Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 21 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.


2019 talousarvio 21 000 000
2018 talousarvio 21 000 000
2017 tilinpäätös 20 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että momentin määräraha on kuluvan vuoden talousarviota vastaavalla tasolla (21 milj. euroa) ja että eduskunnan viime vuonna tekemää määrärahalisäystä ei ole poistettu. Määräraha on erittäin tarpeellinen, sillä tutkitun tiedon avulla voidaan hillitä kustannuksia, tehostaa hoitoa ja parantaa sen vaikuttavuutta. Valtion tutkimusrahoituksella (VTR) edistetään erityisesti näyttöön perustuvan hoidon ja palvelujärjestelmän kehittämistä, jota mikään muu taho ei Suomessa rahoita. VTR-rahoituksella on tuettu myös kliinistä lääketieteellistä tutkimusta, joka on yksi suomalaisen lääketieteen vahvuusalueista, sekä terveys- ja hoitotieteellistä tutkimusta. Nämä edistävät palvelujärjestelmän näyttöön perustuvaa kehittämistä sekä tutkimustulosten hyödyntämistä käytännössä.

Tutkimusrahoituksen taso on kuitenkin laskenut viime vuosina tuntuvasti, sillä vuonna 1997 se oli 91 milj. euroa, toisin sanoen 70 milj. euroa nykytasoa enemmän.

Valiokunta painottaa tutkimuksen merkitystä ja siihen tarvittavan rahoituksen riittävyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Erityisesti palvelujärjestelmän muuttuessa on tärkeää, että muutoksen vaikutuksia ja sen tavoitteiden saavuttamista, kuten väestön palvelutarpeeseen vastaamista ja palvelujen integraatiota, arvioidaan ja seurataan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös sosiaalityön tutkimusta vahvistetaan ja että maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä korvaus laajenee kattamaan myös sosiaalitieteellistä yliopistotasoista tutkimusta. Sosiaalityön tutkimuksessa ei ole vastaavaa VTR-rahoitusta, mistä johtuen sosiaalityön käytäntöjä kehittävä tutkimus on toteutunut heikosti ja hajanaisesti. Alalta puuttuvat myös systemaattiseen tutkimusnäyttöön perustuvat työmenetelmät.

Valiokunta pitää myös tärkeänä kansallisen genomi-, syöpä- ja neurokeskuksen perustamista sekä biopankkien toiminnan vakiinnuttamista, millä edistetään tutkimusta ja parannetaan Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten tutkimusinvestointien kohteena. Terveydenhuollon kasvustrategian edistäminen on muutoinkin tärkeää mm. terveysalan investointien lisäämiseksi ja alan talouskasvun aikaansaamiseksi.

Valiokunta lisää momentille 2 800 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 23 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.