Talousarvioesitys 2018
4.1. Keskeiset veroperustemuutokset
Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:
- — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
- — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
- — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
- — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
- — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
- — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Muutokset vuonna 2018
Merkittävä osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu v. 2016 ja 2017. Vuonna 2018 hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä palkansaajamaksujen korotusten kompensoimiseksi. Verokevennyksen rahoittamiseksi alkoholin sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden verotusta kiristetään.
Ansiotuloveroperusteita lievennetään v. 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla. Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen voimassaoloa jatketaan. Parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimpia vapautetaan verosta. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa.
Tupakkaveron korotuksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti v. 2018—2019. Korotukset toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2018 tupakkaveroa korotetaan kaksi kertaa, 1.1.2018 ja 1.7.2018 Autoverotusta kevennetään hallitusohjelman, ja jo aiemmin säädetyn mukaisesti yhteensä n.182 milj. eurolla v. 2016—2019. Alkoholiveroa korotetaan 100 milj. eurolla sekä lämmitys-, työkone ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 milj. eurolla v. 2018. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Hallitusohjelman mukaisesti poistetaan varainsiirtovero tietyissä yhtiömuodon muutoksissa.
Kunnille kompensoidaan yhteisöverotuksen kautta 60 milj. euroa kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen vaikutusta. Kompensaatio toteutetaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.
Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1980—2018 (kokonaisveroaste)
