Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
              01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
              03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
              04. Museoviraston toimintamenot
              05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
              06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
              16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
              20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
              30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
              31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
              (35.) Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
              40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
              41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
              50. Eräät avustukset
              51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
              52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
              53. Valtionavustus tilakustannuksiin
              55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
              72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
              75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
              95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
              (96.) Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat
  • — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
  • — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden asema työmarkkinoilla vaihtelee riippuen siitä, tehdäänkö työtä ammatinharjoittajina, työntekijöinä, yrittäjinä tai itsensä työllistäjinä. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Taiteilija-apurahojen määrä ja koko on pysynyt pitkään entisellä tasolla tai heikentynyt ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu. Tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan taiteilijan toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla.

Luovan alan yritysten tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduiksi julkisen toiminnan rahoitus- ja tukijärjestelmissä. Luovan osaamisen laajempi hyödyntäminen lisäisi osaltaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden toimeentulomahdollisuuksia.

Globalisaatio lisää kilpailua mutta myös uudenlaisia mahdollisuuksia taide- ja kulttuurituotteiden markkinoilla. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat suomalaisten toimijoiden edellytyksiä pärjätä globaaleilla markkinoilla.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Taiteellisen ja luovan työn edellytykset parantuvat toteuttamalla taiteilijan toimeentuloa ja työmarkkina-asemaa parantavia toimenpiteitä.

Mittari: Päätetään taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen suuntaviivat, keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet v. 2018 valmistuvien työryhmäehdotusten pohjalta.

  • — Kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytykset parantuvat toimeenpanemalla hallituksen päätöstä luovien alojen vahvistamisesta.

Mittari: Toteutetut toimenpiteet, tuettujen hankkeiden ja demojen lukumäärä.

Tavoitteeseen liittyvät tunnusluvut 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
     
Taiteilijat    
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä305/2 559271/2 268300/2 500300/2 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %
51/59
52/5752/57 52/57
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %
46/51
46/4846/4846/48
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)1 0711 0761 0701 070
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %11,7111,8011,5011,50
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat8 412-8 3008 300
Kulttuurin toimiala        
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus)126 300-126 000126 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 282-21 00021 000
— kulttuurialan yritysten henkilöstö 55 213-55 00055 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)13,7-13,914,0
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)2,52,62,72,8

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää yhteiskunnan monimuotoistuessa ja alueiden erilaistuessa. Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja levittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä uusia malleja erityisesti vähän kulttuuripalveluja käyttävien tavoittamiseksi. Myös digitaalisia palveluja sekä digitaalisuuden hyödyntämistä kulttuurialan toimijoiden yleisötyössä on tarpeen kehittää.

Kuntien välillä on eroja kulttuuripalveluissa ja taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonnassa. Uudistettaessa kuntien kulttuuritoimintaa koskevaa lakia tarkoituksena on vahvistaa kulttuurin asemaa kuntien toiminnassa ja palveluissa. Yleisten kirjastojen toimintoja ja palveluja kehitetään vuonna 2017 voimaan astuneen yleisiä kirjastoja koskevan lain pohjalta. Alueellisesti kattavaa ja monimuotoista taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaa edistetään vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman mukaisesti.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö pysyy vähintään vakiintuneella tasolla.
Tavoitteeseen liittyvät mittarit2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
     
Kansalliset taidelaitokset        
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitysten määrä643587662647
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin maksavat kävijät, 1 000 henk.229229230230
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin yleisökontaktit, 1 000 henk.317297320320
— Suomen Kansallisteatterin esitysten määrä1 2031 2741 2001 220
— Suomen Kansallisteatterin maksavat kävijät, 1 000 henk.167 197 170 175
— Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk.175 213 190 195
— Kansallisgallerian kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä20172019
— Kansallisgallerian maksavat kävijät, 1 000 henk.773794720760
— Kansallisgallerian yleisökontaktit, 1 000 henk.2 4222 7542 800 2 900
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot        
— teattereiden esitysten määrä12 40912 60012 60012 600
— teattereiden kävijät, 1 000 henk.2 1132 2302 2302 200
— orkestereiden konserttien määrä2 5792 4922 4502 450
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk.906940930930
— museoiden kävijät (VOS-museot ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk.6 6556 7006 8006 800
Elokuva        
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat34403040
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.2 4752 3982 2002 000
Yleiset kirjastot        
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl720719717715
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl87 41785 21588 00088 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl49 048 50 07650 000 50 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl41 98036 97842 10043 000
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1  000 henk.952963965970
  • — Koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen vakiintuu kunnissa ja varhaiskasvatusikäisten lasten taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistuu kärkihankkeen tulosten pohjalta.

Mittari: Valmistellaan esitys siitä, miten koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen saataisiin koskemaan kaikkia peruskoululaisia ja miten varhaiskasvatus voisi nykyistä enemmän tukea lasten kulttuurikompetenssin vahvistamista kärkihankekauden päättymisen jälkeen.

  • — Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuripalvelutoiminta vakiintuu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Mittari: Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen asiantuntijatyöryhmän esittämien jatkotoimenpiteiden toteutuminen.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Puolet toimialan valtion rahoituksesta rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroin, minkä vuoksi on tärkeää turvata nykyisten tuotto-osuuksien mukaiset osuudet kulttuurin toimialan edunsaajille myös jatkossa.

