Talousarvioesitys 2018
90. Kuntien tukeminen
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.
Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin.
Hallitusohjelman mukaisesti perhehoidon kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa. Osana ammatillisen koulutuksen uudistusta oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut laajenevat koskemaan aiempaa laajempaa opiskelijajoukkoa.
Maakuntien perustamisen valmistelu on käynnistetty.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
| 2017 arvio |
2018 arvio |
|
| Laskennalliset kustannukset | ||
|---|---|---|
| 0—5-vuotiaat euroa/asukas | 8 346,36 | 8 335,83 |
| 6-vuotiaat euroa/asukas | 8 867,40 | 8 845,24 |
| 7—12-vuotiaat euroa/asukas | 7 430,66 | 7 413,05 |
| 13—15-vuotiaat euroa/asukas | 12 756,32 | 12 731,75 |
| 16—18-vuotiaat euroa/asukas | 4 066,31 | 4 078,22 |
| 19—64-vuotiaat euroa/asukas | 1 046,62 | 1 026,42 |
| 65—74-vuotiaat euroa/asukas | 2 117,97 | 2 064,36 |
| 75—84-vuotiaat euroa/asukas | 5 735,98 | 5 658,21 |
| 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 19 301,29 | 19 228,45 |
| Sairastavuuden mukaan | 1 159,26 | 1 154,85 |
| Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas | 90,09 | 89,75 |
| Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas | 277,75 | 276,69 |
| Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas | 1 950,95 | 1 943,51 |
| Asukastiheyden mukaan euroa/asukas | 39,24 | 39,09 |
| Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas | 382,29 | 380,84 |
| Koulutustaustan mukaan euroa/asukas | 422,20 | 397,30 |
| Lisäosat | ||
| Syrjäisyys euroa/asukas | 206,15 | 208,15 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas | 2 625,33 | 2 643,71 |
| Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas | 62,73 | 63,17 |
20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen
2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen
3) muuhun yhteiseen julkiseen tietohallinnon kehittämiseen
4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin
5) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 1 600 |
| Yhteensä | 1 600 |
| 2018 talousarvio | 3 000 000 |
| 2017 talousarvio | 1 400 000 |
| 2016 tilinpäätös | 7 000 000 |
22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin.
| 2018 talousarvio | 200 000 |
| 2017 talousarvio | 200 000 |
| 2016 tilinpäätös | 800 000 |
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 404 563 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen
3) enintään 19 600 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
| Laskennalliset kustannukset | 26 382 454 |
| — ikärakenne | 18 450 518 |
| — sairastavuus | 6 309 639 |
| — työttömyys | 493 102 |
| — kaksikielisyys | 98 722 |
| — vieraskielisyys | 641 389 |
| — asukastiheys | 194 086 |
| — saaristoisuus | 14 481 |
| — saaristo-osakunta | 9 962 |
| — koulutustausta | 170 555 |
| Kuntien rahoitusosuus | 19 697 885 |
| Valtionosuus | 6 684 569 |
| Lisäosat | 319 196 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 715 443 |
| V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus | 7 806 |
| Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely | 361 |
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 3 109 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 5 765 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | 668 314 |
| Yhteensä | 8 404 563 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,34. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2016/2017 asukasluku on 5 474 083.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,23 prosentista 25,34 prosenttiin vuonna 2018. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 000 000 eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta on siirretty Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus alentaa peruspalvelujen valtionosuutta 73 389 000 eurolla. Maakunta- ja sote-uudistus vähentää kuntien tietohallintomenoja, mihin liittyen valtionosuutta vähennetään 40 000 000 eurolla.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta. Muutos liittyy ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijahuollon piiriin tulee uusia opiskelijoita, joille järjestetään lainmukaiset psykologi- ja kuraattoripalvelut. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 633 000 euroa lain muutoksen johdosta. Valtionosuusprosentti on 100, koska kyse on laajenevasta tehtävästä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta lääkkeen määräämisestä (1088/2010) on muutettu 1.1.2017 alkaen siten, että lääkemääräys on voimassa kaksi vuotta määräämis- tai uudistamispäivästä lukien, aiemman yhden vuoden sijasta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 757 000 euroa asetuksen muutoksen johdosta.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perushinta | Laskennallinen kustannus |
| Ikärakenteen mukaan | |
| — 0—5-vuotiaat (8 335,83 euroa/as) | 2 892 974 |
| — 6-vuotiaat (8 845,24 euroa/as) | 551 217 |
| — 7—12-vuotiaat (7 413,05 euroa/as) | 2 698 084 |
| — 13—15-vuotiaat (12 731,75 euroa/as) | 2 216 229 |
| — 16—18-vuotiaat (4 078,22 euroa/as) | 725 255 |
| — 19—64-vuotiaat (1 026,42 euroa/as) | 3 289 707 |
| — 65—74-vuotiaat (2 064,36 euroa/as) | 1 334 714 |
| — 75—84-vuotiaat (5 658,21 euroa/as) | 2 009 359 |
| — 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 228,45 euroa/as) | 2 732 979 |
| Sairastavuuden mukaan (1 154,85 euroa/as) | 6 309 639 |
| Työttömyyden mukaan (89,75 euroa/as) | 493 102 |
| Kaksikielisyyden mukaan (276,69 euroa/as) | 98 722 |
| Vieraskielisyyden mukaan (1 943,51 euroa/as) | 641 389 |
| Asukastiheyden mukaan (39,09 euroa/as) | 194 086 |
| Saaristoisuuden mukaan (380,84 euroa/as) | 14 481 |
| Saaristo-osakunta aseman mukaan (278,59 euroa/as) | 9 962 |
| Koulutustaustan mukaan (397,30 euroa/as) | 170 555 |
| Yhteensä | 26 382 454 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus
| Asukasluku | 5 474 083 |
| Rahoitusosuus, euroa/as | 3 598,39 |
| Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 19 697 885 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
