Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 941 795 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 163 616 000 euroa (Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 561 000 eurolla siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 156 880 000 euroa.

3) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 973,6 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 767,5 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 426,8 milj. euroa, kiinteistömenot 270,0 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 146,3 milj. euroa sekä muut toimintamenot 363,0 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
           
Vanhat tilausvaltuudet          
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000     6 000
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 95 131 93 897     189 028
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 8 986 6 380 5 600   20 966
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 25 045 13 330 8 754   47 129
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 4 581 4 581     9 162
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus 106 510 28 762 1 860 5 160 142 292
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 243 253 149 950 16 214 5 160 414 577
           
Uusi tilausvaltuus          
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus 7 507 110 090 37 489 8 530 163 616
Uusi tilausvaltuus yhteensä 7 507 110 090 37 489 8 530 163 616
           
Valtuudet yhteensä 250 760 260 040 53 703 13 690 578 193

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 19 henkilötyövuotta vuoteen 2018 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta.

Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2019—2022.

Uusi tilausvaltuus ja vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuteen esitetty muutos kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 1 891 766 1 973 293 1 973 631
Bruttotulot 33 761 32 062 31 836
Nettomenot 1 858 005 1 941 231 1 941 795
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 142 592    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 188 176    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 819 1 960 1 841
— muut tuotot 15 994 16 501 15 669
Tuotot yhteensä 18 813 18 461 17 510
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 18 095 16 527 16 340
— osuus yhteiskustannuksista 328 1 009 300
Kustannukset yhteensä 18 423 17 536 16 640
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 390 925 870
Kustannusvastaavuus, % 102 105 105
       
Hintatuki 175 155 155
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 565 1 080 1 025

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentille 27.10.18 -3 962
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2019) 17 585
Palkatun henkilöstön määrän lisääminen (100 htv) 5 800
Puolustusvoimien ruokahuolto (HO 2015) -2 000
Siirto momentille 27.01.01 -1 100
Sotilastiedustelulaki 9 770
Toteutunut kustannustasotarkistus (2017) -9 160
Eläkemaksurakenteen muutos -30 340
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -361
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -181
Palkkausten tarkistukset 29 038
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -251
Toimintamenosäästö (HO 2015) -5 540
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -8 867
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -2 509
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 2 816
Vuokramenojen indeksikorotus 1 236
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1 410
Yhteensä 564

2019 talousarvio 1 941 795 000
2018 I lisätalousarvio -3 527 000
2018 talousarvio 1 941 231 000
2017 tilinpäätös 1 903 589 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 939 866 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 159 596 000 euroa (Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 655 000 eurolla siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 155 940 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2) ja päätösosan valtuuskohdan kohdat 1) ja 2) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdat 1) ja 2).

Vähennys 1 929 000 euroa talousarvioesityksen 1 941 795 000 euroon nähden aiheutuu eräiden maanpuolustuskalustohankintojen siirrosta momentille 27.10.18. Kyseisiä hankintoja ei voi tehdä toimintamenomäärärahalla.

Asuntosubventiomäärärahan vähentäminen 300 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden aiheutuu määrärahatarpeen tarkentumisesta.

Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 940 000 eurolla ja vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 4 020 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden johtuvat tilausvaltuuksilla tehtävien sopimusten tarkentumisesta.

Tilausvaltuuksiin ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Edellä mainittujen tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 2022 Yhteensä vuodesta 2019 lähtien
           
Vanhat tilausvaltuudet          
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000     6 000
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 95 131 93 897     189 028
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 8 986 6 380 5 600   20 966
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 25 045 13 330 8 754   47 129
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 4 581 4 581     9 162
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus 106 400 28 652 1 500 4 800 141 352
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 243 143 149 840 15 854 4 800 413 637
           
Uusi tilausvaltuus          
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus 7 507 108 940 34 899 8 250 159 596
Uusi tilausvaltuus yhteensä 7 507 108 940 34 899 8 250 159 596
           
Valtuudet yhteensä 250 650 258 780 50 753 13 050 573 233

2019 talousarvio 1 939 866 000
2018 II lisätalousarvio 1 420 000
2018 I lisätalousarvio -3 527 000
2018 talousarvio 1 941 231 000
2017 tilinpäätös 1 903 589 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään noin 1,940 mrd. euroa, joka on 1,365 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että toimintamenoesitykseen sisältyy 50 milj. euron lisärahoitus turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen ja suorituskyvyn ylläpitämiseen. Korotus on lähes aiemmin hyväksytyn linjauksen mukainen (55 milj. euroa, VNS 5/2017 vp), ja se on keskeinen erityisesti maavoimien taktiselle kehittämiselle.