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Teattereita, orkestereita ja museoita koskevasta valtionosuusjärjestelmästä valmistui työryhmän muutosesitys vuonna 2018 em. lähtökohta huomioiden. Uudistusesitys koskee myös vapaita ryhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuspolitiikkaa kehitetään edelleen aiempaa strategisemmiksi.

Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolaki on vuodelta 1963, ja se edellyttää ajantasaistamista. Uudistus on moniulotteinen, ja siinä on otettava huomioon mm. erilaisten ja eri aikakausia edustavien arkeologisten kulttuuriperintökohteiden suojelutarve, ihmisten perusoikeudet, maankäytön tarpeet ja prosessit sekä ympäristölainsäädännön periaatteet. Kulttuuriperinnön hyödyntämisen mahdollistaminen digitaalisessa muodossa edellyttää, että kulttuuriaineistojen digitointia jatketaan edelleen ja aineistot saatetaan laajasti käytettäviksi sekä niiden pitkäaikaissäilytys turvataan.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Museoiden rahoitusjärjestelmä uudistuu vuonna 2018 valmistuneen työryhmäesityksen pohjalta. Uudistus sisältää museolain kokonaisuudistamisen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamisen. Myös Taiteen edistämiskeskuksen esittävän taiteen valtionavustusjärjestelmää uudistetaan.

Mittari: Hallituksen esitys annetaan vuonna 2018 ja uudistus tulee voimaan vuonna 2020.

  • — Käynnistetään muinaismuistolain kokonaisuudistus.

Mittari: Esitys valmistuu vuonna 2021.

  • — Kulttuuriperintöalan organisaatiot kartuttavat aineistojaan ja lisäävät niiden käyttöä toimien vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen ja yksilöiden kanssa. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalinen saatavuus, käyttö ja pitkäaikaissäilytys lisääntyvät.

Mittari: Digitaalisen kulttuuriperinnön Finna-palvelun karttuminen ja käyttö.

Finna -palvelu2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
      
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä106207230340310
Haettavissa oleva aineistomäärä10,2 milj.12,2 milj.13,6 milj.16 milj.17 milj.
Verkossa saatavilla olevat aineistot1,2 milj.1,6 milj.1,9 milj. 2,5 milj.2,5 milj.
Verkkokäynnit2,7 milj.7,4 milj.23,6 milj.15 milj.40 milj

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen esitetään noin 444 milj. euroa, joka on noin 15 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määrärahojen vähennys aiheutuu pääosin kertaluonteisten määrärahojen päättymisestä, mutta myös mm. valtionosuusteattereiden ja -orkestereiden rahoitus pienenee, kun henkilötyövuoden hinta alenee. Rahapelitoiminnan voittovarojen osuus kulttuurin ja taiteen rahoituksesta on noin 246 milj. euroa, jossa on 8 milj. euroa kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna.

Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus etenee siten, että julkisen talouden suunnitelmassa on varattu yhteensä 7 milj. euroa museoiden ja esittävän taiteen vapaiden ryhmien toimintaedellytyksien parantamiseen vuodesta 2020 lukien. Jo ensi vuoden talousarvioon sisältyy 1 milj. euron määräraha, joka kohdennetaan rahoituslain ulkopuolisen esittävän taiteen kentän avustuksiin. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän osalta työryhmän ehdotukset ovat sen sijaan siirtyneet jatkovalmisteluun.

On myönteistä, että uudistuksen toimeenpanoon osoitetaan lisäresursseja, vaikka asiaa valmistelleen työryhmän toimeksiannon lähtökohtana oli, että uudistus toteutettaisiin valtiontaloudellisten vaikutusten kannalta kustannusneutraalisti. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin katsottu, että lisärahoitus ei vielä paranna toimintaedellytyksiä, koska toimijoita on paljon ja alan nykyisetkin resurssit ovat riittämättömät.

Valiokunta pitää tärkeänä, että esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistustyö jatkuu ja että sen puitteissa löydetään ratkaisut, jotka parantavat toimijoiden toimintaedellytyksiä ja toiminnan monimuotoisuutta. Valiokunnan arvion mukaan uudistuksen toteuttaminen edellyttää lisäresursseja, minkä ohella on tärkeää, että uudistuksen kustannuksia ei kateta esim. vähentämällä Tampereen Työväen Teatterin rahoitusta. Ratkaisujen tulee tukea kulttuurilaitosten toimintaa, kulttuurin elinvoimaisuutta sekä esittävän taiteen eri alojen toimintamahdollisuuksia. Valiokunta katsoo, että ennen lopullisia päätöksiä on syytä laatia perusteelliset vaikutusarviot, jotta nähdään, miten ehdotetut muutokset vaikuttaisivat rahoitukseen.

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen valmistelu etenee laaja-alaisesti ja että valmistelun yhteydessä arvioidaan huolellisesti eri mallien vaikutukset esittävän taiteen rahoitukseen ja toiminnan kehitykseen ja turvataan uudistukselle riittävät resurssit.

