Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

7.2. Kuntien valtionavutPDF-versio

Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2016—2018 (milj. euroa) ja muutos 2017—2018 (%)

  2016 2017 2018 Muutos %
v. 2017 vs. 2018
           
Momentti Laskennalliset valtionosuudet 9 955 9 526 9 391 -1,4 %
28.90.30 VM 9 028 8 607 8 458 -1,7 %
useita momentteja OKM 928 919 933 1,5 %
  siitä kuntayhtymät 1 041 904 929 2,8 %
  Muut valtionavut        
25.50.20 OM, Vaalimenot 0 0 30
OM yhteensä 0 0 30
Palosuojelurahasto Kunnille maksettavat avustukset 5 5 5
SM yhteensä 5 5 5
28.70.05 Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus   21 72
28.90.31 VM, kuntien yhdistymisavustukset 26 27 8
28.90.34 VM, Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus 1    
VM yhteensä 26 48 80
useita momentteja OKM, harkinnanvaraiset avustukset 222 253 276
  siitä kuntayhtymien osuus 18 34 38
OKM yhteensä 222 253 276
30.20.03 Maaseutuviraston toimintamenot: korvaus Ahvenanmaan maakunnan kunnille maatalouden tukien toimeenpanosta aiheutuvien tehtävien hoitamisesta 0,05 0,05 0,05
30.20.20 Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta: korvaus kuntien järjestämästä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta 4 4 4
30.20.41 EU-tulotuki ja EU-markkinatuki: koulujakelujärjestelmä 1 1 1
MMM yhteensä 5 5 6
31.10.41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen investointi ja ylläpitömenoihin 1 1 1
31.30.63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 34 34 34
31.30.42. Valtionavustus koulutuksesta 1 1 1
LVM yhteensä 36 36 36
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut / kunnille maksettavan palkkatuen määrä 62 24 26
32.70.30 Valtion korvaukset kunnille kansainvälistä suojelua saavien palvelujen järjestämisestä 131 232 247
TEM yhteensä 193 256 273
33.03.31 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 12 22 19
33.20.31 Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 32 27 27
33.20.50, 51 ja 52 Kunnille maksettava palkkatuki 0 62 74
33.50.51 Sotilasvammakorvaukset 34 33 31
33.50.56 ja 33.50.57 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot ja valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 25 40 32
33.60.30 Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin 1 1 1
33.60.31 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot 1 0 0
33.60.32 Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen 18 20 15
33.60.33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin menoihin 93 94 95
33.60.34 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 15 15 15
33.60.35 Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin 315 25 0
33.60.36 Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi 0,5 0,5 0,5
30.60.37 Korvaukset kunnille kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin 0 0 5
33.60.38 Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin 0 19 99
33.60.40 Valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 29 29 29
33.60.63 Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 3 3 3
33.60.64 Valtion korvaus rikoasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin 6 6 6
33.80.50 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin 15 17 16
STM yhteensä 599 414 468
Laki öljysuojarahastosta 1406/2004 Korvaukset alueiden pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankinta- ja ylläpitokustannuksiin 14 14 6
Valtion asuntorahasto Aiesopimuskuntien kunnallistekniikan rakentamisavustusvaltuus 15 15 15
Valtion asuntorahasto Asuinaluekohtainen avustus 4 0 0
Valtion asuntorahasto Asumisneuvoja-avustus 1 1 1
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen 1 1 1
35.20.30 Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 0 0 1
YM yhteensä 34 30 23
  Muut valtionavut yhteensä, milj. euroa 1 120 1 047 1 196 14,2 %
   
  Valtionavut yhteensä, milj. euroa 11 075 10 573 10 587 0,1 %

Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta n. 0,1 %.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan n. 8 458 milj. euroa, joka on n. 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 indeksikorotusta.

Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 2017 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen.

Valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 2017 tasoon 0,11 prosenttiyksikköä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi kesäkuussa 2017. Laatusuosituksessa mm. yhdenmukaistetaan henkilöstön mitoittamista niin, että julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia koskevat samat vaatimukset, mitoitukseen lasketaan mukaan joustavammin perustein iäkkäiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja myös teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Kuntien menojen arvioidaan vähenevän 16,5 milj. euroa, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavasti 4,2 milj. euron vähennys.

