Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 298 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 48 800 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 31 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Väylävirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2019
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017/LTA 2018 2021 140,0   54,5 36,1 49,4
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0   47,0 34,0 40,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0   78,0 56,7 63,3
Kehä I Laajalahden kohta TA 2018 2021 20,0   2,0 15,0 3,0
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0   6,3 30,3 102,4
               
Ratahankkeet              
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014/LTA 2018 2020 48,8   36,0 3,0 -
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   68,7 25,4 55,9
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   39,0 13,8 7,2
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0   41,0 34,9 89,1
Uudenkaupungin radan sähköistys LTA 2017 2021 21,0   10,0 9,0 2,0
               
Vesiväylähankkeet              
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2019 40,0   36,0 4,0 -
Kokkolan meriväylä TA 2018 2020 45,0   15,0 25,0 5,0
Vuosaaren meriväylä TA 2018 2020 12,5   1,0 6,0 5,5
               
Yhteiset väylähankkeet              
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 160,3   434,5 298,2 422,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022— Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 293 150 245 200 169 100 8 500 715 950
Menot yhteensä 293 150 245 200 169 100 8 500 715 950

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 470 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, määrärahan ajoitusmuutos -15 000
Kehä I Laajalahden kohta (siirto momentilta 31.10.20) 13 000
Suunnittelurahan palautus (siirto momentille 31.10.20) -5 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -1 800
Vt 4 Kirri-Tikkakoski moottoritie, määrärahan ajoitusmuutos -15 000
Tasomuutos -13 000
Yhteensä -36 800

2019 talousarvio 298 150 000
2018 I lisätalousarvio 24 500 000
2018 talousarvio 334 950 000
2017 tilinpäätös 308 100 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Talousarvioesitykseen ei sisälly uusia kehittämishankkeita, vaan momentin määräraha (noin 298 milj. euroa) käytetään käynnissä oleviin tie-, rautatie- ja vesiväylähankkeisiin, joita on käynnissä yhteensä 13 kpl. Liikenneinvestoinnit (momentit 31.10.76, 31.10.77 ja 31.10.79) ovat yhteensä 446 milj. euroa, minkä lisäksi talousarviosta rahoitetaan eräitä joukkoliikennehankkeita (Länsimetron jatko, Raide-Jokeri-pikaraitiotie ja Tampereen raitiotiehanke) yhteensä noin 37 milj. eurolla. Myös nopeiden junayhteyksien suunnittelua jatketaan Helsingistä Turkuun, minkä lisäksi pääradan suunnittelun valmisteluun osoitetaan 1 milj. euron aloitusraha momentilla 31.10.20.

Valiokunta pitää raideyhteyksien kehittämistä erittäin tärkeänä mm. liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja korostaa Turun ja pääradan (Helsinki—Tampere—Oulu—Tornio) kehittämistarpeiden rinnalla myös Itäradan eli Itä-Suomeen suuntautuvien nopeiden ratojen merkitystä sekä alueellisen kehityksen että Venäjälle suuntautuvien raideyhteyksien parantamiseksi. Nopeita junayhteyksiä suunniteltaessa on samalla panostettava myös seudullisen liikenteen kehittämiseen, jotta mm. työmatkaliikenne ja työvoiman liikkuvuus ja saatavuus paranevat ja ns. tunnin työssäkäyntialue laajenee.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa liikennehankkeiden suunnittelu ja rahoitus pohjautuvat nykyistä pitkäjänteisempiin suunnitelmiin. Hyvänä pohjana tuleville ratkaisuille on parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän loppuraportti, jossa ehdotettiin 12-vuotisen, parlamentaariseen valmisteluun pohjautuvan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältäisi mm. kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.

Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että infrahankkeiden rahoitusta kehitetään ja löydetään myös uusia malleja, sillä valtion budjettirahoitus ei riitä kaikkiin niihin kehittämishankkeisiin, jotka ovat mm. liikenteen sujuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja työllisyyden kannalta perusteltuja. Esim. nopeat junayhteydet Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen vaativat erittäin suuria panostuksia, joiden rahoitus on vaikea sovittaa valtiontalouden kehyksiin. Siksi on löydettävä uusia rahoitusmalleja ja selvitettävä mahdollisuudet mm. liikenneverkkotyöryhmän ehdottamaan hankeyhtiömalliin, jossa omistajina voisivat olla valtion lisäksi esim. eläkeyhtiöt, yritykset sekä yhteyksistä hyötyvät kunnat ja muut tahot.

Valiokunta painottaa myös EU-rahoituksen hyödyntämistä ja korostaa hyvän suunnittelun ja kansallisen tason sitovien päätösten merkitystä. Tämä on lähivuosina erityisen tärkeää, sillä komissio on ehdottanut ydinverkkokäytävien laajentamista siten, että yhteys Helsingistä Tornioon tulisi tukikelpoiseksi. Ilman kansallisia investointipäätöksiä EU-rahoitusta ei kuitenkaan voida hyödyntää.