Kulttuurin kärkihankkeet. Kulttuurin kärkihankkeet päättyvät vuoden 2018 lopussa, mutta on myönteistä, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha kärkihankkeissa tehtyjen toimien vakiinnuttamiseksi. Saavutettujen tulosten juurruttaminen on tärkeää, sillä esim. kouluissa käynnistetyn harrastustunti-mallin tulokset ovat olleet erinomaisia. Myös prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kärkihankkeen myötä edennyt, mutta toiminnan vakiinnuttaminen vaatii vielä jatkotyötä. Valiokunta korostaa kulttuurin merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä myös alueellisen toimeliaisuuden ja työllisyyden vahvistajana.

Audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä. Audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä käynnistettiin vuoden 2017 talousarviossa, ja sen vuosibudjetti on 10 milj. euroa vuosina 2017—2019. Saadun selvityksen mukaan järjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Sillä on ollut selkeä työllistävä vaikutus, ja se on parantanut osaamista, verkostoitumista sekä suomalaisten yritysten pääsyä kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Tuotantokannustimen avulla tehtyjä tuotantoja on tehty eri puolilla maata ja ne ovat olleet siten myös alueellisesti tärkeitä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kannustinjärjestelmän jatkuvuus varmistetaan ja huolehditaan siitä, että kannustin on kilpailukykyinen muiden maiden vastaaviin kannustimiin nähden.

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 115 000 euroa.

Selvitysosa: Taiteen edistämiskeskus edistää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uusiutumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Viraston tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään.

Taiteen edistämistä varten viraston yhteydessä toimii vertaisarviointia tekeviä luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat sekä niiden yhteydessä toimivat jaostot, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Apurahojen jaossa laadullisten kriteerien lisäksi kiinnitetään huomiota hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueelliseen jakaumaan sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asemaan apurahan hakijoina ja saajina.

Viraston yhteydessä toimivan taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä
  • — Lisätään lasten ja nuorten osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin
  • — Lisätään taiteen ja kulttuurin moninaisuuden painoarvoa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
     
Valtionavustus- ja apurahahakemukset 13 50014 00014 60014 500
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset3 5953 3692 8003 500
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa)17151515
Tukimuotojen lukumäärä20242023
Lausunnot valtionavustushakemuksista35001000
Toimielinten lukumäärä37242424
Henkisten voimavarojen hallinta    
Henkilötyövuodet 83879290
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,483,523,55Asetetaan vuonna 2018

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot 4 3263 9764 125
Bruttotulot1291010
Nettomenot4 1973 9664 115
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 821  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle676  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos viraston lisääntyneiden tehtävien perusteella (1 htv)65
Eläkemaksurakenteen muutos15
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-9
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-5
Palkkausten tarkistukset98
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-21
Toimintamenosäästö (HO 2015)-10
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-9
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen27
Vuokramenojen indeksikorotus2
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-3
Yhteensä149

2019 talousarvio4 115 000
2018 I lisätalousarvio29 000
2018 talousarvio3 966 000
2017 tilinpäätös4 052 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 115 000 euroa.

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa: Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä kohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoitteena on Suomenlinnan maailmanperintökohteen esimerkillinen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalue säilyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Rakenteet ja rakennukset säilyvät edustavina, suunnittelun ja rakentamisen taso on hyvä ja asukkaiden sekä kävijöiden tyytyväisyys pysyy korkealla tasolla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Vahvistetaan Suomenlinnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tehostetaan hoitokunnan vuokratilojen kunnossapitoa. Maailmanperintökohteen rakennuksia ja ympäristöä hoidetaan kestävästi.

Tavoitteena on Suomenlinnan kunnostusohjelman (2019—2022) mukaisesti vajaakäytössä olevien tai korjauksen takia tyhjillään olevien huoneistojen käyttökuntoon saattaminen. Tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan tulosopimuksen ja Suomenlinnan hoitokunnan johtokunnan tekemien linjausten mukaisesti siten, että vuokrien jälkeenjääneisyys suhteessa yleiseen vuokratasoon kurotaan asteittain umpeen. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat tulevat osaltaan kattamaan kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistökustannusten nousun aiheuttamat kustannukset.

Maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä noudatetaan Unescon edellyttämän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimia.

 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa)40405050
Toiminnallinen tehokkuus    
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % 95949795
Vuokratuotot, kasvu %0,8-1,0asuinhuoneistojen vuokria korotetaan enintään 15asetetaan vuonna 2018
Henkisten voimavarojen hallinta    
Henkilötyövuodet76,176,87979
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro)3,53,73,73,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot8 2198 7628 594
Bruttotulot6 4186 4856 485
Nettomenot1 8012 2772 109
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 61  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 381  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot6 3536 4506 450
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset6 4626 6506 650
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-109-200-200
Kustannusvastaavuus, %989797

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-200
Eläkemaksurakenteen muutos3
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-3
Palkkausten tarkistukset42
Toimintamenosäästö (HO 2015)-10
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-4
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen13
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-2
Yhteensä-168

2019 talousarvio2 109 000
2018 I lisätalousarvio13 000
2018 talousarvio2 277 000
2017 tilinpäätös2 121 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 115 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta aiheutuneista kustannuksista.


2019 IV lisätalousarvio115 000
2019 talousarvio2 109 000
2018 tilinpäätös2 290 000
2017 tilinpäätös2 121 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 115 000 euroa.

