Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
         20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
              01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 983 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

Selvitysosa: Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.

Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on muun muassa

  • — tuottaa sääpalveluita ja fysikaalisia meripalveluita maan yleisen turvallisuuden, liikenteen, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin
  • — hankkia ja ylläpitää luotettavaa tietoa ilmakehän ja merien fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta koostumuksesta sekä niiden vaikutuksista suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla ja kansainvälisesti
  • — tehdä ja edistää ilmatieteellistä tutkimusta, ilmastonmuutostutkimusta, fysikaalista merentutkimusta, polaarialueiden ja avaruuden tutkimusta sekä muuta alaan läheisesti liittyvää tutkimusta.

Ilmatieteen laitoksen rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa ja painopisteiden toteuttamisessa on edistää sää-, olosuhde- ja varoituspalveluillaan erityisesti liikenteen ja viestinnän sujuvuutta, toimintavarmuutta ja turvallisuutta, tukea avoimen datan tuotannolla innovatiivisten sää- ja ilmastodataan perustuvien palvelumarkkinoiden syntymistä sekä luoda edellytyksiä reaaliaikaisten, laadukkaiden, turvallisten, ennakoitavien ja esteettömien palvelujen tuottamiselle.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ilmatieteen laitokselle vuodelle 2019 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
    
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA   
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut   
Siirrämme painopistettä ennusteissa vaikuttavuuteen asiakkaille.   
Ilmatieteen laitoksen palvelut tuottavat lisäarvoa päätöksenteon tueksi (kyselytutkimus asteikko 1—5)4,03,93,9
Ilmatieteen laitos on toimialallaan ensisijaiseksi koettu tiedontarjoaja. Ennusteiden laatu on kiistatta paras Suomessa.   
Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5)4,14,04,0
2. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet   
Avointa dataa ja lähdekoodia sekä pilvipalvelujamme hyödynnetään tehokkaasti tutkimuksessa, palveluiden ja erityisesti automaattiliikenteen kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan tukena.   
Valtioneuvoston periaatepäätöstä massadatan hyödyntämisestä liiketoiminnassa toteutetaan avoimen datan ja lähdekoodin käytöllä.Ilmatieteen laitos on laatinut avoimen datan markkinointi- ja viestintäsuunnitelman ja on osallistunut hallinnonalan yhteisiin avoimen datan kehittämistoimiin.On aloitettu tietotilinpäätöksen laatiminen. On laadittu tekninen tiekartta uudistuvan INSPIRE-vaatimusten täyttämiseksi. On saatu ensimmäiset ulkopuoliset avoimen lähdekoodin hyödyntäjät. On laadittu toimenpidesuunnitelma vaikuttavuuden parantamiseksi ja aloitetaan toteutus. Pilotoidaan tutkimusaineistojen avaamista ja laaditaan suunnitelma avoimista tutkimusaineistoista.Tietotilinpäätös on otettu käyttöön. Vaikuttavuuden toimenpidesuunnitelman toteutus on käynnissä.
Tutkimuksemme on vaikuttavaa ja palvelee tietoon perustuvaa päätöksentekoa.   
Viittausten lkm web of science -tietokannassa.12 76312 00012 500
Älykkään robotisaation ja automaation periaatepäätöksen toimeenpano sekä hallinnonalan yhteisen liikenteen automaation tiekartan toimeenpano.   
On tuotettu uutta tietoa kytkeytyvän ja automaattisen liikenteen sääpalveluista ja -tiedoista. Tietoa on hyödynnetty palvelujen kehityksessä esim. tavarankuljetuksessa ja palveluilla on lisätty erityisesti tavarankuljetusten turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Tiekartta on valmis. On tuotettu ensimmäinen pilottipalvelu, jossa hyödynnetään tutkimustuloksia.Tiekarttaa päivitetään tutkimustulosten perusteella. On saatu uusia tutkimusavauksia robotisaatioon: yhden autonomisen droonisääluotausaseman pilotointi. Uusien havaintomenetelmien kuten mobiilihavaintojen hyödyntäminen laajenee.
3. Liikenne- ja viestintäverkot   
Suomessa on koko maan kattava pohjoismaiset synergiamahdollisuudet huomioiva säätutkaverkosto.   
TutkastrategiaUusinta on toteutettu ja uudet tutkahankkeet etenevät suunnitellusti.Uusi tutka-asema on toiminnassa Kuusamossa. Kainuun tutka-aseman paikka on kartoitettu. Kainuun ja Lappiin rakennettavan tutkalaitteiden kilpailutus on tehty ja toimittaja valittu v. 2018 loppuun mennessä.Koillismaan/Kainuun tutka-asemista ensimmäinen on otettu operatiiviseen käyttöön.
Suomi on 5G teknologian kärkimaa.   
1. Ilmatieteen laitoksen osallistuminen hallinnonalan 5G-hankkeen testausekosysteemin toteuttamiseen hankesuunnitelman mukaisesti. 2. Sodankylän tutkimus- ja testausympäristön sekä älyliikenteen ja tiesääpalveluiden tutkimustoiminnan kehittyminen. 1. Tavoitetaso määräytyy hallinnonalan 5G-hankkeen hankesuunnitelmasta. 2. Sodankylässä referenssidatan kerääminen testausympäristöstä. Luotettavien toimintaprosessien varmistaminen.1. Tavoitetaso määräytyy hallinnonalan 5G-hankkeen hankesuunnitelmasta. 2. Sodankylässä tutkimus- ja testausympäristö tarjotaan osaksi kansallisten liikenne- ja viestintäviranomaisten (Viestintävirasto, Trafi) vakiintuneita työkaluja ja testausympäristöjä.
ACTRIS-päämaja sijoittuu Helsingin Kumpulaan ICOS-toiminnan oheen.   
Ilmatieteen laitos johtaa yhdessä HY:n kanssa ACTRIS tutkimusinfrastruktuurin eurooppalaista suunnittelua ja rakentamista.EC valmisteluhanke on käynnistetty.ACTRIS legal entity -muoto on valittu ja organisaation perustamiseen tarvittavien asiakirjojen ja budjetin valmistelu on käynnissä. Suomen päämaja-rahoituksen valmistelu on käynnissä.ACTRIS valmisteluhanke on saatettu päätökseen projektisuunnitelman mukaisesti.
4. Korkeatasoinen tutkimus palveluna ja päätöksenteon tukena   
Päätöksenteon tueksi tuotetaan kansainvälisesti vertaisarvioitua tutkimustietoa.   
Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm328340350
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS   
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, %121102102
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, %100100100
Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, %616060
Työn tuottavuuden kehittyminen, %-3,7611
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, %-4,0822

