Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2018 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
            50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
            51. Lapsilisät
            52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            55. Elatustuki
            56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
            57. Perustoimeentulotuki
            60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2016—2018

 2016
toteutunut
2017
arvio
2018
arvio
    
Äitiysavustus   
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä51 43652 60053 200
Äitiysavustuksen määrä euroa140140140
    
Kansainvälinen adoptio   
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä599090
    
Lapsilisät   
Lapsia vuoden lopussa1 003 8151 002 7001 000 800
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin162 515160 500157 200
Lapsilisää saavia perheitä 548 909549 000548 000
Lapsilisien määrät euroa/kk   
1. lapsi95,7594,8894,88
2. lapsi105,80104,84104,84
3. lapsi135,01133,79133,79
4. lapsi154,64153,24153,24
5. jne. lapsi174,27172,69172,69
Yksinhuoltajille maksettava korotus euroa/kk48,5548,5548,55
    
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki   
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain431400400
    
Sotilasavustus   
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä9 1929 2009 100
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous)347359350
    
Yleinen asumistuki   
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia)266 818417 421415 687
Tukea saavia lapsiperheitä, joista90 52071 00070 000
— yksinhuoltajia59 30859 00057 000
Työttömiä ruokakuntia1)157 687160 000155 000
Keskimääräinen tuki euroa/kk328325338
Vuokra-asunnossa asuvat asumistuen saajat   
— keskivuokra euroa/m2/kk11,6111,7011,90
— keskipinta-ala m253,553,553,5
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista (%)   
— ilman asumistukea57,658,059,0
— asumistuen jälkeen26,527,027,0
— asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta (%)53,953,253,0
    
Elatustuki   
Elatustukea saaneet lapset (tilanne 31.12.), joille elatustuki maksettu107 432110 600112 500
— täysimääräisenä86 39389 75092 250
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna21 93621 15020 550
Täysi elatustuki euroa/kk155,17156,09157,37
    
Tulkkauspalvelut   
Tulkkauspalveluun oikeutettuja5 8536 0006 100
    
Perustoimeentulotuki   
Saajia vuoden aikana350 000482 900486 400
Kotitalouksia vuoden aikana235 000314 600316 800

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista on työtön.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa: Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto. Äitiysavustuksen ottaa noin 66 % siihen oikeutetuista äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruudesta on säädetty äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (885/2002). Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 9 400 000 euroa äitiysavustusten ja 700 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-400
Yhteensä-400

2018 talousarvio10 100 000
2017 talousarvio10 500 000
2016 tilinpäätös10 455 000

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 363 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa: Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos4 300
Turvapaikanhakijamääräarvion lasku -1 000
Yhteensä3 300

2018 talousarvio1 363 800 000
2017 talousarvio1 360 500 000
2016 tilinpäätös1 372 800 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa: Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan ulkomaille vuonna 2018 kuukausittain keskimäärin 400 perheelle.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-800
Yhteensä-800

2018 talousarvio3 800 000
2017 I lisätalousarvio-1 300 000
2017 talousarvio4 600 000
2016 tilinpäätös2 473 821

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos400
Yhteensä400

2018 talousarvio16 900 000
2017 talousarvio16 500 000
2016 tilinpäätös16 000 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 428 940 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa: Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yleisellä asumistuella korvattavan asumismenon kuntaryhmittäisestä neliövuokrakohtaisesta katosta ja enimmäisasumismenojen sitomisesta elinkustannusindeksiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ahvenanmaalla opiskelevat säilyvät asumislisän piirissä -250
Asumismenon neliövuokrakohtainen katto-18 000
Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin-12 000
Asumistukiuudistuksen (2015) kustannusvaikutusten tarkennus20 000
Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen 5 %:lla-21 600
Indeksisidonnaisten menojen säästön tarkennus-7 400
Kertaluontoinen eläketuki pitkään työttömänä olleille-3 700
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin135 500
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, lisäkustannus31 500
Tarvearvion muutos4 490
Tulojen suojaosan kustannusten tarkennus40 000
Työttömyysturvan aktiivimalli4 000
Yhteensä172 540

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio1 428 940 000
2017 talousarvio1 256 400 000
2016 tilinpäätös1 075 310 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 214 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa. Määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon vuoden aikana maksettava elatustuki. Momentille 12.33.98 tuloutetaan elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat, joita arvioidaan olevan 66 300 000 euroa. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos1 100
Yhteensä1 100

2018 talousarvio214 600 000
2017 talousarvio213 500 000
2016 tilinpäätös204 714 399

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 47 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa: Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos400
Yhteensä400

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio47 300 000
2017 talousarvio46 900 000
2016 tilinpäätös42 373 204

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 830 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa: Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2017 on yksinasuvan aikuisen osalta 487,89 euroa kuukaudessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Asumismenon neliövuokrakohtainen katto10 000
Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin3 000
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin-5 300
Tarvearvion muutos-12 838
Työttömyysturvan aktiivimalli4 000
Yhteensä-1 138

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio830 500 000
2017 talousarvio831 638 000
2016 tilinpäätös314 867 985

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 323 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa: Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 43 %, sairausvakuutusrahaston osuus 42 % ja kansaneläkerahaston osuus 15 % vuonna 2018. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut208 167 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut60 300 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut73 700 000
Yhteyspisteen toimintakulut700 000
EU:n sähköinen tiedonvaihto200 000
Arvio vuoden 2016 ylijäämästä ja eläkevastuun kattamisesta osakesiirroilla-19 367 000
Yhteensä323 700 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arvio vuoden 2016 ylijäämästä ja eläkevastuun kattamisesta osakesiirroilla-19 367
Kelan toimintakulut opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen3 700
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset (Kiky)-7 700
Tunnistamismaksujen keskittäminen (siirto momentille 28.30.03)-680
Viestinvälityspalvelun käyttö (siirto momentille 28.30.03)-1 000
Yhteensä-25 047

2018 talousarvio323 700 000
2017 talousarvio348 747 000
2016 tilinpäätös319 481 000