Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2018

10. PoliisitoimiPDF-versio

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi olisi edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja poliisitoimen rahoitus supistuu. Keskeisimmät poliisin toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainvälisen ja kotimaisen turvallisuustilanteen muuttumiseen lyhyessä ajassa, laajamittaiseen maahantuloon ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä uusiin uhkakuviin, muuan muassa hybridivaikuttamiseen. Digitalisaatio ja ICT:n kehitys tarjoaa paitsi mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta myös lisää kyberrikollisuutta. Yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut Suomessa. Tällä hetkellä poliisin suorituskyky ei kaikilta osin vastaa olemassa olevia uhkakuvia eikä muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Keskeisin varautumistoimi yllättäviin iskuihin on poliisin riittävä ja toimintakykyinen resurssi kentällä. Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään.

Partioiden toimintakyvyn keskiössä on kolme asiakokonaisuutta: partion voimankäyttökyky ja -välineet, käytössä olevat henkilö- ja partiokohtaiset suojavälineet sekä taktinen osaaminen ja koulutus. Poliisi parantaa vuonna 2017 operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen myönnetyllä rahoituksella välitöntä interventio- ja etävaikutuskykyä hankkimalla aseistusta sekä niihin liittyviä varusteita. Poliisi kasvattaa edelleen suorituskykyään asteittain siten, että vuonna 2018 myönnettävällä rahoituksella hankitaan partioiden voimankäyttövälineitä valtakunnallisesti.

Hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet. Toimintaa on priorisoitava ja erityisesti HARVA-alueiden palveluiden turvaaminen on yhä haastavampaa.

Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.

Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia paljon, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta. Eri rikollisuuden lajeihin liittyvät torjuntatoimet, kuten ennalta estäminen, paljastaminen ja selvittäminen, arvioidaan niiden tuottaman turvallisuuden kustannushyötyanalyysin avulla ja toimintaa kohdennetaan arvion mukaisesti.

Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Nykyisen turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä varautua vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin ennakoimalla ja kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen.

Poliisilain 1 §:n mukaan poliisi huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta. Ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa.

Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla, seurataan ja raportoidaan mahdollisuuksia säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin toiminnallisiin painopistealueisiin. Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 711 182 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Poliisi arvioi ja raportoi yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa. Poliisi nostaa suorituskykyään asteittain. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.

Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla.

Valvonta 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) 763 761 762
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv 835 902 996
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 374 1 314 1 313
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 140 793 142 236 141 284
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa 134 142 141
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,0 - 2,9
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,0 - 3,0
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 2,9 - 2,8
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 547 543 492
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 44,1 42 40
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 555 601 580 000 600 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 3 872 3 500 3 300
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 4 701 5 100 5 100
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 18 053 19 000 17 500
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv,      
pl. rajatarkastustoiminta 23 20 20
Suoritteet      
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 048 125 1 000 000 1 000 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % 36,9 30 30
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,5 9,0 8,0
Hälytystoiminta 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) 278 283 283
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 905 1 905 1 905
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 173 427 175 205 174 003
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 328 324 322
Palvelukyky ja laatu      
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,4 9,5 10,0
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 17,9 18,0 18,5
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) 70,6 70,0 69,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) 92,1 89,0 88,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,2 -  
Suoritteet      
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 25 821 26 000 26 000
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 529 334 540 000 540 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 1 048 125 1 000 000 1 000 000
Rikostorjunta

Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Rikosten luonteen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi, vaatii niiden selvittäminen enemmän resursseja. Lisäksi toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä.

Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan laskevan 43 prosentin tasolle, joka tarkoittaa rikosvastuun toteutumisen osalta heikennystä asianomistajien oikeusturvaan. Selvitystason laskeminen ja tutkinta-aikojen pidentyminen vievät pois poliisin luottamusta kansalaisiin nähden. Poliisin tuloksellisuuden lasku perusrikostutkinnan osalta vaikuttaa kaikkiaan oikeusprosessiin ja sen laatuun. Tämä lisää kustannuksia sekä vaikeuttaa mm. syyttäjien työtä syyteharkinnassa. Vaikka omaisuusrikokset eivät pääosin, pl. muun muassa törkeät varkaudet asuttuihin asuntoihin, vaikuta laajasti kansalaisten turvallisuuteen ja sen tunteeseen, niiden suuri määrä tuo kansalaisille tosiasiallisen kokemuksen poliisin toiminnasta ja sen suorituskyvystä.

Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat. Piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän ja tämä voi realisoitua jatkossa myös kaikkien törkeiden rikosten, mm. huumausainerikosten, vähentyneenä paljastamisena. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä sekä piilorikollisuuden lisääntymisestä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa.

Jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, nettipoliisitoimintaa ja verkkorikostutkintaa.

Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös muiden keskeisten yhteistyötahojen kuten verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää.

