Sisäministeriö kehittää tiedusteluprioriteettien määrittelyä ja asettamisprosessia yhteistyössä Suojelupoliisin ja keskeisten kumppanien kanssa. Tiedusteluprioriteettien määrittelyssä tultaisiin huomioimaan uusi tiedustelulainsäädäntö sen tultua voimaan.

Toimivat kumppanuudet

Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle. Suojelupoliisin raportointi tuottaa merkityksellistä tietoa ja ajankohtaista analyysia valtiojohdolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tueksi.

Turvallisuustyö

Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta seuraamalla toimintaympäristön muutoksia, saattamalla keskeiset organisaatiot selvitysmenettelyn piiriin ja kehittämällä taustatarkastuksia esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksien osalta. Turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä tehostetaan ja laajennetaan.

Uudistuminen

Toimintaympäristön muutos, ehdotettu uusi lainsäädäntö ja uudet tehtävät tulisivat edellyttämään uusia toimintatapoja ja toimintakulttuurin uudistamista. Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin toiminnassa tulisi painottumaan entistä enemmän tiedustelullinen ulottuvuus. Uudistumisen läpiviemisen toimeenpanon suunnittelemiseksi Suojelupoliisiin on muodostettu hankeorganisaatio.

Teknisen kehittämisen hankkeella kehitetään viraston tiedonkäsittelyä ja suorituskykyä valtiovarainministeriön kanssa tehdyn tuottavuussopimuksen mukaisesti.

Henkiset voimavarat

Suojelupoliisi toteuttaa uutta henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja perehdytykseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Toiminnan tuloksellisuus      
Tuotetut raportit 102 120 140
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet 278 200 200
Turvallisuusselvitykset, kpl 61 448 53 100 53 100
— Ulkomaansidonnaisuudet - 7 100 7 100
— Perusmuotoiset ja laajat 20 888 21 000 21 000
— Suppeat 40 560 25 000 25 000
— Maksuttomat, % 3,4 5 5
Suoritteet/htv (s,p,l) 1 750 1 500 1 500
Nuhteettomuusseuranta, kpl/htv - 320 320
Ulkomaansidonnaisuudet, kpl/htv - 444 444
Kansalaisuusasialausunnot 38 100 100
Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot 360 400 400
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot 3 126 2 500 2 500
Turvapaikkalausunnot 594 600 600
Voimavarojen hallinta      
Toimintamenorahoitus 25 935 33 341 42 279
Henkilötyövuodet 309 412 500
Poliisit, htv 164 211 250
Muu henkilöstö, htv 145 201 250
— muu henkilöstö osuudesta tiedustelulainsääd. - 13 94
— muu henkilöstö osuudesta SSK-hanke 8 11 10
— muu henkilöstö osuudesta HVK 8 8 8
Sairauspoissaolot, pv/htv 6,3 7,5 7,5
Työtyytyväisyysindeksi 3,49 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 30 458 37 451 46 389
Bruttotulot 4 523 4 110 4 110
Nettomenot 25 935 33 341 42 279
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 416    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 072    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU-puheenjohtajakauden 2019 turvallisuuskustannukset 60
Siirto momentille 26.10.01 -335
Siviilitiedustelua koskeva lainsäädäntö, taloudelliset vaikutukset Supolle 10 000
Siviilitiedustelun valmiuksien kohentaminen ja terrorismin torjuntaan liittyvät kalusto- ja laitteistoinvestoinnit (kertameno) -2 000
Suorituskyvyn tehostaminen, terrorismin torjunta -2 500
Supon SSK-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -4 389
Supon SSK-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 5 074
Supon toimitilahankkeen toteuttaminen sekä lisä- ja väistötilat -100
Ydintoiminnan turvaaminen 2 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -4
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -2
Palkkausten tarkistukset 712
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -6
Toimintamenosäästö (HO 2015) -88
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -59
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 85
Vuokramenojen indeksikorotus 20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -30
Yhteensä 8 938

2019 talousarvio 42 279 000
2018 I lisätalousarvio 1 536 000
2018 talousarvio 33 341 000
2017 tilinpäätös 27 591 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 898 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 42 279 000 euroon nähden on 1 619 000 euroa, mistä 200 000 euroa aiheutuu Suojelupoliisin toimitilahankkeeseen tarvittavista henkilöresursseista ja 1 419 000 euroa henkilömäärän kasvusta johtuvasta lisätilojen käyttöönotosta sekä väistötiloihin siirtymisen kustannuksista.


2019 talousarvio 43 898 000
2018 I lisätalousarvio 1 536 000
2018 talousarvio 33 341 000
2017 tilinpäätös 27 591 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 43,898 milj. euroa, joka on 10,557 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Suojelupoliisin ydintoiminnan turvaamiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi nykytasolla viraston rahoitusta vahvistetaan pysyvästi 2,5 milj. eurolla kehyspäätöksen mukaisesti. Talousarvioesityksessä varaudutaan myös osoittamaan 10 milj. euroa siviilitiedustelulainsäädännön toimeenpanoon.

Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä tarpeellisina. Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä pitkäjänteisesti lisäämällä henkilöstövoimavaroja ja teknisiä valmiuksia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 898 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 17 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.


2019 IV lisätalousarvio 17 000
2019 talousarvio 43 898 000
2018 tilinpäätös 34 877 000
2017 tilinpäätös 27 591 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 17 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Maasta poistamiskuljetukset 4 868 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 1 750 000
Noutokuljetukset 250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen 300 000
Valmiusryhmän käyttö 2 000 000
Yhteensä 9 168 000

2019 talousarvio 9 168 000
2018 talousarvio 9 168 000
2017 tilinpäätös 6 307 087

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

21. KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Mikäli kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019.

Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2020 ja valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 20 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan ja sitä tarkentavien ministeriöiden välisten sopimusten mukaisesti. Lisäksi hankkeen toteuttamista tuetaan ISF-P -rahastosta saadulla 1,5 milj. euron EU-rahoituksella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
       
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä      
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset 3 600 400 4 000
Menot yhteensä 3 600 400 4 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 000
Yhteensä -1 000

2019 talousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 1 000 000
2017 tilinpäätös 5 792 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 7 330 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin

2) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesitykseen nähden on 7 330 000 euroa, mistä 3 330 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 KEJO-EHK -hankekokonaisuuden lisäinvestoinnin toteuttamiseen ja 4 000 000 euroa aiheutuu vuoden 2016 määrärahan uudelleenbudjetoinnista vuodelle 2019 järjestelmätoteutuksen viivästyttyä. Vuoden 2016 määrärahan peruuttaminen on sisällytetty vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioesitykseen. KEJO-EHK -hankekokonaisuuden ylläpitomenot maksetaan momentilta 33.60.31.

Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.


2019 talousarvio 7 330 000
2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 1 000 000
2017 tilinpäätös 5 792 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 7 330 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin

2) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Valtuus

Mikäli kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 000 000 euroa aiheutuu kenttäjohtamisjärjestelmän toteuttamiseen tarvittavasta lisämäärärahasta ja 1 500 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 IV lisätalousarvio 3 500 000
2019 talousarvio 7 330 000
2018 tilinpäätös 1 000 000
2017 tilinpäätös 5 792 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.