Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Väyläviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen
              37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 036 852 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavalta liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 103 817 000 euroa.

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan

1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa

3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa: Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja A-luokan murtajille ja tarjouskilpailussa Arctia Icebreaking Oy tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 15.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025 Sopimus kattaa kaksi A-luokan murtajaa (Fennica ja Nordica).

Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja yhdelle C-luokan murtajalle ja tarjouskilpailussa Alfons Håkans AS, Suomen sivuliike tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 1.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025. Sopimus kattaa yhden C-luokan murtajan (Zeus of Finland).

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 6,6 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa. Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Väyläviraston liikennekeskukset hoitavat meri- ja tieliikenteen operatiivista liikenteenhallintaa sekä valvovat ja koordinoivat rautatieliikenteen ohjausta. Väyläviraston liikenteenohjauksen operatiiviset 24/7 palvelutoiminnot sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot siirtyvät uuden, perustettavan valtion täysin omistaman erityistehtäväyhtiön hoidettavaksi. Liikenteenohjausyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2019. Väyläviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Väylävirasto tulee maksamaan tulevalle yhtiölle liikenteenohjauksesta palvelusopimukseen perustuvaa palvelumaksua. Palvelumaksua maksetaan perusväylänpidon momentilta 103,8 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon määrärahat. Tämän johdosta momentilta on siirretty 9 843 000 euroa momentille 31.20.01. Tämä summa sisältää siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon momentilta maksetut menot, kuten tietohallinnon ja projektien menot.

Väylänpidon tuoteryhmittely uusitaan vuoden 2019 alusta ja on seuraava: kunnossapito (hoito ja korjaukset), parantaminen ja suunnittelu sekä liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Hoidolla (431 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkkojen hoitoon käytetään 373 milj. euroa ja jäänmurtoon 58 milj. euroa. Nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulainmukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 51,4 % vuonna 2019. Jäänmurtaja Polariksen lisämäärärahatarve 7,558 milj. euroa katetaan Talvimerenkulku merten moottoriteillä WINMOS hankkeen TEN-T tukien tuloutuksista 22,62 milj. euroa jäänmurtajan rakentamiseksi momentille 12.31.10 vuosina 2014—2017. EU-komissio on hyväksynyt 17.4.2018 tuen käyttämisen ehdotettuun tarkoitukseen. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäistä puolitusta on jatkettu vuosille 2019—2020.

Liikenneväylien korjaukseen käytetään 350 milj. euroa. Korjauksilla huolehditaan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Valtaosa korjausrahoituksesta (319 milj. euroa) käytetään väylien elinkaaren hallintaan. Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Korjausrahoituksen lisäksi suurista kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään 90 milj. euroa korjausvelan kasvun hillitsemiseen.

Parantamiseen ja suunnitteluun käytetään 54 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Rahoituksella toteutetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu sekä ns. tunnin junan suunnittelu (10 milj. euroa). Parantamisen rahoituksessa on mukana mm. rautateiden tasoristeysten parantamiseen 8 milj. euroa.

Liikennepalveluihin käytetään 154 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavasta liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (104 milj. euroa) sekä maantielauttaliikenteen järjestämisestä (50 milj. euroa).

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla.

Suunnittelurahaa on tarkoitus käyttää myös Helsinki—Turku nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

 2017 tilinpäätös2018 varsinainen talousarvio2019 esitys
 bruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenot
          
Tienpito7761765769-769569-569
Radanpito457534145925353941551364
Vesiväylänpito941931001991051104
Yhteensä1 327551 2721 461541 4071 089521 037

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Jäänmurtaja Polariksesta aiheutuva jäänmurtokustannusten kasvu7 558
Kehä I Laajalahden kohta (siirto momentille 31.10.77)-13 000
Kertaluonteisen erän poisto-11 800
Korjausvelan vähentäminen-40 000
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (siirto momentille 31.20.01)-9 843
Liikenteen ohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus-1 400
Liikenteenohjauspalvelujen yhtiöittäminen (siirto momentilta 31.10.01)16 317
Liikenteen turvallisuus ja kelirikkopaketti1 220
Pääradan suunnittelu1 000
Suunnittelurahan palautus (siirto momentilta 31.10.77)5 000
Tasoristeysten parantaminen-2 000
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-313 000
Säästöpäätös-10 000
Yhteensä-369 948