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 999 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa: Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluu Kansallismuseo, joka vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestää kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoitteena on huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön ja -ympäristön kehittämiseksi ja suojelemiseksi sekä osallistumalla aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Tavoitteena on myös kehittää palveluita asiakaslähtöisesti eri väestöryhmien ja tutkimuksen tarpeisiin sekä lisätä toiminnan avoimuutta ja vuorovaikutusta. Kulttuuriperinnön fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta parannetaan ja arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden sekä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä kehitetään.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnassa toteutetaan kulttuuriympäristöstrategian, maailmanperintöstrategian ja museopoliittisen ohjelman linjauksia.

Kulttuuriympäristötyössä painotetaan valtakunnallisia ja maakunnallisia tehtäviä, ennakoivaa ja vuorovaikutteista toimintaa ja ohjelmallista suojelupolitiikkaa. Vahvistetaan toimintaa kansainvälisten sopimusten toimeenpanossa ja osallistumisessa eurooppalaiseen, pohjoismaiseen ja Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyöhön.

Kansallismuseon uudistaminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen jatkuu vuoden 2019 aikana.

Museoviraston aineistoja ja prosesseja muutetaan digitaaliseen muotoon tavoitteena helpottaa ja lisätä palvelujen käyttöä.

Tuloksellisuuden tunnusluvut2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
     
Tuotokset ja laadunhallinta    
Verkkopalveluiden käyttöaika, tuntia72 58083 31673 00085 000
Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä140 272156 633145 000165 000
     
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä613 533681 209625 000685 000
Toiminnallinen tehokkuus    
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa2,122,042,122,12
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa3,863,483,863,86
Henkisten voimavarojen hallinta    
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,633,693,63,6
Henkilötyövuodet 254242250250

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot28 91022 61623 299
Bruttotulot4 2833 3003 300
Nettomenot24 62719 31619 999
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 341  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 807  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansallismuseon perusnäyttely-200
Kokoelmien siirto kokoelmakeskukseen500
Seurasaaren huolto- ja toimistorakennusten vuokravaikutus200
Tasomuutos uusia tehtäviä varten100
Eläkemaksurakenteen muutos19
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-15
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-8
Palkkausten tarkistukset449
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-4
Toimintamenojen tuottavuussäästö-87
Toimintamenosäästö (HO 2015)-100
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-305
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-38
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen138
Vuokramenojen indeksikorotus48
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-14
Yhteensä683

2019 talousarvio19 999 000
2018 I lisätalousarvio636 000
2018 talousarvio19 316 000
2017 tilinpäätös23 093 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 999 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Museoviraston toimintaedellytysten varmistamisesta.


2019 I lisätalousarvio1 000 000
2019 talousarvio19 999 000
2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio636 000
2018 talousarvio19 316 000
2017 tilinpäätös23 093 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 199 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa: Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, esim. äänikirjoina ja pistekirjoina yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celian toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Celia tuottaa uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimekkeitä noin 1 300. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja tuotantopolitiikan mukaisesti.

Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa.

Asiantuntija- ja konsulttitoiminnan painopisteenä on yhteistyön vakiinnuttaminen yleisten kirjastojen ja oppilaitosten kanssa sekä saavutettavan julkaisemisen edistäminen.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Uusia asiakkaita tuodaan palveluiden piiriin Celian, yleisten kirjastojen ja oppilaitosten yhteistyömallin käyttöönotolla pyrkien laajentamaan erityisesti lasten ja nuorten ja verkkopalveluja käyttävien osuutta asiakaskunnassa.
  • — Saavutettavan julkaisemisen edistämistoimenpiteiden tuloksena saavutettavassa muodossa olevien julkaisujen saatavuus lukemisesteisten käyttöön kasvaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Lukemisesteisten henkilöiden kirjallinen tieto- ja kulttuurivaranto lisääntyy    
— Celian kirjatuotanto, uusien nimekkeiden määrä 1 5181 3901 3001 300
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm26342534
Kirjastopalvelujen saatavuutta lukemisesteisille henkilöille lisätään    
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: kunnat/toimipisteet200/374220/441280/500280/500
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: korkeakoulukirjastot24303838
— Celian palveluita säännöllisesti käyttävät lapset ja nuoret1 7781 7472 3702 700
Toiminnallinen tehokkuus    
— Asiakkaita palveluiden piirissä35 30039 00042 70046 700
— Oppikirjatoimitusten määrä14 50013 88515 00016 000
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy    
— Sähköisiä palveluja käyttävien määrä11 58613 89514 00016 000
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, %39484550
Henkisten voimavarojen hallinta    
— Henkilötyövuodet5242,64443
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,213,123,53,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot5 1534 9765 309
Bruttotulot203110110
Nettomenot4 9504 8665 199
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 107  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 094  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Cd-jakeluun tarvittavien polttorobottien hankinta175
Näkövammaisten verkkojakelun uudistaminen130
Eläkemaksurakenteen muutos5
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-1
Palkkausten tarkistukset76
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-25
Toimintamenosäästö (HO 2015)-40
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-8
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen26
Vuokramenojen indeksikorotus3
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-4
Yhteensä333

2019 talousarvio5 199 000
2018 I lisätalousarvio23 000
2018 talousarvio4 866 000
2017 tilinpäätös4 937 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 199 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 670 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa KAVI:lle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja kokoelmia yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta
  • — Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen yleisöpohjaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille mm. siirtämällä pääkaupunkiseudun esitystoiminta Keskustakirjastoon
  • — Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
     