Uusien kehittämishankkeiden osalta valiokunta korostaa liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistämistä sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttämien kuljetusketjujen toimivuutta. Valiokunta nostaa esille erityisesti Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistyksen, jonka sähköistyksestä päätettiin jo keväällä 2012, mutta joka on edelleen toteuttamatta. Rata palvelee erityisesti raskasta liikennettä, ja sen käytön arvioidaan edelleen kasvavan mm. metsä- ja kaivosteollisuuden kuljetusten sekä Vartiuksen ja Kokkolan välisen transitoliikenteen lisääntyessä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että väyläverkko toimii luotettavasti myös niillä tie- ja rataosuuksilla, jotka palvelevat tehtaiden ja teollisuuden päivittäistä raaka-ainehuoltoa ja tavarakuljetuksia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 298 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 48 800 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 31 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 70 935 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 98 000 000 euroa

2) hankkeeseen Iisalmi—Ylivieska -rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 55 000 000 euroa

3) hankkeeseen Joensuun ratapihan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 74 000 000 euroa

4) hankkeeseen vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 64 000 000 euroa

5) hankkeeseen vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Oulun meriväylän rakentaminen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 27 500 000 euroa.

Vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 8 035 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu Kouvola—Kotka/Hamina -hankkeen, 500 000 euroa Ylivieska—Iisalmi -rataosan sähköistys -hankkeen, 1 000 000 euroa Joensuun ratapihan parantaminen -hankkeen, 2 400 000 vt 3 Hämeenkyrön ohitustie -hankkeen ja 30 000 000 euroa vt 8 Turku—Pori -hankkeen valtuuden käytöstä, 11 000 000 euroa Helsinki—Tampere -pääradan kehittämisen suunnittelusta sekä 23 035 000 euroa Oulun meriväylän rakentamisen lisärahoituksesta, jossa 15 000 000 euroa on lisäystä ja 8 035 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja välityskykyä sekä varmistaa turvallinen liikennöinti. Hankkeessa peruskorjataan rataa, tehdään pehmeikkö-, silta- ja rumpukorjauksia sekä uusitaan turvalaitteita. Lisäksi laajennetaan Kotolahden ratapihaa ja parannetaan välityskykyä mm. kohtausraiteilla.

Hankkeen kustannusarvio on 98,0 milj. euroa.

Ylivieska—Iisalmi -rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide

Hankkeen tavoitteena on rataosan kuljetusten tehokkuuden parantaminen ja laajemmin Kontiomäen ja länsirannikon satamien välisten kuljetusten tehostaminen. Ylivieska—Iisalmi ja Siilinjärvi—Ruokosuo välit sähköistetään, tehdään turvalaitemuutoksia ja rakennetaan Iisalmen kolmioraide.

Hankkeen kustannusarvio on 55,0 milj. euroa.

Joensuun ratapihan parantaminen

Hankkeen tavoitteena on liikenteen palvelutason parantaminen sekä liikennöinnin ja matkustajien turvallisuuden parantaminen. Hankkeessa nykyiset liikenteenohjaus- ja turvalaitteet korvataan nykyaikaisella järjestelmällä. Samalla ratatekninen rakenne uusitaan nykyliikennettä palvelevaksi ja toimivaksi, laitureita korotetaan ja rakennetaan silta välilaiturille.

Hankkeen kustannusarvio on 77,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 74,0 milj. euroa ja Joensuun kaupungin 3,0 milj. euroa.

Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie

Hankkeen tavoitteena on liikenteen ja kuljetusten sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä suunnitellun maankäytön mahdollistaminen. Hankkeessa rakennetaan kapea keskikaiteellinen nelikaistainen ohikulkutie, eritasoliittymiä, kevyen liikenteen järjestelyjä sekä muita tiejärjestelyjä. Lisäksi rakennetaan mm. uusi riistasilta ja meluntorjuntarakenteita.

Hankkeen kustannusarvio on 65,4 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 64 milj. euroa. Hankkeen H/K-suhde on 1,37.

Vt 8 Turku—Pori ohituskaistojen täydentäminen

Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä tasaisen matkanopeuden edistäminen. Hankkeessa rakennetaan ohituskaistapari Eurajoen ja Luvian välille sekä Laitilan eteläpuolelle. Lisäksi täydennetään Mynämäen pohjoispuolen ohituskaistoja keskikaiteella, porrastetaan liittymiä ja tehdään pohjavesisuojauksia.

Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa ja yhteysvälin vt 8 H/K-suhde on 1,32.

