Talousarvioesitys 2019
90. Liikuntatoimi
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.
Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen edistäminen, väestön fyysisen aktiivisuuden, osallisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, koulussa, perheissä ja liikuntaharrastuksissa. Liikunnan edistämistoimenpiteitä suunnataan kaikkiin elämänkulun vaiheisiin liikuntaolosuhteita kehittämällä, tukemalla liikuntaseurojen ja -järjestöjen toimintaa sekä huippu-urheilua. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat yksilölliset ja yhteiskunnalliset haasteet tunnistetaan, ja niihin pyritään vastaamaan sekä ministeriön omilla toimenpiteillä että poikkihallinnollisella yhteistyöllä koko valtioneuvostossa.
Liikunnan toimialan johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.
- — Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
- — Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
- — Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa. Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa, paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnan harrastaminen eri väestöryhmissä lisääntyy. Tuetaan liikunnan edistämishankkeita koko elämänkulussa. Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisääviä hankkeita. Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla. Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen. Tuetaan Liikkuva opiskelu -ohjelmaa.
Kehitetään huippu-urheilua kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi. Tuetaan lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiä, kehitetään urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia ja valmentautumisen toimintaympäristöjen kehittämistä. Tuetaan lajien välisen yhteistyön vahvistumista ja lajiliittojen mahdollisuuksia edistää oman lajinsa huippu-urheilumenestystä. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) toimintaa.
Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa. Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa. Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää. Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan kansainvälisiä konferensseja.
Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu. Varmistetaan liikunnan edistämisen huomioiminen kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä. Toimeenpannaan OKM:n ja STM:n koordinoimat valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset ja lisätään vuorovaikutusta muitten hallinnonalojen kanssa. Valtion liikuntaneuvosto arvioi valtionhallinnon eri ministeriöiden toimenpiteitten vaikutuksia liikunnan edistämisessä.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
| 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2019 arvio |
|
| Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, %1) | ||||
| 9—13 -vuotiaat | ||||
| — tytöt | 62 | 64 | 64 | 67 |
| — pojat | 60 | 66 | 67 | 67 |
| 15-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 39 | 44 | 44 | 47 |
| — pojat | 47 | 47 | 47 | 50 |
| 15—24 -vuotiaat | ||||
| — tytöt | 27 | 27 | 27 | 28 |
| — pojat | 24 | 24 | 24 | 25 |
| Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua, kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä harrastavien osuus, %2) | ||||
| 20—54 -vuotiaat | 31 | 25 | 25 | 26 |
| 55—74 -vuotiaat | 16 | 12 | 12 | 13 |
| Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %3) | ||||
| 9-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 44 | 45 | ||
| — pojat | 39 | 45 | ||
| 11-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 26 | 33 | 33 | 35 |
| — pojat | 36 | 46 | 46 | 48 |
| 13-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 15 | 21 | 21 | 22 |
| — pojat | 22 | 31 | 31 | 32 |
| 15-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 9 | 13 | 13 | 15 |
| — pojat | 11 | 21 | 21 | 23 |
| 20—54 -vuotiaat | ||||
| — miehet | 15 | 18 | 18 | 20 |
| — naiset | 20 | 18 | 18 | 20 |
| Koululaisten MOVE-testien juoksutestin (piip-testi) mediaanitulos (min, sek) | ||||
|---|---|---|---|---|
| 12-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 3 min 58 s | 4 min 00 s | ||
| — pojat | 4 min 34 s | 4 min 45 s | ||
| 15-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 4 min 41 s | 4 min 45 s | ||
| — pojat | 5 min 53 s | 6 min 00 s | ||
| Varuspalvelukseen astuvien alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)4) | 2 423 | 2 407 | 2 402 | 2 400 |
1) Yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014 ja 2016 sekä Nuorten vapaa-aikatutkimus 2012 ja 2015.
2) Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH, (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa" osuus (20—54 v. ja 55—74 v. ikäryhmät)
3) Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Kaikkien 7—18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 luvut perustuvat vuoden 2014 tuloksiin. Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää. Luvut perustuvat Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen ATH, (THL).
4) Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi
I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)
Suomen Olympiakomitean yhteydessä toimivalle olympiarahastolle saa luovuttaa vastikkeetta valtion omistamaa osakevarallisuutta enintään 20 000 000 euron arvosta edellyttäen, että vastaava yksityinen rahoitus on ennen luovutusta toteutunut.