Tuotokset ja laadunhallinta    
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm132 094136 183134 700142 500
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät 51 03353 67450 00053 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1)451501551601
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat10101010
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä43425040
     
Toiminnallinen tehokkuus    
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva24,824,423,623,6
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua3 2852 9373 0842 450
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2)171105108108
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3)193245150200
     
Henkisten voimavarojen hallinta    
— Henkilötyövuodet85848278
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)3,253,283053,5

1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

2) Tilauksesta luokitellut

3) Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot7 3886 7197 470
Bruttotulot1 071750800
Nettomenot6 3165 9696 670
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 078  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 841  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Digitaalisten asiakaspalveluiden kehittäminen ja viraston toimintaedellytysten turvaaminen430
Elokuvateatteritoiminnan siirto (siirto momentilta 29.80.31)180
Eläkemaksurakenteen muutos7
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-1
Palkkausten tarkistukset140
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-1
Toimintamenojen tuottavuussäästö-32
Toimintamenosäästö (HO 2015)-50
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-13
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen40
Vuokramenojen indeksikorotus9
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-5
Yhteensä701

2019 talousarvio6 670 000
2018 I lisätalousarvio42 000
2018 talousarvio5 969 000
2017 tilinpäätös6 080 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) määrärahat ovat vähentyneet viime vuosina tuntuvasti ja sen toimintaa on sopeutettu monin eri tavoin. KAVIn resursseja on lisätty hieman vuosien 2019—2022 kehyspäätöksessä, mutta tämä ei riitä kattamaan kaikkia välttämättömiä uudistustarpeita. Valiokunta lisää momentille 80 000 euroa KAVIn palvelutoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 19 225 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa: Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2018 on 1 343,98 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2019 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2584).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eläkkeiden indeksitarkistus265
Yhteensä265

2019 talousarvio19 225 000
2018 talousarvio18 960 000
2017 tilinpäätös17 971 049

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 19 225 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 15 804 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Vuokramenojen indeksikorotus118
Yhteensä118

2019 talousarvio15 804 000
2018 talousarvio15 686 000
2017 tilinpäätös15 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 15 804 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin2 580 000
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen900 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan220 000
Yhteensä3 700 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
     
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta281288283281
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta47434847
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta0,70,70,70,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia1 5421 6471 5501 560
Fyysiset käynnit, kpl/asukas9,09,19,09,0
Verkkokäynnit, kpl/asukas7,76,78,08,2
Lainaukset, kpl/asukas1615,616,216,2
Toimintakustannukset, euroa/asukas58575858

2019 talousarvio3 700 000
2018 talousarvio3 700 000
2017 tilinpäätös3 700 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Kirjastot ovat saaneet uuden kirjastolain myötä merkittävän yhteiskunnallisen roolin, johon sisältyy lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Kirjaston tulee lain mukaan tarjota myös opastusta digitaalisten palvelujen käyttöön. Kirjastot palvelevat henkilöasiakkaiden lisäksi myös yhteisöjä, ja ne ovat merkittävin järjestöjen vapaaehtoistyön tila.

Kirjastoilla on tärkeä rooli digituen tarjoajana paikallistasolla, mutta kirjastoilla on suuria haasteita tuen tuottamisessa, sillä laitekanta, henkilöstön osaaminen ja henkilöresurssit eivät useinkaan vastaa tuen ja opastuksen suureen tarpeeseen. Myös kuntakohtaiset resurssit ovat erilaisia.

Valiokunta lisää momentille 860 000 euroa kirjastojen digihankkeesen, jolla kehitetään kirjastojen henkilöstön osaamista ja vahvistetaan valtiovarainministeriön AUTA-hankkeen yhteydessä luotua toimintamallia, jossa korostuu mm. laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 4 560 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 46 482 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.

Selvitysosa: Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 52 225 euroa, orkestereilla 49 184 euroa ja museoilla 67 543 euroa henkilötyövuotta kohden.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 58 695 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 Valtionosuudet
budjettivaroista
(mom. 29.80.31)
Valtionosuudet
rahapelitoiminnan voittovaroista
(mom. 29.80.52)
Yhteensä
    
Teattereiden valtionosuus25 162 00026 069 00051 231 000
Orkestereiden valtionosuus8 579 00010 137 00018 716 000
Museoiden valtionosuus12 741 00022 489 00035 230 000
Yhteensä46 482 00058 695 000105 177 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40)-750
Elokuvateatteritoiminnan siirto (siirto momentille 29.80.06)-180
Kertamenon poistuminen-1 950
Kustannustason tarkistus (museot) 1 574
Kustannustason tarkistus (orkesterit) -138
Kustannustason tarkistus (teatterit) -1 356
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (siirto momentilta 29.80.53, LTA 2018)717
Yhteensä-2 083

2019 talousarvio46 482 000
2018 I lisätalousarvio717 000
2018 talousarvio48 565 000
2017 tilinpäätös48 387 827

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta viittaa momentin 29.80.52 kohdalla todettuun ja lisää momentille 595 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 47 077 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.

