Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
              01. Ruokaviraston toimintamenot
              (02.) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
              (03.) Maaseutuviraston toimintamenot
              20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
              40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
              41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
              43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
              44. Luonnonhaittakorvaukset
              46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
              47. Ruokaketjun kehittäminen
              60. Siirto interventiorahastoon
              (61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
              62. Eräät valtionavut
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Maatalouden kannattavuus

Maatalouden suurin yksittäinen ongelma on edelleen tuotannon heikko kannattavuus, jonka taustalla on tuottajahintojen jyrkkä aleneminen vuosina 2013—2014 ja säilyminen sen jälkeen matalalla tasolla. Samanaikaisesti tuotantokustannukset ovat pysyneet korkeina, ja viime kuukausina erityisesti lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet. Kannattavuutta ja maksuvalmiutta heikensivät lisäksi kasvukausien 2017—2018 heikot sääolosuhteet.

Vuonna 2018 maatalouden kannattavuus alenee 2000-luvun heikoimmaksi. Luonnonvarakeskus arvioi päätoimisten ja suurempien tilojen vuosittaisen yrittäjätulon laskevan 7 200 euroon (11 200 euroa vuonna 2017). Kokonaislaskennan perusteella, jossa otetaan huomioon myös pienimmät tilat, yrittäjätulon arvioidaan olevan yhteensä 162 milj. euroa. Tämä on noin 50 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017, ja 15 vuoden aikana yrittäjätulo on supistunut yhteensä yli 1 mrd. eurolla. Oman pääoman tuottoprosentti on ollut viime vuosina negatiivinen, eli pelkästään tuotannon pitäminen ennallaan vaatii jatkuvasti ulkopuolista rahoitusta. Myös tilojen velkaantuneisuus on kasvanut 94 prosenttiin (78 prosenttia vuonna 2012) ja velat ovat kasaantuneet erityisesti investointeja tehneille tiloille. Suuri velkamäärä lisää rahoitusriskiä, jota matalat lainakorot ovat toistaiseksi helpottaneet.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on syyskuussa 2018 päättänyt kansallisista toimista, joilla pyritään helpottamaan vaikeaa kannattavuus- ja maksuvalmiustilannetta. Kansallisiin tulotukityyppisiin toimenpiteisiin (mom. 30.10.41) lisätään yhteensä 30 milj. euroa käytettäväksi vuosina 2018—2019 ja luonnonhaittakorvauksiin 37,5 milj. euroa, joka mahdollistaa hieman vuotta 2018 korkeamman tuen maksamisen. Lisäksi maatilojen pankkilainojen saamista on tarkoitus helpottaa Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) myönnettävillä valtiontakauksilla.

Myönteistä on, että viljelijöiden tilannetta helpotetaan myös muiden hallinnonalojen (STM ja VM ) toimenpitein. Välitä viljelijästä -projektille esitetään 3 milj. euron jatkorahoitusta (mom. 33.80.50) ja maatalousyrittäjän eläkelain maksujen viivästyskoron tilapäistä alentamista jatketaan vuosina 2019—2020 (mom. 33.40.51). Lisäksi maataloudessa käytetyn kevyen polttoöljyn energiaverosta vuodelta 2018 maksettavaa palautusta korotetaan 20 milj. eurolla ja satovahinko- ja kasvintuhoojavahinkovakuutusten verosta luovutaan.

Tarpeellisia ovat myös talousarvioesitykseen sisältyvät toimenpiteet, joiden tavoitteena on maatalouden kannattavuuden kohentaminen pitkällä aikavälillä. Alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa pyritään parantamaan mm. perustettavan elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston avulla (HE 121/2018 vp) sekä vahvistamaan elintarvikeviennin osaamista (mom. 30.20.47) ja asiantuntijaverkostoa (mom. 24.01.01). Valiokunta odottaa lisäksi konkreettisia toimenpiteitä maatalouden kannattavuutta selvittävältä työryhmältä, jonka tavoitteena on lisätä vuosittaista yrittäjätuloa 500 milj. eurolla.