Terveydenhuoltolain muutos päivystysjärjestelmän uudistuksesta ja alueellisen erikoissairaanhoidon keskittämisestä tuli voimaan 1.1.2017 alkaen, jonka nojalla annettiin 24.8.2017 asetukset (i) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus), (ii) erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (nk. keskittämisasetus) sekä (iii) ensihoitopalvelusta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2018 lukien muilta osin, mutta nk. keskittämisasetuksessa on siirtymäaika 1.7.2018 asti. Toimeenpanon tueksi laaditaan yhtenäiset hoidon perusteet keskitettävistä toimenpiteistä ja sairaanhoitopiireille säädetään velvoite raportoida työnjaon toteutumisesta ja säästövaikutuksista kahdesti vuodessa. Muutosten seurauksena kuntien menojen arvioidaan vähenevän 125 milj. euroa v. 2018, mihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 31,7 milj. euron vähennys.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetut lait kumotaan ja siirrytään yhteen tutkinnon suorittamistapaan, josta säädetään uudessa laissa. Uudistuksen jälkeen oppilas- ja opiskelijahuoltoon oikeutettuja ei ole mahdollista erotella nykyiseen tapaan, jolloin palveluihin oikeutettujen määrä kasvaa huomattavasti. Uusien psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä varten peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 5,63 milj. euroa.

Hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti perhehoidon kehittämiseen lähinnä ikäihmisten hoidossa kohdistetaan 5 milj. euron valtionosuuden lisäys vuonna 2018.

Aiemman kehyspäätöksen mukaisesti lääkemääräysten voimassaoloa on vuodesta 2017 alkaen pidennetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muutoksen myötä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Toimenpide vähentää lääkemääräyksien uusimiseen liittyvien lääkäri- ja hoitajavastaanottojen määrää sekä potilastietojen päivittämiseen kuluvaa työaikaa vuodesta 2018 alkaen. Kuntien kustannusten arvioidaan vähenevän 3 milj. euroa vuodessa, mihin liittyen valtionosuutta vähennetään 0,76 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Vuodesta 2018 alkaen perusopetukseen valmistava opetus koskee vain oppivelvollisuusikäisiä. Kunnat voivat jär­jestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa on täysimääräinen valtionosuus. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus uudistuu v. 2018, kun siihen yhdistetään luku- ja kirjoitustaidon opetus sekä perusopetukseen valmistava opetus. Samalla aikuisten perusopetuksen valtionosuus muuttuu täysimääräiseksi aineopetusta lukuun ottamatta.

Osana kuntien tehtävien vähentämistä koskevaa toimenpideohjelmaa lukiokoulutuksen taito- ja taideaineiden sekä terveystiedon opiskelu ei ole enää velvoittavaa niille opiskelijoille, jotka ennen täysi-ikäisyyttä aloittavat lukiokoulutuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän. Vuodesta 2018 alkaen rahoitus määräytyy sen mukaan, suoritetaanko lukio-opintoja nuorille tai aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan, eikä opiskelijan iällä ole enää vaikutusta rahoitukseen. Neljän pakollisen kurssin poistumisen johdosta todelliset kustannukset alenevat vaiheittain, josta johtuen kokonaisrahoitusta alennetaan siten, että v. 2018 säästö on 0,26 milj. euroa.

Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 2 milj. eurolla opetustarpeen kasvaessa. Valtionavustusta lisätään koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä toteutetaan hallituksen kärkihankkeena toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta jatkossa kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määritellään suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla siten, että kuntien rahoitusosuus on enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta, mistä kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 35 milj. euroa. Lisäksi reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, josta kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 10 milj. euroa.

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 9,4 milj. eurolla, mistä osa kohdistuu kuntiin. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen kohdennetun määräaikaisen lisärahoituksen poistumisesta aiheutuu vähennystä kuntatalouteen arviolta n. 12 milj. euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen alentaa kuntatalouteen kohdistuvaa rahoitusta arviolta 13 milj. euroa.