Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              22. Eräät ympäristömenot
              60. Siirto öljysuojarahastoon
              (70.) Alusinvestoinnit
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 31 639 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös Matkailu 4.0 -hankkeeseen sisältyvien luontomatkailua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee tuoreen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee kustannusvaikuttavin toimin
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Määrälliset tavoitteet

  2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
         
Natura-alueiden NATA-arviointien kattavuus (% MH:n vastuulla olevista) 39 71 91 100
Ennallistaminen ja hoito (ha) 5 738 5 746 5 560 5 990
Lajiesiintymätarkistukset (kpl) 8 536 6 409 9 500 9 000
Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, luontokeskukset, historiakohteet 5 746 600 5 948 500 6 050 000 6 150 000
Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden asiakastyytyväisyys (1—5 arviointiasteikko) 4,10 4,08 4,09 4,09
Metsähallitus
  • — parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti
  • — osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua
  • — toteuttaa Natura 2000 - ja muilla suojelualueilla hoito- ja ennallistamistoimia tavoitteena alueiden tilan, kytkeytyneisyyden ja ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta
  • — vastaa luonnonsuojelualueiden tietojärjestelmien kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta
  • — ylläpitää ja hoitaa kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti
  • — luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä seuraa näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä
  • — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia.

Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 5 400 000 euroa, josta noin 300 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.

Muut tunnusluvut

  2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
esitys
         
Kansallispuistojen hoito (kpl) 39 40 40 40
Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) 674 763 1 100 1 500
Kansallispuistojen hoito (ha) 990 000 1 002 000 1 005 000 1 005 000
Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (ha) 764 000 993 000 1 120 000 1 250 000
Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) 1 045 000 821 000 705 000 570 000
Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha) 1 489 000 1 489 000 1 489 000 1 489 000
Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) 5 216 5 563 5 600 5 600
Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) 20 882 24 257 24 500 24 500
Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri) 2 267 2 269 2 269 2 269
Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) 356 383 383 383
Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) 27 25 24 24

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallispuistojen ja eräiden virkistyskohteiden palveluvarustuksen parantaminen -650
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -900
Korjausvelan vähentäminen 1 500
Matkailu 4.0 -hanke -460
Palkkausten tarkistukset 343
Yhteensä -167

2019 talousarvio 31 639 000
2018 I lisätalousarvio 504 000
2018 talousarvio 31 806 000
2017 tilinpäätös 29 656 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 31,639 milj. euroa, joka on 167 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.

Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitovastuulla olevien kohteiden määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti, kun uusia kansallispuistoja ja luontokohteita on perustettu ja sen hallintaan on siirretty mm. muilta valtion toimijoilta suuri määrä arvokasta kulttuuriperintöä, kuten linnoituksia. Myös kohteiden kävijämäärien kasvu jatkuu. Vuonna 2017 niihin tehtiin jo noin 6,7 miljoonaa käyntiä ja alueiden vaikutusten paikallistalouteen arvioidaan olleen noin 258 milj. euroa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että esitykseen sisältyy 1,24 milj. euron lisäys Matkailu 4.0 -kärkihankkeeseen luontomatkailua edistäviin toimenpiteisiin ja 1,5 milj. euron lisämääräraha korjausvelan vähentämiseen. Valiokunta toteaa kuitenkin, että korjausvelka on niin mittava, että sen hoitaminen budjettirahoituksella on käytännössä hyvin haasteellista. Virkistys- ja matkailukäytössä olevien kohteiden osalta korjausvelan arvioidaan olevan noin 44 milj. euroa (josta 37,5 milj. euroa on ympäristöministeriön ja 6,7 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vastuulla) ja kulttuuriperintökohteissa noin 72 milj. euroa1).

Valiokunta painottaa, että valtion talousarvion rahoituksella tulee ensisijaisesti keskittyä virkistys- ja matkailukäytössä olevien luontokohteiden perusrakenteiden, kuten opasteiden, autiotupien, pitkospuiden ja nuotiopaikkojen kunnossapitoon. Tämän lisäksi tulee aktiivisesti etsiä muita rahoitusmalleja. Esimerkiksi vuokrattavien kiinteistöjen osalta valiokunta pitää tärkeänä, että maaliskuun 2019 loppuun mennessä selvitetään mahdollisuudet pitkiin vuokrasopimuksiin nimellisellä vuokralla ja kiinteistön korjausvelvoitteella.