| Perushinta | |
| Syrjäisyyden mukaan (208,15 euroa/as) | 119 717 |
| Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,17 euroa/as) | 195 926 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 643,71 euroa/as) | 3 553 |
| Yhteensä | 319 196 |
|---|
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 1 331 254 | -615 811 | 715 443 |
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 8 097 | -291 | 7 806 |
| Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely | 361 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
| Valtionosuuden vähennykset | |
| — vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos | -1 314 |
| — verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -31 531 |
| — aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -164 |
| — siirto momentille 29.01.02 todennetun osaamisen rekisterin ylläpitoon | -150 |
| — siirto momentille 29.01.02 opiskelijavalintapalveluihin | -1 547 |
| — järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys | -7 828 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 | -34 596 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 | -49 322 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta | -330 847 |
| — valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus | -219 |
| — kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys | -467 870 |
| — lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus | -22 444 |
| — eläketukeen liittyvä vähennys | -24 100 |
| Maakunta- ja sote-uudistuksen tietohallintomenoihin liittyvä vähennys | -40 000 |
| Vähennykset yhteensä | -1 011 932 |
| Valtionosuuden lisäykset | |
| — työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
| — v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
| — v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio | 375 000 |
| — v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio | 129 000 |
| — v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio | 299 000 |
| — v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio | 11 500 |
| — v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio | 9 500 |
| — v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio | 131 000 |
| — v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio | 262 000 |
| — v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio | 395 000 |
| — v. 2018 verotulomenetysten kompensointi | 14 000 |
| — maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 500 |
| — siirto momentilta 28.01.01 kiinteistöveron kehittämishankkeen päätyttyä | 600 |
| — oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 19 600 |
| — kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 3 500 |
| Lisäykset yhteensä | 1 680 246 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 3 109 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 5 765 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -164 |
| Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen | -31 675 |
| Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos | 45 389 |
| Kiinteistöveron kehittämishanke (siirto momentilta 28.01.01) | 600 |
| Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen (Kiky) | -118 578 |
| Kotikuntakorvausten muutos | -2 645 |
| Maakunta- ja sote-uudistuksen tietohallintomenoihin liittyvä vähennys | -40 000 |
| Muut muutokset | 1 482 |
| Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköinen käsittelyjärjestelmä (ent. Todennetun osaamisen rekisteri) (siirto momentille 29.01.02) | -150 |
| Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) | 171 |
| Oppilaitosten perustamishankkeet | -5 700 |
| Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos | 5 633 |
| Perhehoidon kehittäminen | 5 000 |
| Perustoimeentulotuen Kela-siirtoon liittyvä kuntien hallintomenojen vähennys | -3 800 |
| Pitkäaikaistyöttömien eläketuki | -9 000 |
| Reseptien voimassaolon pidentäminen | -757 |
| Syrjäisyyden laskentatekijöiden muutos | 9 200 |
| Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta | -8 869 |
| Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus | -73 389 |
| Vanhuspalvelujen laatusuositusten tarkistaminen | -4 181 |
| Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio | 25 000 |
| Verotulomenetysten kompensaatio | 14 000 |
| Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos varhaiskasvatuksessa | -506 |
| Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän kehittämishankkeeseen (VATI-hanke) liittyvä säästö | -252 |
| Yhteensä | -193 191 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2018 talousarvio | 8 404 563 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | 9 200 000 |
| 2017 talousarvio | 8 597 754 000 |
| 2016 tilinpäätös | 9 024 697 225 |
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin
2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen
3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.
Selvitysosa:Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksetaan viimeistään vuonna 2017 voimaan tuleviin yhdistymisiin.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Yhdistymisavustus | |
| — vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta | 1 800 |
| — vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta | 3 900 |
| Yhteensä, 6 liitosta | 5 700 |
| Valtionosuusmenetysten kompensaatio | |
| — vuoden 2017 yhdistymiset | 1 051 |
| — vuoden 2016 yhdistymiset | - |
| — vuoden 2015 yhdistymiset | 839 |
| — vuoden 2014 yhdistymiset | - |
| Yhteensä | 1 890 |
| Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) | 400 |
| Kaikki yhteensä | 7 990 |
| 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
|
| Kuntien yhdistymisiä | 4 | 2 | 0 |
| Kuntien määrän vähennys | 4 | 2 | 0 |
| Määräraha, milj. € | 25,2 | 27,1 | 8,0 |
| — josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € | 5,2 | 3,0 | 0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -19 135 |
| Yhteensä | -19 135 |
| 2018 talousarvio | 7 990 000 |
| 2017 talousarvio | 27 125 000 |
| 2016 tilinpäätös | 25 246 664 |