(35.) Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio8 000 000
2017 tilinpäätös8 000 000

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa: Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2019 talousarvio252 000
2018 talousarvio252 000
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 24 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 9 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yksityisen kopioinnin väheneminen-2 000
Yhteensä-2 000

2019 talousarvio24 648 000
2018 talousarvio26 648 000
2017 tilinpäätös26 648 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Talousarvioesityksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvitykseen osoitettu määräraha alenee kopioinnin vähenemisen vuoksi nykyisestä 11 milj. eurosta 9 milj. euroon. Tämän lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa on linjattu, että hyvitys alenee 4 milj. eurolla vuodesta 2020 lähtien.

Yksityisen kopioinnin hyvityksellä korvataan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sitä, että teoksia ja lähioikeuksien suojan kohteita kopioidaan yksityiseen käyttöön. Aiemman laitemaksujärjestelmän jälkeen Suomessa siirryttiin budjettipohjaiseen hyvitykseen vuoden 2015 alussa, jolloin hyvityksen taso asetettiin 11 milj. euroon. Päätös ei perustunut tutkittuun tietoon, vaan kyse oli lähinnä poliittisesta kompromissista. Hyvityksen edunsaajat katsovat, että hyvityksen taso oli jo alusta lähtien liian matala ja että nyt tehty ratkaisu ei ota huomioon oikeudenhaltijoiden lakiin ja direktiiviin perustuvaa etua eikä päätöksestä aiheutuvaa haittaa.

Tekijänoikeuslain 26 a §:n mukaan valtion talousarvioon sisältyvän määrärahan tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Myös EU:n tekijänoikeutta koskeva tietoyhteiskuntadirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita sopivaan hyvitykseen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksityisen kopioinnin määrää tutkitaan vuosittain ja tutkimustulosten pohjalta arvioidaan vuosittaista määrärahatarvetta. Kopioinnin määrä on tutkimuksen mukaan vähentynyt, mutta toisaalta kopiointi on muuttunut, kun teknologiakehityksen myötä oikeudenhaltijoiden materiaalia käytetään yhä kasvavassa määrin internetin kautta. Taloustutkimuksen arvion mukaan musiikin ja av-tuotteiden yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta myynnin menetyksinä on noin 32—44 milj. euroa vuodessa. Arvio on suuntaa antava, mutta se osoittaa selkeästi, että yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta oikeudenhaltijoille on merkittävä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hyvitysmaksujärjestelmä uudistetaan mahdollisimman pikaisesti ja että se saatetaan kestävälle pohjalle. Määrärahan mitoituksessa tulee pyrkiä arvioimaan myös sitä, mikä on kokonaisuutena katsoen kohtuullinen hyvitys oikeudenhaltijoille, kun otetaan huomioon yksityisen kopioinnin määrä ja kopioinnista ja siihen verrattavasta muusta yksityisestä käytöstä oikeudenhaltijoille aiheutuva todellinen haitta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö esittää vuosia 2020—2023 koskevan kehyspäätöksen valmistelussa, että määräraha säilyy 11 milj. eurossa, kunnes ratkaisu hyvitysjärjestelmän uudistamisesta on mahdollista tehdä.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa ja ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot siten, että asia voidaan ottaa huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa ja järjestelmän vaatima rahoitus vuosia 2020—2023 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 915 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rauhantyön järjestöjen ja Ihmisoikeusliiton avustusten maksamiseen

2) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen liittyvien menojen ja avustusten maksamiseen

3) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toimintaan 300 000
Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan175 000
Kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen 150 000
Bulevardin teatteriyhdistys ry:n toimintaan290 000
Yhteensä915 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ihmisoikeusliiton toiminnan turvaaminen75
Kertamenon poistuminen-240
Svenska Teaternin peruskorjauksen rahoituksen päättyminen-4 200
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015)-2 600
Yhteensä-6 965

2019 talousarvio915 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio7 880 000
2017 tilinpäätös8 293 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Valiokunta lisää momentille 455 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 55 000 euroa Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan
  • — 100 000 euroa rauhantyön järjestöjen avustuksiin
  • — 100 000 euroa Suomalaisuuden liitto ry:n toimintaan ja
  • — 200 000 euroa Suomi-Venäjä-seuran toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rauhantyön järjestöjen ja Ihmisoikeusliiton avustusten maksamiseen

2) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen liittyvien menojen ja avustusten maksamiseen

3) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan

4) Suomalaisuuden liitto ry:n toimintaan

5) Suomi-Venäjä-seuran toimintaan.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin edellyttäen, että Paimion parantolan hallinnointia varten perustetaan säätiö, jolle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luovuttaa Paimion parantolan kiinteistön ja irtaimiston korvauksetta.

Selvitysosa: Lisämääräraha on kertaluonteinen. Tarkoituksena on, että määrärahasta 500 000 euroa käytetään hallinnointia varten perustettavan säätiön peruspääoman maksamiseen ja enintään 2 500 000 euron avustuksen myöntämiseen säätiön hallinto-, suunnittelu- ja korjauskustannuksiin.


