Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
              01. Pelastustoimen toimintamenot
              02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
              20. Erityismenot
         40. Maahanmuutto
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen osaamisen kehittäminen ja palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä ennakoivasti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.

Siviilivalmiuden tavoitteena on kehittää, yhteensovittaa ja tukea valtakunnan tasolla aluehallinnon ja alueellisen tason yhteistä varautumista. Tavoitteena on, että varautumisen alueellinen yhteensovittamistehtävä on yhdenmukaisin perustein järjestetty ja aluetason toiminta on valtakunnallisten varautumisen linjausten ja tavoitteiden mukaisia. Tavoitteena on myös, että alueellisten toimijoiden varautuminen ja valmius vastaavat sekä kansallisesti että alueellisesti merkittäviä riskejä.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuonna 2019 pelastustoimen uudistuksen valmistelua.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 421 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa: Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä. Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuotokset   
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään17 40016 60015 700
Turvallisuusviestintää saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään172020
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa ulkomaille ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiustaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella riskialueittain ja toimintavalmius vastaa alueen palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Suoritteet   
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1)104 411100 000100 000
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät9 6739 5009 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät2 1812 3002 300
— tarkistus- ja varmistustehtävät29 76930 00030 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät)24 32721 70021 700
— muut tehtävät38 46136 50036 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 575050
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 858080

1) Pelastustoimen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutuksen tarpeet.

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja tutkimustiedon hyödynnettävyyttä koulutuksen, käytännön työn ja päätöksenteon tukena ja kehittämisessä.

Pelastusopiston maksuasetuksen mukaan sopimuspalokuntakoulutuksen kustannuksista peritään noin 50 %.

Pelastustoimi2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuotokset   
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään42 90844 01048 150
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään199184172
AMK-tutkintojen määrä, kpl 382525
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm257250250
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm88100100
Panokset   
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta   
— Pelastusopiston henkilötyövuodet102,3105107
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa)10 80710 97912 200
Toiminnan tehokkuus   
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet946964991
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja1 3931 4191 459
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään24 82724 59022 925
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään138137127
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4)3,263,083,1
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat3,85,05,0
Henkiset voimavarat   
Pelastusopiston henkilöstön määrä103106108
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)-3,453,45
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään5,36,56,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot16 35419 75218 511
Bruttotulot3 0353 7553 090
Nettomenot13 31915 99715 421
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot11 88611 76211 946
— Muut pelastustoimen toimintamenot9717851 025
— Kansainvälinen pelastustoiminta462450450
— Pelastustoimen uudistus/ICT-3 0002 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 282  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle877  

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot1 6801 5001 525
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset486600526
— osuus yhteiskustannuksista978650745
Kustannukset yhteensä1 4641 2501 271
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)216250254
Kustannusvastaavuus, %115120120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Korvaus Air Navigation Services Finland Oy:lle (siirto momentilta 26.30.20)440
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija (siirto momentille 24.01.01)-192
Pelastustoimen uudistus, ICT-menot (v. 2018)-3 000
Pelastustoimen uudistus, ICT-menot (v. 2019)2 000
Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittäminen200
Eläkemaksurakenteen muutos20
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-4
Palkkausten tarkistukset184
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-2
Toimintamenojen tuottavuussäästö-64
Toimintamenosäästö (HO 2015)-80
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-121
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-17
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen54
Vuokramenojen indeksikorotus24
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-11
Yhteensä-576

2019 talousarvio15 421 000
2018 I lisätalousarvio-55 000
2018 talousarvio15 997 000
2017 tilinpäätös12 914 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 15,421 milj. euroa, joka on 521 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Pelastustoimen toimintamenoista rahoitetaan Pelastusopiston toiminta ja pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat.

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että Pelastusopistolle esitetty määräraha pitää sisällään kuluvalle vuodelle tehdyn 265 000 euron lisäyksen, jolla hätäkeskuspäivystäjiksi koulutettavien opiskelijoiden aloituspaikkojen määrä voidaan pitää korotetulla 32 henkilön tasolla vuoden 2018 tapaan. Hätäkeskuslaitoksen mukaan koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan lisäyksestä huolimatta tuota riittävästi koulutettua henkilöstöä viraston tarpeisiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että koulutusmäärä nostetaan vastaamaan tarvetta, ja korostaa samalla, että koulutuksen houkuttelevuutta tulee lisätä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös palomiesten työturvallisuuden ja työterveyden huomioimiseen nykyistä paremmin metsäpalojen sammutuksessa. Tarve käytettävien menetelmien ja suojauksen parantamiseen nousi esiin Ruotsin metsäpalojen yhteydessä. Valiokunta pitää tarpeellisena tutkia nykyistä toimivampien ratkaisujen käyttöönottoa.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin pelastustoimen toteuttaman Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön ja pitää tärkeänä sen jatkamista ja kehittämistä.

Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärän lisäämiseksi, 300 000 euroa tutkimushankkeeseen palomiesten työturvallisuuden, toiminnan ja terveyden edistämiseksi metsäpaloissa sekä 100 000 euroa pelastustoimen toteuttaman Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön jatkamiseen ja kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 321 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 euroa.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 400 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 IV lisätalousarvio5 000
2019 talousarvio16 321 000
2018 tilinpäätös17 802 000
2017 tilinpäätös12 914 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 euroa.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 400 000 euroa.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 090 000 euroa.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että järjestelmä on käytössä kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2019 aikana. Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskustietojärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2019—2022.

