Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

30. SyyttäjätPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa:Syyttäjälaitoksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat:

Syyttäjälaitos on arvostettu ja luotettava toimija, joka vaikuttaa rikoksille kielteisen yleisen mielipiteen muodostumiseen. Oikeusturva toteutuu käytännössä, rikosvastuu toteutuu tehokkaasti sekä rikollisuus ja sen haitat vähenevät ja turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.

Asianosaisen kannalta keskeisiä, mitattavissa olevia laatuun ja yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat käsittelyn nopeus ja erot syyttäjänvirastojen välisissä syyteharkinta-ajoissa.

Rikosprosessin laatua ja nopeutta parannetaan kehittämällä syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen yhteistyötä, syyttäjien osaamista ja erikoistumista sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisinta prosessimenettelyä. Rikosasioiden käsittelytapojen uudistamisella pyritään nopeampaan ja yhden­mukaisempaan käsittelyyn.

Paikallissyyttäjille saapui v. 2017 yhteensä 82 793 asiaa. Ratkaistuja asioita oli 83 076 kappaletta. Lisäksi ratkaistiin 33 329 rangaistusmääräysasiaa. Saapuvien asioiden kokonaismäärään ei ole odotettavissa laskua. Syyttäjille saapuvien asioiden kokonaismäärässä esiintyy kausittaista vaihtelua, mikä johtuu mm. poliisin tutkintaresursseissa tapahtuvista muutoksista. Saapuvien asioiden vaativuuden ja ns. painotetun työmäärän arvioidaan edelleen kasvavan rikosasioiden oikeudellisten kysymysten monimutkaistumisen, rikollisuuden kansainvälistymisen ja digitalisoitumisen (kyberrikollisuus) myötä.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen syyttäjälaitoksen organisaatiorakenteiden uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa syyttäjälaitoksen kykyä rikosvastuun toteuttamiseen tulevaisuudessa sekä yhdenmukaistaa syyttäjäkäytäntöjä valtakunnallisesti.

Syyttäjälaitoksessa vahvistetaan terrorististen rikosten torjuntaa ja parannetaan valmiuksia terrorismirikosten hoitamiseksi. Vuoden 2016 lopulla voimaan tulleen uuden sakkomenettelylain ja 1.6.2019 muuttuvan lain soveltamisalan vaikutuksia syyttäjien työmäärään seurataan.

Tietoja henkilöstöstä

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Syyttäjälaitos      
Henkilötyövuodet 531 523 520
— joista syyttäjiä1) 375 369 366
— joista paikallissyyttäjät 357 351 348
Työtyytyväisyysindeksi 3,5 3,5 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,2 7,0 7,0

1) Syyttäjiin lasketaan myös valtakunnansyyttäjän toimiston (/-viraston) neuvotteleva virkamies, ylitarkastajat ja lakimies.

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 761 000 euroa.

Selvitysosa:Viitaten momentin 25.10.03 selvitysosaan hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi rikoslain 17 luvun, ulkomaalaislain 185 §:n ja aluevalvontalain 44 §:n muuttamisesta.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut syyttäjälaitoksen toiminnalle vuodelle 2019 alustavasti seuraavat tavoitteet:

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
       
Joutuisuus      
— keskimääräinen syyteharkinta-aika, kk 1,9 2,0 2,0
— yli 6 kk syyteharkinnassa olleita asioita avoinna 2 401 2 200 2 000
— yli vuoden syyteharkinnassa olleita asioita avoinna 232 320 300
Tuottavuus      
— ratkaistut asiat (painotettu työmäärä/htv, koko henkilöstö1) 874 899 904
— ratkaistut asiat (painotettu työmäärä/htv, syyttäjät) 1 238 1 263 1 270
Taloudellisuus      
— toimintamenot/ratkaisu (painotettu työmäärä), euroa 96,0 98,1 97,5

1) Painotetussa työmäärässä on otettu huomioon se, että tietyt juttutyypit ovat toisia työläämmät ja sitovat enemmän resursseja. Painotettu työmäärä lasketaan ratkaistuista jutuista, joiden aiheuttama työmäärä arvioidaan rikosnimikkeidensä perusteella keskimääräisen työmäärän mukaan. Painotettuun työmäärään vaikuttavat myös vähintään viisi istuntopäivää kestäneet käräjäoikeuskäsittelyt.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 45 063 44 232 46 061
Bruttotulot 302 40 300
Nettomenot 44 761 44 192 45 761
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 056    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 043    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Valtakunnansyyttäjän toimisto 4 384
Alueellinen toiminta 37 248
Yhteiset menot 4 129
Yhteensä 45 761

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maahantulokiellon rikkomista koskevat jutut 138
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 25.01.05) 13
Rangaistusmääräysten käyttöalan laajentaminen (HO 2015) -250
Siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus asiamääriin 153
Valtorin palvelumaksujen nousu 145
Eläkemaksurakenteen muutos 207
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -12
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Palkkausten tarkistukset 1 383
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -12
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) -20
Toimintamenojen tuottavuussäästö -206
Toimintamenosäästö (HO 2015) -40
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -160
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -125
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 369
Vuokramenojen indeksikorotus 27
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -33
Yhteensä 1 569

2019 talousarvio 45 761 000
2018 I lisätalousarvio 850 000
2018 talousarvio 44 192 000
2017 tilinpäätös 44 748 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Syyttäjälaitoksen resurssit kasvavat hieman, mutta korotus aiheutuu pääosin uusista tehtävistä ja palkkausten tarkistuksista. Käytännössä määrärahojen sallima toiminnallinen liikkumavara kaventuu, mikä pyritään paikkaamaan pääosin henkilöstövoimavaroista säästämällä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asiamäärät ovat kasvaneet, ja alkuvuonna 2018 saapuneiden asioiden kasvu oli jopa 10 prosenttia suurempi kuin alkuvuonna 2017. Syyttäjälaitoksen asiamäärän arvioidaan kasvavan myös vuonna 2019. Samalla asioiden laajuus ja oikeudellinen vaativuus ovat kasvaneet ja yhä suurempi osa syyttäjän voimavaroista suunnataan vaativien asioiden hoitamiseen. Nostettujen syytteiden määrä on sen sijaan vähentynyt. Kun vuonna 2006 syyte nostettiin noin 79 prosentissa saapuneista asioista, vuonna 2017 vastaava luku oli 66 prosenttia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että voimavarojen keskittämisellä vaativien juttujen hoitamiseen ja toimenpiteistä luopumisella on todennäköisesti syy-yhteys.

Valiokunta pitää tärkeänä, että syyttäjälaitoksen resurssien riittävyyttä seurataan ja varaudutaan myös siihen työmäärän kasvuun, joka saattaa heijastua poliisin toimintamenojen lisäämisestä. On niin ikään tärkeää, että syyttäjälaitoksen uudistus tuottaa sille asetetut tavoitteet ja että tietojärjestelmät ja menettelytavat tukevat myös poliisin ja tuomioistuinlaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 761 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 87 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu poliisin rikostorjunnan laajenemisesta johtuvasta juttumäärän kasvusta.


2019 I lisätalousarvio 87 000
2019 talousarvio 45 761 000
2018 I lisätalousarvio 850 000
2018 talousarvio 44 192 000
2017 tilinpäätös 44 748 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 87 000 euroa.