2019 II lisätalousarvio3 000 000
2019 talousarvio1 370 000
2018 tilinpäätös9 380 000
2017 tilinpäätös8 293 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin edellyttäen, että Paimion parantolan hallinnointia varten perustetaan säätiö, jolle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luovuttaa Paimion parantolan kiinteistön ja irtaimiston korvauksetta.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 14 853 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl)11 297 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl)456 000
Yhteensä14 853 000

Taiteilija-apurahan suuruus ajalla 1.1.2019—31.3.2019 on 1 709,37 euroa/kk ja ajalla 1.4.2019—31.12.2019 on 1 733,37 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Palkkausten tarkistukset238
Yhteensä238

2019 talousarvio14 853 000
2018 talousarvio14 615 000
2017 tilinpäätös14 058 620

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 14 853 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 246 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen

7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 845 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen

13) vähälevikkisen laatukirjallisuuden hankintoihin ja vähälevikkisten kulttuurilehtien tilauksiin yleisille kirjastoille.

Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
1) Luova työ ja tuotanto103 208 500
Elokuva20 700 000
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus)49 884 000
Kirjallisuus882 500
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu5 492 000
Kulttuurin tuotanto ja levitys26 250 000
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin 31 173 500
Kirjastot ja tiedon saatavuus7 269 000
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta 23 904 500
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus111 878 000
Museot ja kulttuuriperintö33 897 000
Kulttuuritilat6 580 000
Kansalliset kulttuurilaitokset63 627 000
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen7 774 000
Yhteensä246 260 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista750
Musiikkitalon urkuhankinta rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista500
Palautuneet käyttämättömät veikkausvoittovarat4 364
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (LTA 2018)717
Valtionosuuksien siirto budjettivaroista maksettavaksi (LTA 2018)-717
Tasomuutos2 352
Yhteensä7 966

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio246 260 000
2018 I lisätalousarvio600 000
2018 talousarvio238 294 000
2017 tilinpäätös233 369 046

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Määrärahaa saa käyttää:

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin

13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa: Päätösosan kappaleen kohdat 6) ja 13) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 6) ja 13).

Perustelujen muutos aiheutuu yleisten kirjastojen kirjojen ostotuki- ja kulttuurilehtien tilaustuesta kirjavälittäjälle ja lehtivälittäjälle. Määrärahan käytön laajennus henkilöstön palkkaamiseen aiheutuu Unescon kansainvälisten sopimusten toimeenpanosta.


2019 talousarvio246 260 000
2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio600 000
2018 talousarvio238 294 000
2017 tilinpäätös233 369 046

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Lukutaidon parantaminen. Valiokunta viittaa edellä momentin 29.10.30 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 150 000 euroa Lukukeskukselle lukutaidon parantamista edistäviin hankkeisiin.

Kuhmon Kamarimusiikki. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kuhmon Kamarimusiikin 50-vuotisjuhlavuoden erikoisjärjestelyihin, joita ovat mm. festivaalin historiikki, valokuvanäyttely ja tilataideteos.

Sorin Sirkus. Saadun selvityksen mukaan Sorin Sirkukselle ei myönnetty nuorisolain mukaisen osaamiskeskuksen valtioapukelpoisuutta ohjelmakaudelle 2017—2019 mm. sen vuoksi, ettei sen hakemuksesta käynyt riittävällä tavalla ilmi toiminnan valtakunnallinen laajuus. Sirkuksen valtionavustus on siksi vähentynyt ensin 48 prosentilla ja edelleen 100 prosentilla vuodesta 2019 alkaen, mikä asettaa merkittäviä sopeutustarpeita sirkuksen toiminnalle.

Saadun selvityksen mukaan Sorin Sirkus toimii mm. sosiaalisen sirkuksen keinoin syrjäytymisen ehkäisyssä ja se on ainoa toimija Suomessa, joka tällä hetkellä kouluttaa sosiaalisen sirkuksen ohjaajia. Sirkus on myös aktiivinen nuorisosirkus ja keskeinen toimija alan kansainvälisessä kehityksessä. Valiokunta pitää toiminnan turvaamista tärkeänä ja lisää momentille 155 000 euroa.

Taide Boxissa. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Taide Boxissa -hankkeen toteuttamiseen. Kyseessä on Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon ideoima hanke, jolla pyritään parantamaan taiteen saavutettavuutta viemällä taidetta museoiden ja näyttelytilojen ulkopuolelle, kuten kouluihin, hoitolaitoksiin, virastoihin ja vankiloihin. Näin pyritään tavoittamaan niitä henkilöitä, jotka eivät esim. elämäntilanteensa vuoksi pääse käyttämään museo- ym. taidepalveluita.

Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiö. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön kulttuurivaihtoon, kuten taidekokoelman näytteille asettamisen valmisteluun ja toteutukseen muissa Pohjoismaissa, kansainväliseen taiteilijavaihtoon sekä Kemijärven kuvanveistoviikkojen kansainvälistymisen edistämiseen.

Ruokatietonäyttely. Suomen maatalousmuseo Sarkaan on vuonna 2016 valmistunut uusi perusnäyttely ja kuluvana vuonna valmistuu uusi Viikki-halli, johon sijoitetaan Helsingin Viikistä saatava Helsingin yliopistomuseon aikaisemmin hallinnoima vanhan Viikin maatalousmuseon kokoelma. Näiden lisäksi museolla on näyttelyhalli, jossa on esillä Suomen maatalouden koneistumista kuvaava näyttely. Näiden näyttelyiden sisälle on tarkoitus rakentaa ruokamuseo, joka keskittyisi ruokaan ja ruoan tuotantoon. Sen rinnalle on tarkoitus tehdä myös digitaalinen virtuaalinäyttely, joka sisältäisi kattavat ja perusteelliset tiedot näyttelystä ja joka palvelisi erityisesti lapsia ja nuoria.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Suomen maatalousmuseo Sarkaan pystytettävän ruokatietonäyttelyn kustannuksiin.