Hätäkeskuslaitos on tehnyt hätäkeskustoiminnasta annetun lain nojalla sopimuksen ulkoministeriön konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien hoitamisesta Hätäkeskuslaitoksen toimesta aikana 16.4.2018—31.7.2020. Tehtävän hoitamiseksi siirretään tarvittava kuutta henkilötyövuotta vastaava määräraha määräaikaisesti Hätäkeskuslaitokselle.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20192020Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
    
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, lisävaltuus (2015 II LTA)   
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset5 7408006 540
Menot yhteensä5 7408006 540
Hätäkeskuslaitos2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuotokset   
Ilmoitusten määrä, kpl, josta3 720 0003 950 0003 950 000
— hätäpuhelujen määrä, kpl2 680 0002 750 0002 750 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl1 790 0001 700 0001 700 000
Panokset   
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa51 97151 88853 725
Henkilötyövuodet583600600
Toiminnan tehokkuus   
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit)8 4008 4008 400
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään9,09,49,4
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään13,412,812,8
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)3,643,43,4
    
Henkiset voimavarat   
Henkilöstön määrä607600600
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)3,213,53,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään16,21515

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot51 97151 88853 828
Bruttotulot2 7882 7002 738
Nettomenot49 18349 18851 090
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta19 522  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle20 134  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot2 6622 7002 738
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset1 6031 3011 446
— osuus yhteiskustannuksista8761 3191 100
Kustannukset yhteensä2 4792 6202 546
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)18380192
Kustannusvastaavuus, %107103108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Häke-uudistukseen liittyvien vuokrasopimusten päättymisten omavastuuosuuksien päättyminen75
Konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien hoitaminen Hätäkeskuslaitoksessa (siirto momentilta 24.01.01)694
Vuokrasäästö (Hämeenlinna, Mikkeli ja Lohja)147
Eläkemaksurakenteen muutos103
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-4
Palkkausten tarkistukset1 211
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-11
Toimintamenojen tuottavuussäästö-237
Toimintamenosäästö (HO 2015)-150
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-163
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-112
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen365
Vuokramenojen indeksikorotus27
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-36
Yhteensä1 902

2019 talousarvio51 090 000
2018 I lisätalousarvio378 000
2018 talousarvio49 188 000
2017 tilinpäätös49 795 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 876 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 786 000 euroa talousarvioesityksen 51 090 000 euroon nähden aiheutuu hätäkeskusjärjestelmän ylläpidosta ja STUVEn ERICAa varten tehtävistä varmistusratkaisuista.


2019 talousarvio51 876 000
2018 II lisätalousarvio289 000
2018 I lisätalousarvio378 000
2018 talousarvio49 188 000
2017 tilinpäätös49 795 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 51,876 milj. euroa, joka on 2,688 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 694 000 euroa johtuu konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien siirrosta ulkoministeriön hallinnonalalta Hätäkeskuslaitokselle.

Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot ovat kasvussa uuden hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn käyttöönoton myötä. Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesitystä täydennettiin esittämällä tarkoitukseen 786 000 euroa. Uuden tietojärjestelmän vuosittaisten käyttökustannusten arvioidaan kuitenkin jatkossa olevan noin 3,2—3,6 milj. euroa nykyistä korkeammat.

Valiokunta on huolissaan viraston kyvystä tuottaa kansalaisille laadukkaita hätäkeskuspalveluja. Hätäkeskuslaitoksen mukaan esitetty määräraha ei mahdollista nykyisen henkilöstömäärän ja palvelutason ylläpitämistä. Virasto ei ole myöskään pystynyt rekrytoimaan riittävästi hätäkeskuspäivystäjiä koulutusmäärien vähäisyydestä johtuen. Taloudellinen tilanne vaikuttaa myös osaltaan henkilökunnan työhyvinvointiin ja lisää sairauspoissaoloja.

Viraston henkilöstön vähimmäismääräksi on useissa yhteyksissä määritelty 600 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 toteuma on arviolta 585 henkilötyövuotta, ja sen arvioidaan laskevan noin 10 henkilöllä vuosittain. Henkilöstömäärän väheneminen näkyy jo nyt toimintavalmiuden ja palvelutason alenemana. Varautumisen vaatimia resursseja äkillisiin ruuhkatilanteisiin reagoimiseksi ei ole. Hätäkeskuslaitos voisi palkata välittömästi töihin 35 uutta hätäkeskuspäivystäjää.

Valiokunta pitää Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön lisäämistä välttämättömänä ja painottaa, että Pelastusopistossa annettavan hätäkeskuspäivystäjän koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä tarvetta vastaavasti. Valiokunta lisää siten 500 000 euron määrärahan momentille 26.30.01 koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Lisäksi valiokunta painottaa, että vuoden 2019 lisätalousarviossa on huolehdittava Hätäkeskuslaitoksen toimintamäärärahojen riittävyydestä henkilöstön palkkaamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 876 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 2 725 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 2 700 000 euroa aiheutuu hätäkeskustoiminnan turvaamisesta sekä hätäkeskusjärjestelmän toimintavarmuuden turvaamisesta ja 25 000 euroa Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.


2019 IV lisätalousarvio2 725 000
2019 talousarvio51 876 000
2018 tilinpäätös49 855 000
2017 tilinpäätös49 795 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 2 725 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin266 000
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen1 100 000
3) Metsäpalojen tähystystoiminta600 000
Yhteensä1 966 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Korvaus Air Navigation Services Finland Oy:lle (siirto momentille 26.30.01)-440
Yhteensä-440

2019 talousarvio1 966 000
2018 talousarvio2 406 000
2017 tilinpäätös2 316 836

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu metsäpalojen tähystystoiminnan arvioitua suuremmista kustannuksista.


2019 IV lisätalousarvio600 000
2019 talousarvio1 966 000
2018 tilinpäätös2 953 256
2017 tilinpäätös2 316 836

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.