Helsinki—Tampere -pääradan kehittämisen suunnittelu

Helsinki—Tampere -pääradan toimivuuden kannalta Riihimäki—Tampere -rataosalla on keskeinen merkitys koko rataverkon toimivuuden kannalta. Rata kuuluu TEN-T -verkon ydinverkkoon. Pääradan yleissuunnittelun tavoitteena on yhteysvälin Riihimäki—Tampere välityskyvyn parantaminen kaukoliikenteen junavuorojen lisäämiseksi, lähijunaliikenteen kehittämiseksi sekä tavaraliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Välille Jokela—Riihimäki tehtävän yleissuunnitelman kustannusarvio on 1,5 milj. euroa ja suunnittelu tähtää välille rakennettavien lisäraiteiden toteuttamiseen. Riihimäen ja Tampereen välille tehtävien ohituspaikkojen suunnittelun kustannusarvio on 1,5 milj. euroa. Yhteysvälin kolmannen raiteen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi perustuvat Liikenneviraston vuosina 2017—2018 tekemään tarveselvitykseen. Suunnittelun kustannusarvio on 8 milj. euroa.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Oulun meriväylä

Hankkeelle on myönnetty 12,5 milj. euron määräraha vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Hankkeelle ehdotetaan 15 milj. euron valtuuden korotusta ja määrärahan lisäystä sekä vuoden 2019 lopussa vanhenevien määrärahojen uusimista, määrältään 8 035 000 euroa. Valtuuskorotus johtuu hankkeen asennuskaluston oletettua huomattavasti kalliimmasta hinnasta. Vanheneva määräraha johtuu toistaiseksi toteutumattomasta asennusurakasta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 II lisätalousarvio 70 935 000
2019 talousarvio 298 150 000
2018 tilinpäätös 363 850 000
2017 tilinpäätös 308 100 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp (26.6.2019)

Hallitus esittää viiden uuden kehittämishankkeen käynnistämistä, joilla parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, edistetään vientiä ja parannetaan raide- ja tieliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Hankkeiden suunnitteluvalmius on saadun selvityksen mukaan hyvä, ja ne ovat siten nopeasti käynnistettävissä.

Uusia ratahankkeita on kolme (Kouvola—Kotka/Hamina-radan parantaminen, Iisalmi—Ylivieska-rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide sekä Joensuun ratapihan parantaminen), joiden lisäksi käynnistetään kaksi tiehanketta (vt 3 Hämeenkyrön ohitustie ja vt 8 Turku—Pori, ohituskaistojen täydentäminen). Myös Oulun meriväylän rakentamisvaltuutta korotetaan ja Helsinki—Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun osoitetaan 11 milj. euroa. Hankkeiden kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 349 milj. euroa, josta kuluvan vuoden määrärahatarve on 71 milj. euroa.

Valiokunta pitää nyt käynnistettävien hankkeiden rinnalla merkittävinä myös hallituksen esityksen pöytäkirjamerkintöihin sisältyviä rataverkon kehittämistä koskevia kirjauksia. Niiden mukaan rataverkon suurten kehittämishankkeiden ja hankeyhtiöiden valmistelua jatketaan hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Tämän lisäksi Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistys etenee siten, että ratasuunnittelun arvioidaan valmistuvan vuodenvaihteessa ja hanke on tarkoitus käynnistää vuonna 2020.

Ensimmäisen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Valiokunta painottaa suunnitelman huolellista valmistelua, jossa tulee tarkastella laaja-alaisesti ja tiiviissä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä mm. liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä, kehittämistarpeita sekä kustannusvaikutuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyöty-kustannusanalyysin rinnalla kiinnitetään huomiota myös toimenpiteiden laajempiin yhteiskuntataloudellisiin vaikutuksiin.

Valiokunta täsmentää momentin päätösosan tekstiä vt 8 Turku—Pori-hankkeen nimen osalta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 70 935 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 98 000 000 euroa

2) hankkeeseen Iisalmi—Ylivieska -rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 55 000 000 euroa

3) hankkeeseen Joensuun ratapihan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 74 000 000 euroa

4) hankkeeseen vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 64 000 000 euroa

5) hankkeeseen vt 8 Turku—Pori, ohituskaistojen täydentäminen (Mynämäki, Laitila, Eurajoki) liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Oulun meriväylän rakentaminen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sopimukset mukaan lukien enintään 27 500 000 euroa.

Vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 8 035 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 174 000 000 euroa

2) hankkeeseen Keski—Pasila, länsiraide liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 50 100 000 euroa

3) hankkeeseen Vt 12 Tillola—Keltti liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 000 000 eurolla 173 000 000 eurosta 174 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu ratahankkeen takuuaikana ilmenneistä korjaustarpeista rakenteiden osalta. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Keski—Pasila, länsiraide

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 300 000 eurolla 48 800 000 eurosta 50 100 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu useista hankkeessa aiemmin huomioimattomista riskeistä, joiden toteutuminen viivästyttäisi hankkeen loppuunsaattamista ja synnyttäisi lisäkustannuksia. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Vt 12 Tillola—Keltti

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 000 000 eurolla 14 000 000 eurosta 15 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu hankkeessa aiemmin huomioimattomista riskeistä, mm. viivästyskorot ja jätemaalöydökset. Riskien toteutuminen viivästyttäisi ja vaikeuttaisi hankkeen loppuunsaattamista. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 IV lisätalousarvio
2019 II lisätalousarvio 70 935 000
2019 talousarvio 298 150 000
2018 tilinpäätös 363 850 000
2017 tilinpäätös 308 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 174 000 000 euroa

2) hankkeeseen Keski—Pasila, länsiraide liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 50 100 000 euroa

3) hankkeeseen Vt 12 Tillola—Keltti liittyen siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 15 000 000 euroa.