Valiokunta katsoo, että maatilojen akuutti kannattavuus- ja maksuvalmiusongelma on vakava ja sitä voidaan jonkin verran helpottaa hallituksen esittämin tukitoimin. Pysyvä ratkaisu kannattavuuden parantamiseen voidaan kuitenkin löytää vain maatalouden tuottavuuden kehittämisen, markkinahintojen nousun ja kustannuskehityksen kautta. Maatalouden kustannustasoa tulee pystyä alentamaan mm. maatilojen välisen yhteistyön ja parhaiden käytänteiden laajalla käyttöönotolla.

Valiokunta katsoo, että vain taloudellisesti kestävällä pohjalla toimiva maatalous turvaa maamme huoltovarmuuden ja kykenee tuottamaan kuluttajille lähi- ja luomuruokaa. Tuotannon kannattavuus, reiluus ja kriisiaikoina riittävä valtion tuki turvaavat parhaiten kotimaisen ruoantuotannon.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallitus esittää momentin 30.20.61 (Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon) poistamista talousarviosta, koska talousarvioesitykseen ei sisälly siirtoa Makeraan. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi rahaston varojen riittävän vuoden 2019 tarpeisiin, mutta sen jälkeen rahaston taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Makeran pääomaa lisätään viimeistään vuonna 2021.

01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 69 233 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen

4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin

5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Eduskunta on 27.4.2018 hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen laiksi Ruokavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 8/2018). Lisäksi hallitus tulee antamaan eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen elintarvikemarkkinalaiksi ja laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta.

Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virastolla on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä (maksajavirastotehtävät). Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.

Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Ruokavirastolle vuoden 2019 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — vakiinnutetaan Ruokaviraston toiminta
  • — tuotetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt
  • — osallistutaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tulevien maakuntien kanssa käytävään vuoropuheluun alue- ja paikallishallinnon uudistamisesta.

Viraston tunnusluvut

 2019
tavoite
  
Toiminnallinen tehokkuus  
Taloudellisuusindeksi (2019=100)100
Tuottavuusindeksi (2019=100)100
Sähköinen tukihakuprosentti pinta-alaperusteisissa tuissa93
Sähköinen tukihakuprosentti yritys-, hanke- ja rakennetuissa89

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2019
esitys
  
Bruttomenot104 430
Bruttotulot35 197
Nettomenot69 233

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2019
esitys
  
Julkisoikeudelliset suoritteet 
Maksullisen toiminnan tuotot 
— suoritteiden myyntituotot20 168
— muut tuotot-
Tuotot yhteensä20 168
  
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 
— erilliskustannukset15 091
— osuus yhteiskustannuksista5 077
Kustannukset yhteensä20 168
  
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-
Kustannusvastaavuus, %100
  
Muut suoritteet 
Maksullisen toiminnan tuotot 
— suoritteiden myyntituotot3 648
— muut tuotot-
Tuotot yhteensä3 648
  
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 
— erilliskustannukset3 094
— osuus yhteiskustannuksista1 554
Kustannukset yhteensä4 648
  
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 000
Kustannusvastaavuus, %78
  
Hintatuki1 000
  
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, %100

Hallituksen esityksessä elintarvikemarkkinalaiksi ja laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta säädettäisiin elintarvikemarkkinavaltuutetusta. Elintarvikemarkkinavaltuutetulla olisi toimisto, joka toimisi perustettavan Ruokaviraston yhteydessä. Toimistossa olisi valtuutetun lisäksi kaksi esittelijää. Valtuutetun tehtävänä olisi esimerkiksi antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoa elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista. Valtuutetun toimiston toimintamenoihin momentin määrärahaa on mahdollista käyttää enintään 500 000 euroa.

Ruokavirasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 3 800 000 euroa avun hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 1 000 000 euroa.

Elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 2 234 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eläinten terveydenhallintahanke (ELTE) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)2 412
Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen (v. 2019) (siirto momentilta 28.70.20)1 340
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenot500
Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnan ohjaus (siirto momentilta 32.40.05)35
Maaseudun Hyrrä-tukien sähköisen käsittelyketjun kehittämishanke (v. 2019) (siirto momentilta 28.70.20)832
Mitpan siirtoon sisältymätön VES/TES palkkaratkaisun vaikutus 179
Nautarekisterin uudistaminen (siirto momentilta 30.01.23)1 500
Peltotukivalvonnan menetelmien suunnittelu ja pilotointi (siirto momentilta 30.01.23)200
Siirto momentilta 30.20.02 (640 htv)38 091
Siirto momentilta 30.20.03 (198 htv)22 380
Siirto momentilta 30.70.01 (142 htv)1 350
Eläkemaksurakenteen muutos414
Yhteensä69 233

2019 talousarvio69 233 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 70 048 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 69 233 000 euroon nähden on 815 000 euroa, mistä 700 000 euroa aiheutuu afrikkalaisen sikaruton torjuntaa tehostavista toimista ja 115 000 euroa on siirtoa momentilta 33.02.05 käytettäväksi VATI-tietojärjestelmähankkeessa valmistellun uuden ympäristöterveydenhuollon yhteisen käyttöliittymän ylläpitokuluihin. Nykyisen KUTI-YHTI -ympäristöterveydenhuollon kohde- ja valvontajärjestelmän ylläpitokuluista on osittain vastannut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Uuden tietojärjestelmän tulevien vuosien ylläpitokulut on sovittu katettavaksi tämän momentin määrärahasta.


2019 talousarvio70 048 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 70 048 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen

4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin

5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan nettomäärärahana.

Selvitysosa: Muutos nettomäärärahaksi mahdollistaa toiminnan tulojen nettouttamisen momentille.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio70 048 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan nettomäärärahana.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 314 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu viraston toimintaedellytysten turvaamisesta ja 314 000 euroa on siirtoa momentilta 30.01.23 Touko-järjestelmän kehittämiseen sekä viraston toiminnan kannalta välttämättömien tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen.


2019 IV lisätalousarvio3 314 000
2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio70 048 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 314 000 euroa.

(02.) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) lakkautetaan 1.1.2019 lukien ja sen tehtävät siirretään Ruokavirastoon. Elintarviketurvallisuusvirastosta Ruokavirastoon siirtyvien henkilövuosien kokonaismäärä on 640.

Vuoden 2018 käyttämättä jäänyt siirtomäärärahaa on käytettävissä Ruokavirastossa vuonna 2019.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-657
Ruokaviraston perustaminen (siirto momentille 30.20.01)-38 091
Palkkausten tarkistukset928
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-8
Toimintamenojen tuottavuussäästö-193
Toimintamenosäästö (HO 2015)-21
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-300
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-81
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen299
Vuokramenojen indeksikorotus26
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-27
Yhteensä-38 125

2018 I lisätalousarvio1 474 000
2018 talousarvio38 125 000
2017 tilinpäätös40 262 000

(03.) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Maaseutuvirasto (Mavi) lakkautetaan 1.1.2019 lukien ja sen tehtävät siirretään Ruokavirastoon. Maaseutuvirastosta Ruokavirastoon siirtyvien henkilövuosien kokonaismäärä on 198.

Vuoden 2018 käyttämättä jäänyt siirtomääräraha on käytettävissä Ruokavirastossa vuonna 2019.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ruokaviraston perustaminen (siirto momentille 30.20.01)-22 380
Palkkausten tarkistukset342
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-3
Toimintamenojen tuottavuussäästö-112
Toimintamenosäästö (HO 2015)-11
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-53
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-32
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen81
Vuokramenojen indeksikorotus6
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-16
Yhteensä-22 178

2018 I lisätalousarvio1 943 000
2018 talousarvio22 178 000
2017 tilinpäätös24 202 000

20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.

Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 130 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kunnille maksettavat korvaukset4 400 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot1 448 000
Kasvintuhoojien torjunta100 000
Yhteensä5 948 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio5 948 000
2018 talousarvio5 948 000
2017 tilinpäätös5 500 341

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 318 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2014 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2016 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprossiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

 2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
    
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle326,8323,2318,7
   Etelä-Suomen kansallinen tuki25,123,220,4
   Pohjoinen tuki296,3294,5292,8
   Muu kansallinen tuki5,45,55,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maatalouden kannattavuustilanteen parantamiseen liittyvän lisäyksen poisto -6 700
Yhteensä-6 700

2019 talousarvio318 700 000
2018 I lisätalousarvio-2 060 000
2018 talousarvio325 400 000
2017 tilinpäätös327 900 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 322 700 000 euroa.

Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan nykyinen kolmas kappale muuttuu neljänneksi kappaleeksi.

Lisäys talousarvioesityksen 318 700 000 euroon nähden on 4 000 000 euroa. Tällä voidaan varmistaa momentin määrärahalla rahoitettujen tukijärjestelmien häiriötön toimeenpano. Momentilta rahoitetaan maatalouden tukijärjestelmiä, joissa tukikelpoisten yksiköiden määrää ei ole mahdollista ennakolta täysin tarkkaan arvioida tukitasoja määriteltäessä. Määrärahan lisäyksellä voidaan kattaa tarvittaessa tukivuoden aikana ennakoitua suuremmasta tukimenekistä syntyviä menoja ilman, että on tarvetta tehdä muutoksia ennalta määritettyihin tukitasoihin.


2019 talousarvio322 700 000
2018 I lisätalousarvio-2 060 000
2018 talousarvio325 400 000
2017 tilinpäätös327 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 322 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 529 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen

4) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuoren viljelijän tuen enintään 2 % EU-tulotuesta.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Tuotantosidonnaisen tuen osuus on 19,6 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä vuosina 2017—2020.

Momentilta maksettavassa koulujakelujärjestelmätuen määrärahassa on otettu huomioon järjestelmän siirtyminen rahoitettavaksi momentille 30.20.46 kouluvuodesta 2019/2020 alkaen. Tältä momentilta maksetaan kouluvuosien 2017/2018 ja 2018/2019 koulujakelujärjestelmästä aiheutuneita maksuja. Momentilta maksettavan EU:n yksityisen varastoinnin tuen arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla.

Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2019 käyttökohteittain (euroa)

  
EU-tulotuki yhteensä525 000 000
— Perustuki254 000 000
— Viherryttämistuki157 500 000
— Nuoren viljelijän tuki10 500 000
— Tuotantosidonnainen tuki103 000 000
  
EU-markkinatuet (sisämarkkinatuet) yhteensä4 700 000
— EU-yksityisen varastoinnin tuki1 200 000
— Koulujakelujärjestelmä1)3 500 000
Yhteensä529 700 000

1) Järjestelmään kuuluvat liitännäistoimenpiteet ja kouluvuodesta 2019/2020 lähtien varsinainen koulujakelujärjestelmä on budjetoitu momentille 30.20.46.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Koulujakelujärjestelmän siirto momentille 30.20.46 kouluvuodesta 2019/2020 lähtien-1 430
Yhteensä-1 430

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio529 700 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio531 130 000
2017 tilinpäätös533 706 680

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 529 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen

4) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 290 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2020 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2017 tai 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2019.

Selvitysosa: Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Korvausten tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa muun muassa maatalouden nykyaikaistamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa, ympäristökysymyksissä ja eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osaa vesiensuojelullista toimenpiteistä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointikorvausta voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ohjelmakauden 2014—2020 mukaiseen järjestelmään on sitoutunut n. 86 % viljelijöistä ja sitoumusala yhteensä on n. 90 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta.

Vuonna 2019 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 290 710 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 122 098 000 euroa ja kansallista osuutta 168 612 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

 Ohjelmakauden 2014—2020
rahoituskehys
Määräraha
ToimenpideEUvaltioJulkinen
yhteensä
maksettu
2014—2017
budjetoitu 2018 esitys
2019
       
Ympäristökorvaukset666,259 920,072 1 586,331 1 014,847240,027241,027
Luonnonmukainen tuotanto136,920 189,080 326,000 151,52648,68348,683
Neuvonta14,280 19,72034,0007,3811,0001,000
Ei-tuotannolliset investoinnit2,520 3,480 6,0001,5881,000-
Yhteensä1)819,9791 132,352 1 952,331 1 175,342290,710290,710

1) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

 20192020202120222023—Yhteensä
vuodesta
2019
lähtien
Valtuus vuodesta 2020
lähtien
        