Momentille esitetään lisäksi lisämäärärahaa puolustusvoimien henkilöstömenoihin yhteensä 5,8 milj. euroa. Tämä mahdollistaa sadan uuden tehtävän perustamisen mm. toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen sekä uusien suorituskykyjen (kuten kyberpuolustuksen) ylläpitoon ja kehittämiseen.

Myönteistä on myös, että vuodelle 2019 esitetään 2 milj. euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen samaan tapaan kuin vuonna 2018. Sopimussotilasjärjestelmän vahvistaminen vähentää olemassa olevaa kouluttajavajetta, vaikka valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahasta huolimatta kouluttajien määrä jää kuitenkin edelleen joissakin joukko-osastoissa alle asetetun tavoitteen (2,5 kouluttajaa/joukkue).

Esitetyillä lisäyksillä pystytään helpottamaan henkilökunnan jaksamista, mikä on jo pitkään vaikuttanut puolustusvoimien henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöresurssien riittävyys suhteessa tehtäviin on kuitenkin edelleen haasteellinen.

Vuosina 2012—2015 toteutetulla puolustusvoimauudistuksella tavoiteltiin kokonaisuutta, jossa puolustusvoimien rahoitus, tehtävät ja toiminnan kustannusrakenne ovat tasapainossa. Uudistuksessa puolustusvoimien tehtävien toteuttamiseksi henkilöstön vähimmäismääräksi määriteltiin 12 000 henkilöä. Vuonna 2019 vähimmäismäärän arvioidaan suurin piirein täyttyvän. Huomioon on kuitenkin otettava, että henkilöstötarve on tosiasiallisesti lisääntynyt viime vuosina turvallisuusympäristön muutoksen sekä kansainvälisen toiminnan ja uusien syntyvien suorituskykytarpeiden ja -vaatimusten myötä.

Uskottavan puolustuksen ylläpitämisen kannalta on suuri merkitys myös sillä, että esitetyillä määrärahoilla pystytään toteuttamaan suunniteltu toiminnan taso varusmieskoulutuksessa (35 maastovuorokautta) ja reservin kertausharjoitusmäärissä (18 000 koulutettavaa reserviläistä). Samoin oleellista on, että lentotuntien (8 800 Hornet- ja 1 650 NH90-lentotuntia) ja alusvuorokausien (1 300 vrk) määrät säilyvät pääosin kuluvan vuoden tasolla.

Valiokunta on kuitenkin huolissaan tiedossa olevasta lentopolttoaineiden hinnan noususta, joka todennäköisesti aiheuttaa toimintamenopaineita vuonna 2019. Hallituksen tulee tarvittaessa ottaa tarve huomioon lisätalousarvioesityksessä, jotta asetetut lentotuntitavoitteet toteutuvat. Lisäksi valiokunta toteaa, että tarvetta on myös kertausharjoitusten lisäämiseen, mutta nykyinen henkilökunnan määrä ei sitä mahdollista.

Valiokunta on myös huolissaan puolustusvoimien tilakustannusten voimakkaasta noususta ja pitää tärkeänä, että erilaisia vaihtoehtoja kustannusten pitkän aikavälin hillitsemiseksi edelleen etsitään. Jatkotoimenpiteille antaa pohjaa helmikuussa 2019 valmistuva puolustushallinnon kiinteistöjen omistajuuden selvitys sekä valtiovarainministeriön ehdotukset mm. tyhjien tilojen irtisanomisten helpottamisesta ja asiakasnäkökulman vahvistamisesta.

Tilakustannusten nousua ei voida kompensoida vähentämällä muiden toimintojen menoja. Kokonaiskustannusten kannalta on lisäksi oleellista, että laajoja peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan aina korjauskustannuksia suhteessa uuden tilan rakentamiseen, joka vastaa nykyisiin toimintavaatimuksiin. Tärkeää on myös jatkaa havaittuihin sisäilmaongelmiin puuttumista ripeästi varusmiesten ja henkilöstön terveyden turvaamiseksi.