Lisäksi valiokunta lisää momentille 20 000 euroa Hetan Musiikkipäivien 50-vuotisjuhlajärjestelyihin ja 20 000 euroa Sata Häme soi -festivaalin kehittämiseen.

Yhteenveto

Momentille lisätään yhteensä 595 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 150 000 euroa Lukukeskukselle lukutaidon edistämiseen
  • — 50 000 euroa Kuhmon Kamarimusiikki -tapahtuman 50-vuotisjuhlan erikoisjärjestelyihin
  • — 155 000 euroa Sorin Sirkuksen toiminnan turvaamiseen
  • — 50 000 euroa Taide Boksissa -hankkeen toteuttamiseen
  • — 50 000 euroa Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön kulttuurivaihtoon ja -vientiin
  • — 20 000 euroa Sata Häme soi -festivaalin kehittämiseen
  • — 20 000 euroa Hetan Musiikkipäivien 50-vuotisjuhlan erikoisjärjestelyihin ja
  • — 100 000 euroa ruokatietoa ja historiallista ruokataloutta koskevan näyttelyn toteuttamiseen Suomen maatalousmuseo Sarkaan.

Momentilta vähennetään 595 000 euroa, joka lisätään momentille 29.80.31. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 246 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin

7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 845 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen

13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.

Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjauksen suunnittelusta aiheutuvista menoista ja se katetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä rahapelitoiminnan tuotoista.


2019 IV lisätalousarvio1 000 000
2019 talousarvio246 260 000
2018 tilinpäätös238 839 355
2017 tilinpäätös233 369 046

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 26 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (siirto momentille 29.80.31, LTA 2018)-717
Vuokramenojen indeksikorotus203
Yhteensä-514

2019 talousarvio26 867 000
2018 I lisätalousarvio-717 000
2018 talousarvio27 381 000
2017 tilinpäätös26 847 335

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Valtuus

Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta myöntää valtionavustusta vuonna 2019.

Selvitysosa: Päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Uusimalla vuoden 2018 lisätalousarviossa myönnetty valtuus varaudutaan Saamelaismuseosäätiön ja Senaatti-Kiinteistön välisen vuokrasopimuksen allekirjoituksen siirtymiseen.


2019 talousarvio26 867 000
2018 I lisätalousarvio-717 000
2018 talousarvio27 381 000
2017 tilinpäätös26 847 335

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 26 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Valtuus

Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta myöntää valtionavustusta vuonna 2019.

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kulttuuriperintö -kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.


2019 talousarvio1 950 000
2018 talousarvio1 950 000
2017 tilinpäätös1 950 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kulttuuriperintö -kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.


2019 talousarvio739 000
2018 talousarvio739 000
2017 tilinpäätös739 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Museovirasto799 000
2.Suomenlinnan hoitokunta3 100 000
Yhteensä3 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2019 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-789
Suomenlinnan asuinrakennusten peruskorjauskustannukset1 000
Yhteensä211

2019 talousarvio3 899 000
2018 talousarvio3 688 000
2017 tilinpäätös5 159 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Museovirasto799 000
2.Suomenlinnan hoitokunta3 100 000
Yhteensä3 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2019 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 790 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Museovirasto799 000
2.Suomenlinnan hoitokunta3 890 000
Yhteensä4 689 000

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Suomenlinnan tunnelin peruskorjaushankkeen yhteydessä tapahtuneesta vahingosta ja kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Korjauskustannuksiin on saatu vahingonkorvauksia 790 000 euroa.


2019 I lisätalousarvio790 000
2019 talousarvio3 899 000
2018 talousarvio3 688 000
2017 tilinpäätös5 159 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 790 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Museovirasto799 000
2.Suomenlinnan hoitokunta3 890 000
Yhteensä4 689 000

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 357 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Museovirasto1 696 000
2.Suomenlinnan hoitokunta4 350 000
Yhteensä6 046 000

Selvitysosa: Lisäyksestä 897 000 euroa aiheutuu Majakkalaiva Kemin kunnostuksesta ja kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 1.

Lisäyksestä 460 000 euroa aiheutuu Suomenlinnan hoitokunnan toteuttamien yhteishankkeiden ulkopuolisia rahoitusosuuksia vastaavasta määrärahasta ja kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Ulkopuoliset rahoitusosuudet on tuloutettu momentille 12.29.99.


2019 IV lisätalousarvio1 357 000
2019 I lisätalousarvio790 000
2019 talousarvio3 899 000
2018 tilinpäätös3 688 000
2017 tilinpäätös5 159 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 357 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Museovirasto1 696 000
2.Suomenlinnan hoitokunta4 350 000
Yhteensä6 046 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.


2019 talousarvio50 000
2018 talousarvio50 000
2017 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.

(96.) Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 I lisätalousarvio1 000 000
2018 talousarvio6 000 000