2019 talousarvio1 036 852 000
2018 I lisätalousarvio15 540 000
2018 talousarvio1 406 800 000
2017 tilinpäätös1 271 800 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 040 061 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavan liikenteenohjausyhtiön kanssa solmittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 141 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

Lisäys 3 209 000 euroa talousarvioesityksen 1 036 852 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 31.10.01 liikenteenohjausyhtiön palvelukseen siirtyvän henkilöstön palkkausmenoihin ja yleiskustannuksiin.

Ratamaksun perusmaksun kertymää korotetaan 45 000 000 eurosta 51 000 000 euroon johtuen yksikköarvojen tarkistamisesta ja liikennemäärien arvioidusta kasvusta. Vastaava korotus tehdään radanpidon menoihin.


2019 talousarvio1 040 061 000
2018 II lisätalousarvio46 150 000
2018 I lisätalousarvio15 540 000
2018 talousarvio1 406 800 000
2017 tilinpäätös1 271 800 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Perusväylänpitoon esitetään noin 1,04 mrd. euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 569 milj. euroa, radanpitoon 364 milj. euroa ja vesiväyliin 104 milj. euroa. Momentin määrärahaan sisältyy myös osa (19 milj. euroa) budjettiriihessä sovitusta 49 milj. euron liikennepaketista, joka on tarkoitettu liikenneturvallisuuden ja maanteiden talvikunnossapidon parantamiseen. Loppuosa (30 milj. euroa) sisältyi jo vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon, ja se osoitettiin pääosin talvikunnossapitoon ja tasoristeysten poistamiseen. Lisäbudjettiin sisältyi myös 16,15 milj. euron lisäys korjausvelan vähentämiseen, joka kohdennetaan mm. siltojen kunnostamiseen.

Kun 1.12.2018 voimaan tulleen lisäbudjettirahoituksen käyttö jää suurelta osin ensi vuoden puolelle, nousee perusväylänpidon rahoitus käytännössä noin 1,09 mrd. euroon. Rahoitustaso jää kuitenkin noin 300 milj. euroa kuluvaa vuotta pienemmäksi, koska kolmivuotinen korjausvelkaohjelma ja siihen liittynyt lisärahoitus päättyvät. Korjausvelkaohjelmaan sisältynyttä rahoitusta on tosin vielä käyttämättä noin 100 milj. euroa, mutta se on sidottu jo aiemmin päätettyihin hankkeisiin.

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä ehdotti 28.2.2018 jättämässään loppuraportissa vähintään 300 milj. euron tasokorotusta perusväylänpitoon, mutta määrärahakehyksessä ei ollut tällaista varausta eikä ehdotusta otettu tässä vaiheessa huomioon. Rahoituksen supistuessa resurssit joudutaan kohdentamaan selkeämmin vilkasliikenteisille ja elinkeinoelämän kannalta tärkeimmille väylille, jolloin erityisesti vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja sorateiden kunnon ennustetaan heikkenevän. Päällysteiden korjausmäärien arvioidaan vähenevän noin puoleen vuoden 2018 tasosta.

Suomen liikenneverkossa on arvioitu olevan 2,5 mrd. euron korjausvelka. Noin 100 milj. euron vuosivauhdilla edennyt korjausvelan kasvu saatiin lisärahoituksella pysähtymään, mutta jos rahoitustaso jää jatkossakin vuoden 2019 tasolle, korjausvelan määrän arvioidaan kasvavan nopeasti.