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta289,41010,00010,00010,00010,000329,41020,000
 vuonna 2019 tehtävät sitoumukset ja sopimukset5,0005,0005,0005,0005,00025,00020,000
  — luonnonmukainen tuotanto5,0005,0005,0005,0005,00025,00020,000
 ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset ja sopimukset284,4105,0005,0005,0005,000304,410-
  — ympäristökorvaukset240,727----240,727-
  — luonnonmukainen tuotanto43,6835,0005,0005,0005,00063,683-
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet0,300----0,300-
Menot yhteensä289,71010,00010,00010,00010,000329,71020,000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio290 710 000
2018 talousarvio290 710 000
2017 tilinpäätös300 043 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 290 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2020 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2017 tai 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2019.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 65 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 20 000 000 euroa on siirtoa momentilta 30.10.43 ja 45 000 000 euroa momentin 30.10.43 peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia käytettäväksi ympäristökorvauksiin 26.3.2019 hyväksytyn Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 ohjelmamuutoksen mukaisesti.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 Talousarvio LisätalousarvioYhteensä
    
— EU-osuus122 098 00027 300 000149 398 000
— valtion osuus168 612 00037 700 000206 312 000
Yhteensä290 710 00065 000 000355 710 000

2019 IV lisätalousarvio65 000 000
2019 talousarvio290 710 000
2018 tilinpäätös290 710 000
2017 tilinpäätös300 043 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 65 000 000 euroa.

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 548 288 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2019 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

  
Yhteensä, josta548 288 000
— EU-osuus97 113 000
— valtion osuus134 108 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus317 067 000

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

 Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehysMääräraha
ToimenpideEUvaltiokokonaan kansallinenJulkinen
yhteensä
maksettu
2014—2017
budjetoitu
2018
esitys
2019
        
Luonnonhaittakorvaukset760,200 1 049,8001 830,3003 640,3002 333,787518,738 548,288

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Luonnonhaittakorvauksen lisäpalautus6 000
Luonnonhaittakorvauksen maksutason säilyttäminen v. 2018 tasolla21 500
Maaseutuohjelman kansallinen rahoitus (HO 2015 säästö)-6 950
Rakenteelliset muutokset (HO 2015 säästö)-1 000
Tasomuutos10 000
Yhteensä29 550

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio548 288 000
2018 talousarvio518 738 000
2017 tilinpäätös572 888 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 548 288 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 10 635 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin sekä kouluvuodesta 2019/2020 lähtien varsinaiseen koulujakelujärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäistoimiin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.

Selvitysosa: Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella. Ohjelmat rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotannon kehittämiseen ja hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Koulujakelujärjestelmään liittyvässä määrärahassa on otettu huomioon järjestelmän siirtyminen momentilta 30.20.41 rahoitettavaksi tältä momentilta kouluvuodesta 2019/2020 alkaen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmän ja sen liitännäistoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %. Varsinaisen koulujakelujärjestelmän rahoitus on vielä kouluvuoden 2018/2019 osalta momentilla 30.20.41.

Koulujakelujärjestelmän liitännäistoimiin liittyvät arvonlisäverokustannukset, joita EU ei korvaa, on otettu huomioon momentilla 30.01.29.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 Yhteensä,mistä EU:n osuus
   
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014)2 200 0002 200 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EU 1308/2013)205 000103 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013)2 800 0002 800 000
Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013)5 430 0005 430 000
— josta kouluvuoden 2019/2020 koulujakelujärjestelmä4 930 0004 930 000
— josta liitännäistoimenpiteet500 000500 000
Yhteensä10 635 00010 533 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Koulujakelujärjestelmän 2019/2020 lisämäärärahatarve3 500
Koulujakelujärjestelmän siirto momentilta 30.20.41 kouluvuodesta 2019/2020 alkaen1 430
Yhteensä4 930

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio10 635 000
2018 talousarvio5 705 000
2017 tilinpäätös5 105 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 10 635 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin sekä kouluvuodesta 2019/2020 lähtien varsinaiseen koulujakelujärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäistoimiin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 117 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 200 000 euroa.