Selvitysosa:Suomen Olympiakomitea on perustanut tukisäätiön, jonka alaisuuteen perustetaan Olympiarahasto. Olympiakomitea on jakanut rahaston tuoton käyttötarkoitukset neljään osaan: urheilijoiden kaksoisura-ratkaisut, päivittäisharjoittelun toimintaympäristöjen tuki ja kehittäminen, urheilijoiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja lajien kehittäminen. Valtion on tarkoitus osallistua vastinrahaperiaatteella perustettavan olympiarahaston kartuttamiseen.
Valtion osakkeet ja yksityinen vastinraha on tarkoitus osoittaa Suomen Olympiakomitean tukisäätiön Olympiarahastoon. Osakkeita on tarkoitus lahjoittaa vuosina 2019—2023 erissä siten, että osakesiirto tapahtuu aina, kun rahastoon on kertynyt vähintään 4 000 000 euroa uutta, valtion panosta vastaavaa yksityistä rahoitusta.Valtioneuvoston kanslia päättää, minkä yhtiön osakkeita luovutetaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)
Suomen Olympiakomitean yhteydessä toimivalle olympiarahastolle saa luovuttaa vastikkeetta valtion omistamaa osakevarallisuutta enintään 20 000 000 euron arvosta edellyttäen, että vastaava yksityinen rahoitus on ennen luovutusta toteutunut.
30. Avustus Liikkuva opiskelu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää toisen asteen koulutuksessa tapahtuvaan toimintaan, mutta siihen sisällytetään pilotteja korkea-asteelta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Liikkuva opiskelu -toiminta | 2 800 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -7 000 |
| Yhteensä | -4 200 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2019 talousarvio | 2 800 000 |
| 2018 talousarvio | 7 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 7 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta pitää hyvänä, että Liikkuva koulu -hankkeen jatkona käynnistetään Liikkuva opiskelu -ohjelma, joka on tarkoitettu toisen asteen koulutukseen. Kohderyhmä on hyvä, sillä erityisesti ammattiin opiskelevien nuorten tiedetään liikkuvan varsin vähän. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan on jo ollut suurta, sillä Liikkuva opiskelu -ohjelmaa on pilotoitu vuodesta 2017 lähtien, ja siihen on saatu mukaan jo 150 000 oppilasta. Liikunnan lisääminen edistää myös oppimista, kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa ja tukee siten koulujen ja oppilaitosten perustehtävää. Liikkuva opiskelu -ohjelman puitteissa on tarkoitus käynnistää pilotteja myös korkea-asteella.
Liikkuva koulu -ohjelma onnistui alustavien arvioiden mukaan erittäin hyvin; se saavutti noin 90 prosentin kattavuuden kunnista, peruskouluista ja peruskoululaisista. On erittäin tärkeää, että ohjelman puitteissa luodut käytännöt ja toimintatavat jatkuvat ja että kunnat ottavat vastuun toiminnan järjestämisestä ja rahoituksesta. On niin ikään tärkeää, että kärkihankerahoituksen päättyessä kunnille tarjotaan riittävää tukitoimintaa toiminnan jatkamiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että liikunnan roolia lisätään myös varhaiskasvatuksessa, sillä liikuntatottumukset alkavat vakiintua jo kolmen ikävuoden jälkeen. Valtion liikuntaneuvoston mukaan (VLN:n julkaisuja 2018:6) jo alle kouluikäisistä lapsista moni liikkuu liikuntasuosituksiin nähden liian vähän, eikä myöskään perheiden elämäntapa tue riittävästi alle kouluikäisten lasten liikkumista ja liikuntaa. Kun suurin osa 2—6-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, on päiväkoti oivallinen paikka kehittää lasten liikkumista.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa lasten liikuntaa edistävien pilottien käynnistämiseen varhaiskasvatuksessa.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 154 667 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin
7) enintään 370 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen
11) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, joista aluehallinnon liikuntatoimet voivat käyttää enintään kaksi henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin valtionavustus- ja informaatio-ohjauksen tehtäviin.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen | 33 865 000 |
| Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen | 32 365 000 |
| Liikunnan yhdenvertaisuuteen | 1 500 000 |
| Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | 64 750 000 |
| Liikunnan kansalaistoimintaan | 46 270 000 |
| Huippu-urheiluun | 12 650 000 |
| Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin | 1 600 000 |
| Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan | 3 650 000 |
| Kansainväliseen yhteistyöhön | 580 000 |
| Koko väestön liikunnan edistäminen | 28 245 000 |
| Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 545 000 |
| Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen | 8 700 000 |
| Liikunnan osaaminen ja tietopohja | 27 807 000 |
| Liikunnan koulutuskeskuksille | 17 844 000 |
| Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin | 3 880 000 |
| Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan | 4 120 000 |
| Liikunnan aluehallinnon toimintaan | 410 000 |
| Valtion liikuntaneuvoston toimintaan | 480 000 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi | 1 073 000 |
| Yhteensä | 154 667 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 88,20 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 95,58 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 394 000 euroa momentilta 29.90.52.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Määräaikaisen tuloutuksen päättyminen (Olympiastadionin perusparannus 6,8 milj. euroa, Tampereen monitoimiareena 6,0 milj. euroa) | -12 800 |
| Tampereen monitoimiareena (LTA 3 2017 valtuus) | 1 000 |
| Tasomuutos | 1 528 |
| Yhteensä | -10 272 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 154 667 000 |
| 2018 talousarvio | 164 939 000 |
| 2017 tilinpäätös | 166 235 525 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Määrärahaa saa käyttää:
11) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 359,02 euroa kuukaudessa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 11) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 11) ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemännen kappaleen.