Valiokunta katsoo, että hallituksella on oltava valmiutta arvioida perusväylänpidon rahoitustarpeita jo vuoden 2019 lisätalousarviossa, minkä lisäksi on välttämätöntä, että seuraavassa hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa varmistetaan perusväylänpidon riittävä rahoitus liikenneverkkotyöryhmän ehdottamalla tavalla. Tällöin perusväylänpidon vuotuinen rahoitustaso olisi noin 1,3 mrd. euroa, mikä edistäisi väyläverkon pitkäjänteistä ja kestävää kunnossapitoa. Näin parannettaisiin mm. liikenteen sujuvuutta ja kuljetusketjujen toimivuutta ja niiden myötä myös elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Väyläverkon kuntoa on parannettu monin osin korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai kevyen liikenteen väylien puuttumisen vuoksi. Kun rahoitus ensi vuonna alenee, mahdollisuudet korjausvelan vähentämiseen heikkenevät ja etenkin alemman asteisen tieverkon kunnon arvioidaan huononevan.

Valiokunta lisää perusväylänpidon rahoitukseen 25 300 000 euroa, jolloin perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä (vuoden 2018 toinen lisätalousarvio huomioon ottaen) yhteensä noin 1,1 mrd. euroa. Määräraha osoitetaan eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin, liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, joiden kustannusarviot vaihtelevat 50 000 eurosta eurosta 5,75 milj. euroon.

Kunnostettavat kohteet ovat:

  • — Vt 5 Siilinjärvi—Lapinlahti, ohituskaistaparin rakentaminen, 5 750 000 euroa
  • — Vt 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa, 1 300 000 euroa
  • — Tien 3192 Liesontie—Porraskoskentie parannus ja asfaltointi Hämeenlinnassa, 900 000 euroa
  • — Terrafamen alueelle vievän tien 870 liikenneturvallisuuden parantaminen Kainuussa, 400 000 euroa
  • — Tien 870 parantaminen Rautavaaralla, 850 000 euroa
  • — Tien 3864 Sipari—Pulsa perusparannuksen jatko Kaakkois-Suomessa, 800 000 euroa
  • — Järventaustantie 13611, soratien parantaminen Hämeessä, 60 000 euroa
  • — Hirvijärventie 13619, soratieosuuden parantaminen ja päällysteen korjauksia Hämeessä, 70 000 euroa
  • — Tanttalantien 13851 parantaminen Hämeessä, 210 000 euroa
  • — Selänojantie 13822 parantaminen Riihimäellä, 400 000 euroa
  • — Auttoinen—Porasa välisen tien 3200 parantaminen Hämeessä, 100 000 euroa
  • — Ojajärventie 13659, soratien parantaminen Tammelassa, 50 000 euroa
  • — Riista-aidan uudistaminen ja laajentaminen vt 9:llä välillä Nuutajärvi—Urjala—Kylmäkoski, 220 000 euroa
  • — Riista-aidan rakentaminen kt 54:llä välillä Riihimäki—Vojakkala, 370 000 euroa
  • — Vt 3, liityntäpysäköinnin parantaminen Riihimäellä, 200 000 euroa
  • — Porokylänkadun ja Pappilansuoran liittymän parantaminen kantatiellä 75 Nurmeksessa, 350 000 euroa
  • — Tien 5910 parantaminen Vieremällä välillä tie 88 — tehdasalue, 100 000 euroa
  • — Kaartusentien parantaminen Alajärvellä, 50 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen tieosuudelle Lintukangas—Rannilantien liittymä Keski-Suomessa, 620 000 euroa
  • — Tieyhteyden rakentaminen välille Yrityslaakso—Karstulantie Soinissa, 400 000 euroa
  • — Maantien 17109 päällystäminen Jalasjärvellä, 400 000 euroa
  • — Alikulkutunnelin rakentaminen Repolantielle Nousiaisissa, 150 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vt 23:n viereen välillä Söörmarkku—Noormarkku Satakunnassa, 400 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän parantaminen Kontiolahdella välillä Tuppihaantie—Urheilukentäntie, 500 000 euroa
  • — Maantien 13343 (Koskenkyläntie) parantaminen Pirkanmaalla, 450 000 euroa
  • — Asikkalan Rutalahdentien parantaminen Hämeessä, 300 000 euroa
  • — Maantien 13353 (Korhusvalli—Ylivalli) kantavuuden lisääminen Pirkanmaalla, 300 000 euroa
  • — Harjumaan—Luusniementien 15254 parantaminen Etelä-Savossa, 500 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 933 välille Häkinvaara—Valajaskoski Rovaniemellä, 500 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantielle 934 välille Vitikanpää—Ketavaara Rovaniemellä, 1 600 000 euroa
  • — Oripää—Hirvikoski-välisen tieosuuden parantaminen maantiellä 210 Loimaalla, 800 000 euroa
  • — Oulaisten alueen liikenneturvallisuuden parantaminen, 600 000 euroa
  • — Saikarintien 5460 peruskorjaus Sisä-Savossa välillä Vaajasalmi—Tervamäki, 800 000 euroa
  • — Valtimontien 5284 parantaminen Pohjois-Karjalassa, 550 000 euroa
  • — Vt 18 liittymäjärjestelyjen suunnitteluun ja rakentamiseen Niemisvedentien ja Karhunkierroksen risteysalueilla Ähtärissä, 300 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Inkeroistentielle (354) osuudelle Päätie—Valtatie 15 Kouvolassa, 300 000 euroa
  • — Riista-aidan rakentaminen Helsinki—Turku-moottoritielle välille Vihti—Kirkkonummi, 350 000 euroa
  • — Laihian Länsitien 6871 parantaminen ja päällystäminen välillä Isokylä—Kylänpää, 200 000 euroa
  • — Mustavirrantien 5571, Haatalantien 16205 ja Tuovilanlahdentien 16172 peruskunnostus Maaningalla, 500 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mt 17517 välille Tepontie—Latikan asemakaava-alue Seinäjoella, 250 000 euroa
  • — Vt 13 parantaminen Saarijärven Asemankannaksella, 200 000 euroa
  • — Liikenneturvallisuuden parantaminen tieosuudella Kurhila—Hillilä—Asikkalan kirkonkylä, 650 000 euroa
  • — Yhdystien 9005 parantaminen välillä kt 76—Sotkamo Silver Oy:n kaivos, Sotkamo, 500 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen seututielle 672 (Tokerotie) välille kt 67—Vennanmäentie Kauhajoella, 400 000 euroa ja
  • — Rekikoskentien 12831 kunnostaminen Huittisissa, 600 000 euroa.

