Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit minimoidaan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee entisestään. Henkilöstösuunnittelu on myös pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat, sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)

   
Alkoholitutkimussäätiölle 350 000
Käypä hoito -suositusten laadintaan 756 000
Suomen Syöpäyhdistykselle 926 000
Näkövammaisten keskusliitolle 140 000
Hoitotyön tutkimussäätiölle 400 000
Yhteensä 2 572 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 82 995 84 679 83 445
Bruttotulot 33 070 32 200 31 217
Nettomenot 49 925 52 479 52 228
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 107    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 804    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— myyntituotot 9 023 9 000 9 000
— muut tuotot - - -
Tuotot yhteensä 9 023 9 000 9 000
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot - 20 20
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 228 5 300 5 300
— osuus yhteiskustannuksista 2 117 2 200 2 200
Kustannukset yhteensä 7 345 7 500 7 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 678 1 500 1 500
Kustannusvastaavuus, % 123 120 120

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 13 145 13 000 13 000
— EU:lta saatava rahoitus 3 672 3 500 3 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 772 700 700
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 6 310 6 000 6 000
Tuotot yhteensä 23 899 23 200 23 200
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 42 221 40 700 40 700
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -18 322 -17 500 -17 500
Omarahoitusosuus, % 43 43 43

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain

  2017
toteutuma
htv 2018
arvio
htv 2019
tavoite
htv
             
Hyvinvointi 14 132 155 13 611 155 13 412 155
Kansanterveysratkaisut 20 377 218 18 958 215 18 682 215
Järjestelmät 8 273 85 7 680 87 7 567 87
Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut 13 574 141 16 722 184 16 480 184
Terveysturvallisuus 15 020 167 14 778 167 14 562 167
Tietopalvelut 11 619 118 12 930 124 12 742 124
Yhteensä 82 995 884 84 679 932 83 445 932

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviointitoiminto (9 htv) 700
Hankintalain koulutus liittyen vammaispalveluiden kilpailutukseen 300
Terveydenhuollon laaturekistereiden pilottihankkeen valmistelu ja käynnistäminen, palautus -1 500
Eläkemaksurakenteen muutos 88
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -60
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -30
Palkkausten tarkistukset 1 406
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -13
Toimintamenojen tuottavuussäästö -242
Toimintamenosäästö (HO 2015) -410
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -647
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -129
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 401
Vuokramenojen indeksikorotus 32
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -37
Tasomuutos -110
Yhteensä -251

2019 talousarvio 52 228 000
2018 I lisätalousarvio 773 000
2018 talousarvio 52 479 000
2017 tilinpäätös 49 622 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 308 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 80 000 euroa talousarvioesityksen 52 228 000 euroon nähden johtuu tarpeesta perustaa uusi virka (1 htv) lastensuojelun sijaishuollon seurantaan, tutkimukseen, ohjaukseen ja kehittämiseen.


2019 talousarvio 52 308 000
2018 I lisätalousarvio 773 000
2018 talousarvio 52 479 000
2017 tilinpäätös 49 622 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Terveydenhuollon laaturekisteri.Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,5 milj. euroa terveydenhuollon laaturekistereiden pilottihankkeen valmisteluun ja käynnistämiseen. Hankkeen eteneminen on tärkeää, sillä kansalliset laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Suomi on kuitenkin selvästi jäljessä esim. muista Pohjoismaista, joissa on jo käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät.

Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämistä koskevien pilottien jatkamiseen ja laajentamiseen.

Väsymysoireyhtymää koskevan Hyvä käytäntö -suosituksen laatiminen.Valiokunnan saaman selvityksen mukaan krooninen väsymysoireyhtymä (CFS) on etiologialtaan tuntematon oireyhtymä, johon liittyy vakava toimintakyvyn heikentyminen. Kansalliset linjaukset taudin tunnistamisessa, hoidossa ja sosiaalietuuksien myöntämisessä puuttuvat, mutta niiden tarve on ilmeinen. Hyvä käytäntö -suositus parantaisi kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien potilaiden hoitoa, kuntoutusta ja yhdenvertaisuutta sosiaalietuuksien myöntämisessä.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, joka osoitetaan väsymysoireyhtymää koskevan Hyvä käytäntö -suosituksen laatimiseen ja kansallisten Käypä hoito -suositusten päivittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 708 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelujärjestelmää (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa annetun tehtävän hoitamiseksi) varten perustettavan ohjauksen ja arvioinnin tietopohjatoiminnon menoihin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 250 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen (VanPal) kehittämisestä ja toteutuksesta.


2019 I lisätalousarvio 250 000
2019 talousarvio 53 708 000
2018 I lisätalousarvio 773 000
2018 talousarvio 52 479 000
2017 tilinpäätös 49 622 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 250 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin.

Selvitysosa:Perustelujen täydennys liittyy tarpeeseen käyttää määrärahaa myös biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 II lisätalousarvio
2019 I lisätalousarvio 250 000
2019 talousarvio 53 708 000
2018 tilinpäätös 53 252 000
2017 tilinpäätös 49 622 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 125 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 33.03.25 liittymismaksuksi Biopankki Osuuskunta Suomi FINBB -nimiseen osuuskuntaan.


2019 IV lisätalousarvio 125 000
2019 II lisätalousarvio
2019 I lisätalousarvio 250 000
2019 talousarvio 53 708 000
2018 tilinpäätös 53 252 000
2017 tilinpäätös 49 622 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 125 000 euroa.