Selvitysosa: Vuonna 2019 otetaan käyttöön uusi EU:n osittain rahoittama mehiläishoitotuki (aiemmin hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen) 1.8.2019 lukien. Määrärahan 117 000 euron lisäyksellä katetaan 1.8.—31.12.2019 Suomen mehiläishoito-ohjelmasta aiheutuvia kuluja, joiden EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 TA 2019
yhteensä
Lisätalous-
arvioesitys
Yhteensämistä EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014)2 200 000 2 200 0002 200 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EU 1308/2013)205 000117 000322 000161 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013)2 800 000 2 800 0002 800 000
Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013)5 430 000 5 430 0005 430 000
— josta kouluvuoden 2019/2020 koulujakelujärjestelmä4 930 000 4 930 0004 930 000
— josta liitännäistoimenpiteet500 000 500 000500 000
Yhteensä10 635 000117 00010 752 00010 591 000

Samalla vuoden 2017 talousarviossa EU:n osarahoittamaan ruokaketjun kehittämiseen osoitetusta määrärahasta peruutetaan yhteensä 2 200 000 euroa, josta EU-osuutta on 100 %. Määrärahaa ei ole pystytty käyttämään täysimääräisesti, koska EU-rahoitteisia tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia ei ole tullut odotusten mukaisesti.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 II lisätalousarvio117 000
2019 talousarvio10 635 000
2018 tilinpäätös5 705 000
2017 tilinpäätös5 105 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 117 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 200 000 euroa.

47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 2 495 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi määrärahalla tuetaan luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia sekä ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Pekingissä (siirto momentilta 24.01.01) (tarvearvion täsmentyminen)26
Elintarvikevientikoulutusohjelma1 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Arktiset Aromit ry) (EK)-150
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Pro Luomu) (EK)-100
Selvitys nykyisen kilpailulain vaikutuksista elintarvikeketjun toimintaan100
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-1 500
Yhteensä-624

2019 talousarvio2 495 000
2018 I lisätalousarvio3 500 000
2018 talousarvio3 119 000
2017 tilinpäätös6 839 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 2,495 milj. euroa, joka on 624 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimien rahoittamiseen, luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen sekä luomu- ja lähiruokasektoreille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen1). Tarpeellista on rahoittaa edelleen myös luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia ja vahvistaa viennin edellytyksiä.

Valiokunta korostaa, että lähi-, luomu- ja luonnontuotealoja tulee jatkossakin kehittää määrätietoisesti sekä lisätä aktiivisesti kuluttajien ja päättäjien tietoisuutta kestävästä suomalaisesta ruoantuotannosta ja Suomen elintarvikeketjun vahvuuksista. Ruoan arvostusta tulee edelleen lisätä siten, että ostopäätösten perusteena on hinnan ja tuoreuden lisäksi kasvavassa määrin kotimaisuus, ekologisuus sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Erityisen tärkeää on rahoittaa edelleen myös lapsille ja nuorille suunnattua ruokakasvatusta.

Valiokunta nostaa esiin Työtehoseura ry:n valmisteleman ja koordinoiman Päättäjien Ruoka-akatemia -hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä suomalaisten päättäjien ja avainsidosryhmien kiinnostusta ja tietämystä suomalaisen ruokaketjun toiminnasta ja parantaa kotimaisen maa- ja elintarviketalouden hyväksyttävyyttä. Valiokunta pitää hankkeen käynnistämistä tarpeellisena ja korostaa erityisesti uudenlaista vuorovaikutusta ruokaketjun ja yhteiskunnan toimijoiden, myös median, välillä.

Valiokunta lisää momentille 450 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 200 000 euroa Työtehoseura ry:lle Ruoka-akatemian käynnistämiseen
  • — 200 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotealan kehittämiseen
  • — 50 000 euroa ProPakuri ry:lle erikoissienten tuotannon ja arvoketjun kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 2 945 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa: Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 177 000 euroa, joita varten arvioidaan tarvittavan 170 000 euron budjettisiirto. Loppu arvioidaan katettavan rahaston omasta pääomasta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-30
Yhteensä-30

2019 talousarvio170 000
2018 talousarvio200 000
2017 tilinpäätös200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-49 000
Yhteensä-49 000

2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio49 000 000
2017 tilinpäätös48 000 000

62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 5 717 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen 5 130 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille87 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle400 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM 100 000
Yhteensä5 717 000

2019 talousarvio5 717 000
2018 talousarvio5 717 000
2017 tilinpäätös5 767 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 5 717 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.