Rautatiet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös rataverkon kuntoon, johon kohdistuu noin 1 mrd. euron korjausvelka. Mm. turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaaressa päässä, mistä aiheutuu korjaustarpeita, jotka ovat omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Valiokunta korostaa, että liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää mm. sitä, että raideliikenteen houkuttelevuutta kuljetusmuotona lisätään niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia rataverkon kuntoon ja turvallisuuteen sekä turvalaitteiden digitalisointiin.

Valiokunta kiirehtii myös tasoristeysten turvallisuuden parantamista, sillä valtion rataverkolla on edelleen lähes 2 000 vartioimatonta tasoristeystä. On myönteistä, että liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt vuosille 2018—2021 ajoittuvan tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman, johon sisältyy 65 kohdetta ja jonka toimeenpanoon on varattu 28 milj. euroa. Resursseja tulee kuitenkin kasvattaa selvästi enemmän, jotta tasoristeysten turvallisuuden parantaminen etenee nykyistä nopeammin. Matka-aikojen lyhentämiseksi olisi tärkeää, että vartioimattomat tasoristeykset poistettaisiin esim. rataosa kerrallaan, jolloin junien nopeutta voitaisiin nostaa.

Asetus pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Valiokunta on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäministeriö on antanut 21.11.2018 asetuksen maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta (933/2018). Näin yli 10 vuotta vireillä ollut runkoverkon valmistelutyö on saatu päätökseen. Asetuksen mukaisesti kaikkiin maakuntakeskuksiin ulottuu maanteiden ja rautateiden valtakunnallinen pääväylä, jota pidetään hyvässä kunnossa läpi vuoden. Pääväylät yhdistävät myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 361 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavan liikenteenohjausyhtiön kanssa solmittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 141 000 000 euroa.