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Tietoverkkorikosten määrä on lisääntynyt ja poliisin tutkittavana on ollut ja on jatkossa entistä pitkäkestoisempia tietoverkkorikoksia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset aiheuttavat sen, että yhä useampi rikos ilmenee tietoverkoissa ja edellyttää poliisilta erikoisosaamista niiden tutkimiseksi. Tietoverkkorikostutkinnan asiantuntijoiden rekrytointi poliisiin voi jatkossa hankaloitua, koska samoista resursseista kamppailevat yritykset ja muut valtiohallinnon organisaatiot.

Rikostorjunta 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 75 71 71
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 3 691 3 729 3 749
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 343 720 347 243 344 921
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 242 1 310 1 302
Palvelukyky ja laatu      
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 47,6 45,0 43,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 122 125 130
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 36,7 35,5 33,5
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 67,3 70,0 70,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 441 500 500
Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl 76 77 80
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl 800 700 800
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 3,0 - 3,0
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,6 - 2,6
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,9 - 2,9
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,8 - 2,8
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,7 - 2,7
Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,8 - 2,8
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) -- - -
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 40 32 40
Suoritteet      
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 620 248 600 000 600 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 276 762 265 000 265 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 19,75 23,0 18,0
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 14,78 20,0 15,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 915 2 000 2 000
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 508 2 200 2 500
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 1 003 1 000 1 000
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 36 178 36 500 36 500
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 917 850 780

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupahallinto

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.

Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Maksullisten lupapalveluiden tehokkuus on lisääntynyt 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2016 htv-vähennysten ollessa 155 henkilötyövuotta kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna 2017 lupahallinnon resursseja vähennetään resurssimallin mukaisesti 85 henkilötyövuotta vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna, jolloin kokonaisvähennys on 240 henkilötyövuotta. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa.

Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu) 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) 2 453 2 371 2 545
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet (maksullinen) 473 402 402
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa 53 970 42 300 43 800
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa 54 879 42 300 43 800
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa 47 44 43
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 106,5 100 100
Palvelukyky ja laatu    
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) - - -
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) 20 50 60
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) 29 40 45
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), % 45 50 60
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys 1 080 265 981 000 797 000
Suoritteet      
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl 1 160 156 953 000 1 023 000

1) Lähde: Poliisibarometri

Maksuton lupahallinto (sis. lupavalvonta) 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 216 200 200
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa 16 767 16 938 16 825
Suoritteet      
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl (sis. ajo-oikeuspäätökset, aselupien peruutus- ja varoituspäätökset sekä järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttien peruutukset ja varoitukset) 65 065 65 000 65 000
Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksella vastataan poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrä esitetään asetettavaksi vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle vuodesta 2017 eteenpäin. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 330 491 503
Julkaisut/tutkimuksen htv:t 3,3 2,5 3,0
Taloudellisuus      
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 26 322 26 000 26 000
Henkilötyövuodet 206,1 192 190
Poliisi (AMK) - tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 540 405 405
Poliisi (ylempi AMK) - tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 801 593 801
Palvelukyky ja laatu      
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % - 93,0 95,0
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen, 1—5 3,4 4,0 4,0
Suoritteet      
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden 14,4 9,0 9,0
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 286 400 400
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 38 190 227
Julkaisut, kpl 54 38 38

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 430 1 425 1 423
       
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 720 718 678
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 65 405 66 075 65 633

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot

Henkiset voimavarat

Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.

Henkiset voimavarat 2016
toteutuma1)
2017
arvio
2018
tavoite
       
Henkilötyövuodet 9 811 9 692 9 710
Naisia, %-osuus 29,4 29,5 29,5
Poliisimiehet, htv 7 220 7 256 7 200
Naisia, %-osuus 16,3 16,3 16,3
Opiskelijat, htv2) 171 173 267
Naisia, %-osuus 30,0 30,0 30,0
Muu henkilöstö, htv 2 420 2 263 2 243
Naisia, %-osuus 68,8 70,0 70,0
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 11,2 11,2 11,2
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,9 9,9 9,9

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2016 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 730 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 81 htv.

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 791 209 759 155 769 228
Bruttotulot 68 224 62 477 58 046
Nettomenot 722 985 696 678 711 182
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 28 043    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 35 344    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 61 176 49 506 51 006
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 61 660 49 506 51 006
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -484 - -
Kustannusvastaavuus, % 99 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harmaan talouden erillismääräraha -500
Kuolemansyyn selvittämisen menot (siirto momentille 33.02.20) -4 270
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -4 000
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 3 000
Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen -400
Poliisin toiminnan turvaaminen (sisäisen turvallisuuden parantaminen) 25 000
Rangaistusmääräysalan laajentaminen (HO 2015 säästö) -1 000
Suorituskyvyn parantaminen (kalustoinvestoinnit) 1 000
Toiminnan turvaaminen/tason korotus (mm. harmaan talouden torjunta, liikennevalvonta) 5 000
Väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan turvaaminen -8 500
Ydintoimintojen turvaaminen 8 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -445
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -177
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 236
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -115
Toimintamenojen tuottavuussäästö -3 548
Toimintamenosäästö (HO 2015) -4 141
Työajan pidentäminen (Kiky) -300
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -780
Vuokrien indeksikorotus 181
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -237
Yhteensä 14 504

2018 talousarvio 711 182 000
2017 talousarvio 696 678 000
2016 tilinpäätös 730 286 000

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 641 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Lisäksi virasto tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.

Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä. Valmisteilla oleva uusi tiedustelulainsäädäntö auttaa virastoa vastaamaan uusiin vaatimuksiin. Uusien toimivaltuuksien edellyttämiä lisäresursseja arvioidaan syksyllä 2017.

Tiedonhankinta ja vahva tiedustelukyky

Terrorismintorjunnan toimintaympäristön nopea muutos asettaa koko viraston toiminnalle aiempaa suurempia vaatimuksia. Terrorismintorjunnan pääpaino on Suomea ja Suomen intressejä vastaan suunnattujen radikaali-islamististen terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä.

Myös vastatiedustelun toimintaympäristö on muuttunut nopeasti teknisen kehityksen ja maailmanpoliittisen tilanteen takia. Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhkat ennakolta ja estää niiden toteutuminen.

Viraston tiedonhankintaa ohjaavien tiedonhankintaprioriteettien ajantasaisuus varmistetaan ja vuoden 2018 prioriteetit määritellään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön mahdollisesti aiheuttamat muutokset.

Toimivat kumppanuudet

Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle ja ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa tukevalle raportoinnille.

Turvallisuustyö

Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta pystyäkseen entistä paremmin ennalta estämään kansalliseen turvallisuuteen ja Suomelle merkitykselliseen elinkeinotoimintaan kohdistuvia uhkia. Uutta turvallisuusselvitysrekisteriä kehitetään toimivaksi ja tehokkuutta edistäväksi osaksi turvallisuusselvitysmenettelyjä.

Uudistuminen

Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin toiminnassa painottuu entistä enemmän tiedustelullinen ulottuvuus. Suojelupoliisi valmistautuu uusiin toimivaltuuksiin uudistamalla toimintatapojaan kokonaisvaltaisen suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 hyväksytyn viraston strategian toimeenpano jatkuu. SSK-hankkeella kehitetään viraston tiedonkäsittelyä ja suorituskykyä valtiovarainministeriön kanssa tehdyn tuottavuussopimuksen mukaisesti.

Henkiset voimavarat

Suojelupoliisi alkaa toteuttaa vuonna 2017 laadittua henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto kouluttaa järjestelmällisesti ja erillisen suunnitelman mukaisesti työntekijöitään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön vaatimukset. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha (operatiivinen), 1 000 euroa 17 580 22 255 22 400
Toiminnan henkilötyövuodet 233 260 275
Toiminnan kustannukset (ml. tukitoiminnot), 1 000 euroa 21 731 27 391 27 673
Suoritteet      
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet, kpl 298 200 200
Turvallisuusselvitykset, kpl 61 864 50 000 45 000
Kansalaisuusasialausunnot, kpl 78 100 100
Oleskelu- ja työlupahakemuksia koskevat lausunnot, kpl 517 400 400
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot, kpl 9 090 8 500 8 500
Tuotetut raportit, kpl 117 140 140
Henkiset voimavarat      
Henkilötyövuodet 288 320 340
Poliisimiehet, htv 161 175 185
Muu henkilöstö, htv 127 145 155
Sairauspoissaolot, pv/htv 5,8 7,5 7,5
Työtyytyväisyysindeksi - 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 24 791 30 001 30 551
Bruttotulot 3 198 2 610 2 910
Nettomenot 21 593 27 391 27 641
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta -    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 416    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Supon SSK-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -5 950
Supon SSK-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 4 389
Uudet uhkat ja toimintaympäristön muutos (sisäisen turvallisuuden parantaminen) 2 000
Väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjuminen -1 500
Ydintoimintojen turvaaminen 1 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -9
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -12
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -15
Toimintamenosäästö (HO 2015) -89
Työajan pidentäminen (Kiky) -26
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -31
Vuokrien indeksikorotus 6
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -9
Yhteensä 250

2018 talousarvio 27 641 000
2017 I lisätalousarvio 200 000
2017 talousarvio 27 391 000
2016 tilinpäätös 24 009 000

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Maasta poistamiskuljetukset 4 868 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 1 750 000
Noutokuljetukset 250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen 300 000
Valmiusryhmän käyttö 2 000 000
Yhteensä 9 168 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -8 498
Yhteensä -8 498

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2018 talousarvio 9 168 000
2017 talousarvio 17 666 000
2016 tilinpäätös 9 696 162

21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa, vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa tai vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2017, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2018.

Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2019 ja valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 20 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2019 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan ja sitä tarkentavien ministeriöiden välisten sopimusten mukaisesti. Lisäksi hankkeen toteuttamista tuetaan ISF-P -rahastosta saadulla 1,5 milj. euron EU-rahoituksella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
     
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä    
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 1 000 1 000
Menot yhteensä 1 000 1 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -3 000
Yhteensä -3 000

2018 talousarvio 1 000 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 4 000 000
2016 tilinpäätös 12 922 000