Valiokunta korostaa myös, että jatkossa uusia kohteita avattaessa tulee aina arvioida ja ottaa huomioon perustamiskustannusten lisäksi vuotuiset käyttö- ja ylläpitomenot. Kohteiden kunnosta ja samalla turvallisuudesta sekä palveluiden riittävyydestä ja korkeasta tasosta tulee huolehtia pitkäjänteisesti, jotta voidaan vastata kävijämäärien kasvuun ja kansainvälistymisen haasteisiin. Vain näin voidaan saavuttaa matkailu-, työllisyys- ja paikallistaloudelle tarjolla olevat merkittävät hyödyt.

Saimaannorpan suojelu.Valiokunta on huolissaan saimaannorpan suojelutyön rahoituksesta vuonna 2019. Metsähallitus on saanut työhön rahoitusta viimeiset viisi vuotta EU:n LIFE-rahastosta. Mahdollisen jatkohankkeen rahoituspäätös saadaan kuitenkin vasta siten, että toiminta käynnistyisi aikaisintaan syksyllä 2019, kun suojelutoimenpiteet tulisi tehdä pääosin jo keväällä. Metsähallituksen koordinoima suojelutyö on ollut tuloksellista. Saimaannorppakanta on saatu 40 vuoden pitkäjänteisellä työllä kasvamaan lähes 400 yksilöön. Viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa se luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi, kun aiemmin luokitus oli kriittisesti uhanalainen.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 3 730 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 200 000 euroa Aulangon näkötornin peruskorjaukseen
  • — 400 000 euroa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 200 000 euroa Repoveden kansallispuistoon vain pitkospuiden, nuotio- ja taukopaikkojen sekä rantautumispaikkojen peruskorjauksiin ja kehittämiseen
  • — 300 000 euroa Urho Kekkosen kansallispuistoon Nuorttijoen riippusillan rakentamiseen
  • — 250 000 euroa Patvinsuon kansallispuiston ja Ruunaan luonnonsuojelualueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 200 000 euroa Kurjenrahkan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 130 000 euroa Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 100 000 euroa Säpin majakan ylläpitoon ja alueen kehittämiseen
  • — 100 000 euroa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 100 000 euroa Lauhanvuoren kansallispuiston ja Katikan kanjonin kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 150 000 euroa Helvetinjärven kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 300 000 euroa Seitsemisen kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 60 000 euroa Salamajärven kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 50 000 euroa Pyhä-Häkin kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
  • — 150 000 euroa Evon luonnonsuojelualueen kehittämiseen
  • — 50 000 euroa Komion suojelualueen rakenteiden kehittämiseen sekä Melkuttimen ja Luutaharjun teiden perusparannukseen
  • — 30 000 euroa Maskun Oukkulanlahden lintuvesialueen pitkospuiden ja lintutornin rakentamiseen
  • — 360 000 euroa kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelukohteiden reitistöjen opasteisiin ja taukopaikkoihin
  • — 300 000 euroa esteettömien luontokohteiden lisäämiseen Luontopalveluiden kohteisiin
  • — 200 000 euroa autiotupien kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen ja
  • — 100 000 euroa saimaannorpan suojeluun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 35 369 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös Matkailu 4.0 -hankkeeseen sisältyvien luontomatkailua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee tuoreen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee kustannusvaikuttavin toimin
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.

Selvitysosa:Helsinki Biennalen myötä Helsingin kaupunki on nopeuttanut Vallisaaren vesi- ja viemäriverkoston rakentamisaikataulua, ja äskettäin tehdyn päätöksen mukaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) rakentaa vesi- ja viemäriverkoston Vallisaaren rantaan saakka jo syksyllä 2019. Helsingin ja HSY:n osuus kokonaisurakasta (vesi- ja viemäri Vallisaaren ja mantereen välillä) on n. 4,0 milj. euroa, Metsähallituksen luontopalvelujen osuus (vesi- ja viemärityöt itse Vallisaaressa) on n. 1,45 milj. euroa. Luontopalvelut on koonnut eri lähteistä omaa maksuosuuttaan varten n. 0,55 milj. euroa, mutta koko vesi- ja viemäriurakan itse Vallisaarta koskevan osan toteuttamiseksi Luontopalvelujen tarvitsema akuutti rahoitustarve on 0,9 milj. euroa. Hankkeen aikaistumisen johdosta määrärahan lisäys vuodelle 2019 huomioitaisiin valmisteltaessa vuoden 2020 talousarvioesitystä Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien osalta.


2019 II lisätalousarvio 900 000
2019 talousarvio 35 369 000
2018 tilinpäätös 34 760 000
2017 tilinpäätös 29 656 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 78 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu eläkemaksurakenteen muutoksesta.


2019 IV lisätalousarvio 78 000
2019 II lisätalousarvio 900 000
2019 talousarvio 35 369 000
2018 tilinpäätös 34 760 000
2017 tilinpäätös 29 656 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 78 000 euroa.