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan

1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa

3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan lisäys osoitetaan liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen.


2019 II lisätalousarvio40 000 000
2019 talousarvio1 065 361 000
2018 tilinpäätös1 468 490 000
2017 tilinpäätös1 271 800 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2019 vp (26.6.2019)

Valiokunta on tyytyväinen hallituksen esitykseen, jossa osoitetaan lisäresursseja sekä liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen että sen kehittämiseen. Esitetyt peruskorjaus- ja kehittämishankkeet ajoittuvat vuosille 2019—2024 ja niiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä yli 600 milj. euroa. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti hankkeet painottuvat rataverkon parantamiseen.

Perusväylänpidon määrärahaa korotetaan 40 milj. eurolla, joka osoitetaan mm. rautateiden turvalaitteiden uusimiseen, radan päällysrakenteiden kunnostamiseen sekä raakapuuterminaalin rakentamiseen. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 260 milj. euroa.

Perusväylänpidon lisäpanostukset hillitsevät osaltaan väyläverkon korjausvelan kasvua, minkä lisäksi hallitusohjelma lähtee siitä, että vuodesta 2020 lukien perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan 300 milj. euron vuosittainen tasokorotus. Näin momentin vuotuinen määräraha on ensi vuodesta lukien noin 1,3 mrd. euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 380 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki-rataosalla siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 70 000 000 euroa

2) hankkeeseen E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 59 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 31.20.01 höyrylaiva SS Saimaan ylläpitoon.

Hankkeiden perusteluina esitetään:

Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla

Tampere—Seinäjoki -rataosa on pituudeltaan noin 150 km, josta 90 % on yksiraiteista. Matkustajajunien nopeudet radalla ovat 200 km/h ja rataosalla on vilkas tavaraliikenne. Rataosan turvalaitejärjestelmä on elinkaarensa lopussa, järjestelmän toimittajalta ei saada enää varaosia eikä tuotetukea. Viimeisen kahden vuoden aikana rataosalla on ollut jo useita turvalaitteista johtuvia pitkiä liikennekatkoja.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa rataosan häiriötön käyttö ja samalla vähentää merkittävästi koko Länsi-Suomen junaliikenteen häiriöherkkyyttä. Tarkoituksena on korvata nykyinen turvalaitejärjestelmä kokonaisuudessaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Hankkeen kustannusarvio on 70 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).

E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki

Turun kehätie on osa kansainvälistä TEN-T Skandinavia—Välimeri ydinverkkokäytävää, joka välittää liikennettä Turun ja Naantalin satamiin. Kausela—Kirismäki 9 km tiejakso on osa kaupunkiseudun kehittyvää logistiikan ja teollisuuden aluetta. Tiejakso poikkeaa TEN-T-standardista ollen 2-kaistainen ja tasoliittymin varustettu. Liikenne on vilkasta, ja tasoliittymät tukkeutuvat päivittäin.

Hankkeessa kehätie nelikaistaistetaan ja kevyen liikenteen verkko täydennetään Kausela—Pukkila välillä. Lisäksi Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymiä parannetaan, Kirismäen liittymän ramppijärjestelyjä täydennetään ja asuinalueiden kohdille toteutetaan melutorjuntaa. Hankkeen tavoitteena on TEN-T ydinverkon vaatimusten saavuttaminen ja kehätien roolin vahvistaminen liikennejärjestelmässä. Lisäksi tavoitteena on liikenteen ja kuljetusten sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen.

Hankkeen kustannusarvio on 59 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100).


2019 IV lisätalousarvio380 000
2019 II lisätalousarvio40 000 000
2019 talousarvio1 065 361 000
2018 tilinpäätös1 468 490 000
2017 tilinpäätös1 271 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 380 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki-rataosalla siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 70 000 000 euroa

2) hankkeeseen E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 59 000 000 euroa.