Talousarvioesitys 2018
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 784 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.
SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKE:n toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan noin 1 500 000 euroa. SYKE:n toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 20 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta noin 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.
SYKE tukee toiminnassaan monipuolisesti kestävän kehityksen tavoitteiden ja keinojen sekä ympäristöpolitiikan arviointia. SYKE keskittyy kansallisesti Agenda 2030:n toimeenpanossa erityisesti Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseen.
Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen kestävyyteen tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.
Vaikuttavuustavoitteet ovat:
- — Biotalouden ja kiertotalouden kasvu ja uudet ratkaisut ovat kestäviä ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta
- — Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden vaikutukset terveyteen tiedostetaan
- — Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa
- — Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja ne on ratkaistu kokeilemalla uusia toimintamalleja ja käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia
- — Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:
- — SYKE lisää edelleen ammatillisten ja tieteellisten julkaisujen määrää suhteutettuna työpanoksen määrään
- — SYKE lisää sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä ympäristöä koskevan tiedon jakamisessa
- — SYKE huolehtii sekä julkisoikeudellisen että liiketaloudellisen toimintansa kustannusvastaavuudesta
- — SYKE huolehtii palvelukyvystään erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden sekä aluehallinnon kannalta tarkasteltuna
- — SYKE huolehtii toimintaansa koskevan viestinnän laadusta median kannalta tarkasteltuna.
SYKE keskittyy toiminnassaan:
- — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
- — kiertotalouden ja biotalouden edistämiseen ja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen
- — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan
- — luonnonvarojen kestävän käytön ja vaikutusten arvioinnin edistämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen
- — luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaan ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palvelujen ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen
- — kaupungistumista, maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen kehittämiseen.
SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvavat ympäristökysymykset, kuten:
- — globaalien ympäristömuutosten voimakkaampi heijastuminen Suomeen
- — ympäristöä koskevan hallinnan muutokset
- — ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen.
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4,8 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 16,8 milj. euroa, josta yhteisrahoitteista 11,2 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7,4 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4,8 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKE:n kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
SYKE parantaa tuottavuutta kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Hallitusohjelman toimeenpanon edellyttämät vuosille 2016—2018 ajoitetut toimitila- ja hallintokustannusten leikkaukset toteutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.
SYKE keskittää pääkaupunkiseudun toimintansa Viikkiin 2017—2019. Muutto tapahtuu vaiheittain ja aiheuttaa kokonaisuudessaan 2,7 milj. euron kertaluonteiset kustannukset. Vuoden 2015 tasoon verrattuna vuokrakustannukset ovat vuodesta 2019 alkaen 1,5 milj. euroa alemmat.
Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti. Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Uudet toimintamallit parantavat tuottavuutta myös aluehallinnon vastuulla olevissa tehtävissä.
Tuottavuutta parannetaan myös monipuolistamalla valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön toimintamalleja sekä kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä.
SYKE:n kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan noin 530 vuonna 2019. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 238 henkilötyövuotta. Henkilötyön määrän vähentämisen tarvetta kasvattaa Viikkiin muutosta aiheutuvien liittyvien kertaluonteisten kustannusten aiheuttama säästötarve. Merellä tapahtuvien öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuun siirron myötä henkilötyön määrä vähenee lievästi 2019 alusta lähtien. Henkilöstön määrä riippuu ensisijaisesti ulkopuolisen rahoituksen kehittymisestä sekä vuosille 2016—2018 ajoitettujen tehostamistoimien etenemisestä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden sekä käytettävissä olevan rahoituksen määrän mukaisesti.
Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuodet vuosina 2017—2019
| 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| 559 | 540 | 530 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 53 815 | 49 837 | 51 784 |
| Bruttotulot | 28 950 | 27 500 | 29 000 |
| Nettomenot | 24 865 | 22 337 | 22 784 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 159 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 172 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 11 677 | 11 500 | 11 200 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 4 492 | 5 000 | 4 800 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 2 740 | 3 000 | 3 300 |
| Tuotot yhteensä | 18 909 | 19 500 | 19 300 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 27 062 | 27 857 | 27 571 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -8 153 | -8 357 | -8 271 |
| Omarahoitusosuus, % | 30 | 30 | 30 |
Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arandan peruskorjauksen lisäkustannusten rahoittaminen (siirto momentilta 35.10.70) | 300 |
| Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatehtävät (-3 htv) (siirto momentille 26.20.01) | -180 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 7 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -12 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -6 |
| Palkkausten tarkistukset | 713 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -6 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -130 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -151 |
| Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -238 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -65 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 201 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 12 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -16 |
| Tasomuutos | 18 |
| Yhteensä | 447 |
| 2019 talousarvio | 22 784 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 714 000 |
| 2018 talousarvio | 22 337 000 |
| 2017 tilinpäätös | 25 878 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 22,784 milj. euroa, joka on 447 000 euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Suomen ympäristökeskuksen rahoitus on kuitenkin edelleen melko kireä. Tilannetta helpotti osaltaan vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa myönnetty 1,26 milj. euron lisärahoitus pääkaupunkiseudun toimitilojen muutoksista aiheutuneiden kertaluonteisten kustannusten kattamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että momentille lisätään kokonaisuudessaan edellä mainittujen kustannusten kattamiseen tarvittava määräraha.
Valiokunta kiinnittää huomiota Suomen ympäristökeskuksen hallinnoiman tutkimusalus Arandan rahoitukseen. Aluksen peruskorjaus valmistui kesällä 2018, jonka myötä sen tekninen käyttöikä piteni ja käytettävyys erilaisiin merialueella suoritettaviin tehtäviin parani. Peruskorjauksesta huolimatta lähivuosina on syytä varautua mm. huoltokorjauksiin ja aluksen käytettävyyttä edelleen parantaviin laitehankintoihin. Valiokunta toteaa lisäksi saamansa selvityksen perusteella, etteivät Arandan käyttöön liittyneet ongelmat kesällä 2018 johtuneet rahoituksen puutteesta, vaan hallinnollisista ongelmista.
Valiokunta lisää momentille 240 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 024 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen ja virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.
Selvitysosa:Muutos mahdollistaa SYKE:n osallistumisen ulkoministeriön rahoittamiin instituutioiden välisen yhteistyön hankkeisiin sekä Suomen Akatemian hankkeisiin.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2019 IV lisätalousarvio | — |
| 2019 talousarvio | 23 024 000 |
| 2018 tilinpäätös | 24 311 000 |
| 2017 tilinpäätös | 25 878 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen ja virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin 24.30.66 määrärahasta.