Valiokunta korostaa lisäksi edelleen pohjoismaisten yhteishankintojen merkitystä kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Vaikka yhteishankinnat ovat osoittautuneet melko hankaliksi, aloitteita niiden toteutumiseksi tulee silti jatkossakin esittää.

Valiokunta nostaa esiin myös Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen riittävyyden ja kiirehtii rahoituksen lisäämistä asetettuun 2 prosentin osuuteen sotilaallisen maanpuolustuksen menoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla voidaan varmistaa mm. suorituskykyjen kehittämisen tuki sekä puolustukselle tärkeän kriittisen kotimaisen osaamisen volyymi.

Keskeistä on myös turvata kansainvälisen tutkimusyhteistyön edellytykset. Tämä korostuu erityisesti suunnitteilla olevan Euroopan Puolustusrahaston myötä, jotta mahdollistetaan suomalaisten puolustusteollisuusyritysten osallistuminen hankkeisiin ja rahaston täysimääräinen hyödyntäminen Suomen kansallisen puolustuksen kehittämisessä. Parhaan mahdollisen saannon varmistamiseksi on lisäksi tarpeen tiivistää puolustushallinnon ja puolustusteollisuuden yhteistyötä.

Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesityksessä puolustusministeriön tulostavoitteeksi on asetettu materiaalipoliittisten linjausten toteuttaminen keskeisten hankkeiden ja kehittämisohjelman toimeenpanossa, mikä sisältää myös huoltovarmuudesta huolehtimisen (Valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta, huhtikuu 2016). Linjausten tulee näkyä puolustusvoimien hankintatoimessa siten, että hankinnat tehdään aina kotimaasta, kun se on huoltovarmuus- ja suorituskykysyistä perusteltua. Valiokunta korostaa myös mm. ampumatarvikehankintojen riittävyyttä suhteessa tarvikkeiden käyttöön ja tasaista jakautumista kotimaisen tuotannon turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Momentin päätösosassa on edelleen tarpeen mainita myös teollisuuden viennin ja kansainvälistymisen edistäminen. Nämä toimenpiteet ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan elintärkeitä suomalaiselle alan teollisuudelle, ja ne tukevat siten vahvasti sotilaallista huoltovarmuutta. Suomessa toimivalla puolustusteollisuudella tulee olla riittävän volyymin ja toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi asiakkaita myös ulkomailla. Samalla on syytä korostaa, että Suomen vientilupapolitiikan on oltava yhdenmukaista kilpailijamaiden kanssa, ja sen on tuettava luottamuksen säilymistä suomalaisiin toimijoihin.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 940 066 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2019 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2022 enintään 159 596 000 euroa (Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 9 655 000 eurolla siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2022 enintään 155 940 000 euroa.

3) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentilta vähennetään 6 563 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 4 478 000 euroa aiheutuu vuoden 2018 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja 2 085 000 euroa vuoden 2018 valuuttakurssien muutoksista.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.


2019 I lisätalousarvio -6 563 000
2019 talousarvio 1 940 066 000
2018 II lisätalousarvio 1 420 000
2018 I lisätalousarvio -3 527 000
2018 talousarvio 1 941 231 000
2017 tilinpäätös 1 903 589 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentilta vähennetään 6 563 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentilta vähennetään 1 253 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 890 000 euroa Hughes MD500 -helikopterin vauriokorjauksesta ja 368 000 euroa Valtorin valvonta- ja tilannekuvapalvelun palvelumaksun korotuksesta johtuen sekä vähennyksenä 2 511 000 euroa siirtona momentille 27.10.18.

Laskeutumisharjoituksessa kesällä 2018 vaurioituneen helikopterin korjauskustannuksista saatiin kustannusarvio keväällä 2019. Helikopteria tarvitaan lentokoulutuksessa sekä erikoisjoukkojen ja viranomaisten tukemisessa.

Momentille 27.10.18 siirrettävää määrärahaa ei tarvita vielä kyberpuolustus- ja yhteinen infrastruktuuri -hankkeissa järjestelmien ylläpitoon, joten se voidaan siirtää käytettäväksi näissä hankkeissa materiaalin hankintaan ja suorituskyvyn rakentamiseen.


2019 IV lisätalousarvio -1 253 000
2019 I lisätalousarvio -6 563 000
2019 talousarvio 1 940 066 000
2018 tilinpäätös 1 939 124 000
2017 tilinpäätös 1 903 589 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentilta vähennetään 1 253 000 euroa.