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelun tulot, EU:lta ja muilta yhteistyöosapuolilta saatavat yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot ja muut tulot. Etelämanner-toimintaan on varattu 849 000 euroa. Suomen Etelämanner-toiminta perustuu kansainväliseen sopimukseen.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot72 67971 12568 783
Bruttotulot26 63825 58025 800
Nettomenot46 04145 54542 983
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta11 008  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle10 151  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Tuotot   
Julkisoikeudelliset suoritteet1 5761 4801 480
Liiketaloudelliset suoritteet4 8464 2654 540
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet4 1504 3354 280
Tuotot yhteensä10 57210 08010 300
    
Kustannukset   
Julkisoikeudelliset suoritteet1 5701 4801 480
Liiketaloudelliset suoritteet4 0214 2004 460
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet4 3064 3354 280
Kustannukset yhteensä9 89710 01510 220
    
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)   
Julkisoikeudelliset suoritteet6--
Liiketaloudelliset suoritteet8256580
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet-156--
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä6756580
    
Kustannusvastaavuus, %   
Julkisoikeudelliset suoritteet100100100
Liiketaloudelliset suoritteet121102102
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet96100100
Kustannusvastaavuus, % yhteensä107101101

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus7 9119 3009 300
— EU:lta saatava rahoitus4 9033 7003 700
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus3 2182 5002 500
Tuotot yhteensä16 03215 50015 500
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset26 27025 80025 800
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-10 238-10 300-10 300
Omarahoitusosuus, %394040

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2019202020212022—Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
      
Vuonna 2019 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset155160155244,5714,5
Menot yhteensä155160155244,5714,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
METNET/MOI, määrärahatarpeen tarkistus8
Suurteholaskennan uusiminen, lisäyksen poisto-2 000
Tutkaverkoston korvausinvestoinnit, lisäyksen poisto-1 000
Eläkemaksurakenteen muutos119
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-20
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-10
Palkkausten tarkistukset876
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-8
Toimintamenojen tuottavuussäästö-210
Toimintamenosäästö (HO 2015)-190
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-271
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-81
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen232
Vuokramenojen indeksikorotus24
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-31
Yhteensä-2 562

2019 talousarvio42 983 000
2018 I lisätalousarvio264 000
2018 talousarvio45 545 000
2017 tilinpäätös45 184 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 983 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 385 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 31.01.21.


2019 IV lisätalousarvio385 000
2019 talousarvio42 983 000
2018 tilinpäätös46 159 000
2017 tilinpäätös45 184 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 385 000 euroa.