Perustelujen muutos aiheutuu määräaikaisista liikuntatieteellisistä tutkimusprojekteista ja liikuntahankkeista ja aluehallintovirastojen suorittamaan liikuntapaikkarakentamiseen liittyvästä rakennustarkastuksesta sekä ylimääräisen urheilijaeläkkeen määrän vahvistamisesta.
| 2019 talousarvio | 154 667 000 |
| 2018 II lisätalousarvio | — |
| 2018 talousarvio | 164 939 000 |
| 2017 tilinpäätös | 166 235 525 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Liikunnalle esitetään noin 158 milj. euroa, josta noin 155 milj. euroa koostuu rahapelitoiminnan tuotoista.
Valiokunta korostaa, että valtion liikuntapolitiikan keskeinen päämäärä on edistää koko väestön liikunnallista elämäntapaa. Saadun selvityksen mukaan lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista viidennes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.
Liikunnan puute ja siitä aiheutuvat väestön terveyshaitat ovat kansantalouden näkökulmasta tulevaisuuden suuria uhkakuvia. Liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja, ja kustannukset kasvavat vuosittain väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun vuoksi. Kustannuksista on erilaisia arvioita, mutta esim. huhtikuussa 2018 julkaistun valtioneuvoston raportin (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018) mukaan liian vähäisen liikkumisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vuositasolla laskentamallista riippuen 3,2—7,5 mrd. euroa.
Liikunnan edistäminen edellyttää kaikkien hallinnonalojen johdonmukaisia toimia ja liikunnan sekä liikuntaneuvonnan lisäämistä mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa, päiväkodeissa ja ikääntyneen väestön palveluissa. Myös kävelyn ja pyöräilyn sekä ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön edistäminen sekä monet muut matalan kynnyksen toiminnot tukevat liikunnallista elämäntapaa.
Valiokunta painottaa samalla liikuntapaikkarakentamisen merkitystä ja toteaa, että sille olisi selvästi suurempi tukitarve kuin mihin talousarvio antaa mahdollisuuden. Liikuntapaikkarakentamisen lisäämiseksi ja vauhdittamiseksi on tärkeä löytää myös vaihtoehtoisia rahoitus- ja yhteistyömalleja yksityisten toimijoiden kanssa. On kuitenkin samalla huolehdittava siitä, että harrastamisen hinta pysyy kohtuullisena.
Valiokunta viittaa liikuntapoliittiseen selontekoon (VNS 6/2018 vp), jonka mukaan lapsista ja nuorista jopa kaksi kolmasosaa liikkuu seuratoiminnassa. Seuratoiminta on siten merkittävä liikuttaja Suomessa, mutta liikunnan kustannukset ovat nousseet, ja osa lapsista jää toiminnan ulkopuolelle perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Selonteon mukaan tutkimustulokset osoittavat, että urheiluseuraharrastuksella on keskeinen vaikutus siihen, onko lapsella myös aikuisena liikunnallinen elämäntapa.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa seuratukeen, joka kohdennetaan vähävaraisten lasten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen.
Momentilta vähennetään 1 000 000 euroa, joka lisätään momentille 29.90.52. Momentin määräraha ei edellä esitetyn johdosta muutu.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 154 667 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin
7) enintään 370 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen
11) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 359,02 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 474 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä 16 922 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poisto | -965 |
| Kustannustason tarkistus | -55 |
| Yhteensä | -1 020 |
| 2019 talousarvio | 474 000 |
| 2018 talousarvio | 1 494 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 826 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Edellä momentin 29.90.50 kohdalla esitettyyn viitaten momentille lisätään 1 000 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 1 474 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.