|
|||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
10. Liikenneverkko
Selvitysosa: Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 982 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 328 km vuoden 2016 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.
Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)
| v. 2016 | v. 2017 (arvio) | v. 2018 (arvio) | |
| Tie | 14 994 | 14 994 | 15 058 |
| Radat | 4 567 | 4 658 | 4 728 |
| Vesiväylät | 198 | 213 | 216 |
| Yhteensä | 19 759 | 19 865 | 20 002 |
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2016 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Perusväylänpidon määrärahasta 453 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta.
Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.
Liikenneviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.
| Tulostavoite | 2016 toteutuma | 2017 tavoite | 2018 tavoite |
| TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | |||
| 1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut | |||
| Rataverkko ja sen palvelut toimivat tasapuolisesti kilpailun avautuessa | |||
| Ratapihojen kapasiteetin haltuunotto ja hallinta (toimintamallien kehittäminen, järjestelmäkehitys) | Kapasiteetinhallinta monitoimija ratapihoilla on tasapuolista ja toimivaa. | ||
| Henkilöliikenteen aikataulurakenteen haltuunotto (toimivuus) ja liikennöintitarpeiden yhteensovittaminen ja prosessin kehittäminen | Käsitellään ja yhteen sovitetaan kapasiteettihakemukset monitoimijaympäristön mukaisesti. Aikataulusuunnitteluosaamista ja sen edellyttämiä resursseja on vahvistettu. | ||
| Rataverkon palveluiden (liikenteen ohjaus) tasapuolisuuden varmistaminen | Toimintamallien muutos ratapihoilla, käyttöönotettu/kpl, käynnissä/kpl | Ratapihat toimivat monitoimijaympäristössä kilpailuneutraalisti. | |
| 2. Liikenteen energiareformi | |||
| Vähennetään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko | |||
| Rataverkon raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen kunnostaminen, kpl (vähintään) | 5 | 3 | 3 |
| Biotaloutta tukevan tieverkon parantaminen, km | 1 018 | 1 600 | 1 000 |
| Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään) | 2 900 | 2 850 | 2 800 |
| Kestävät logistiset ketjut | |||
| Parannetaan rautatieliikenteen ja vesiliikenteen kilpailukykyä ja keskeisenä osana logistisia ketjuja edistetään tieliikenteen energiatehokkaita kuljetuksia. Hyödynnetään digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet | 1. Yleissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä 2. Korjausvelkaohjelmassa suunniteltu Saimaan kanavan sulkujen korjaus 3. Jäänmurtokaluston kehittäminen Saimaan alueelle 4. Vesiliikenteen energiatehokkuuden parantaminen reittien optimointia kehittämällä 5. Rautatieliikenteen edistäminen tehdään pääosin osana muita painopisteitä, esim. akselipainojen nosto ja varikkojen ja raiteistojen kunnostaminen korjausvelkarahalla, markkinoiden kehittäminen. Junaliikenteen reaaliaikaisen optimoinnin edelleen kehittäminen. 6. Tieliikenteen energiatehokkuutta parannetaan huono-kuntoisten väylien parantamisella, toteuttamalla suurimpien sallittujen massojen ja mittojen edellyttämät kunnostuskohteet ohjelman mukaisesti sekä selvittämällä ja edistämällä HCT-rekkojen käyttöönottoa. | 1. Rakentamissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä 2. Saimaan kanavan sulkujen korjaus jatkuu 3. Jäänmurtokalustoa kehitetään ja testataan. 5. Junaliikenteen reaaliaikaisen optimoinnin edelleen kehittäminen (ensimmäiset käyttöönotot on aloitettu) 6. HCT -kuljetusten edellyttämät muutokset ohjelmoitu. | |
| 3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet | |||
| Viraston tuottamat tiedot mahdollistavat uuden liiketoiminnan | |||
| Älykkään robotisaation ja automaation periaatepäätöksen toimeenpano sekä hallinnonalan yhteisen liikenteen automaation tiekartan toimeenpano | Liikennevirasto ennakoi ja edistää liikenteen automatisaation kehittymistä kaikissa liikennemuodoissa sekä osallistuu tiekartan toimeenpanoon suunnitelmien mukaisesti. | ||
| Virasto automatisoi tietojen keruuta sekä tehostaa tiedon hyödyntämistä omassa toiminnassaan | |||
| — automaattinen tietojenkeruu | Vuodelle 2016 suunnitellut tutkimus- ja kehittämisprojektit on toteutettu, tiedonkeruukokeilujen avoin haku on järjestetty ja siihen liittyvät kokeilut on sovittu sekä selvitetty kaupallisten toimijoiden tuottaman liikennetiedon laatua. Asiakasvuorovaikutuksen kehittämisen konseptointi tehtiin ja vuoropuhelualustoja kokeiltiin. | Tiedonkeruukokeilujen tulokset analysoidaan ja päätetään, mitkä uudet menettelyt otetaan tuotantokäyttöön. Toteutetaan osana viraston digitalisaation osahankkeita 1 (liikenne ja liikkuminen), 3 (tienpito) ja 4 (radanpito) sekä Aurora-kokeiluekosysteemin puitteissa. Liikkumistiedon keruussa ja käsittelyssä noudatetaan MyData-periaatteita. | Liikennevirasto kehittää reaaliaikaisen tiedon määrän lisäämiseksi liikenteeseen ja väylänpitoon liittyvää tiedon keruuta, käsittelyä, anonymisointia ja analytiikkaa, toteuttaa laaja-alaisia kokeiluja sekä noudattaa näiden yhteydessä avoin- ja MyData-periaatteita tietoturva- ja yksityisyydensuojakysymykset huomioiden. Liikennevirasto kehittää asiakasvuorovaikutukseen uusia sähköisiä palvelukanavia. |
| — analytiikan kehittäminen | Virastoon on kehitetty systemaattista analytiikkaosaamista ja se hyödyntää myös ulkopuolisia verkostoja ja palveluntuottajia. | ||
| — asiakaslähtöiset reaaliaikaiset vuoropuhelualustat ja käsittelyprosessit sekä MyData -toimintamalli | Virasto on kehittänyt digitaalisia asiakasvuorovaikutuskanavia, jotka osittain korvaavat perinteisiä kanavia. Toimenpiteet toteutetaan viraston digitalisaation osahankkeessa 6 (asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi). | ||
| 5. Liikenne- ja viestintäverkot | |||
| Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden | |||
| Huonokuntoiset päällystetyt tiet, km (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) (enintään) | 950/5 600 | 950/5 700 | 950/5 700 |
| Huonokuntoiset maantie- ja ratasillat, kpl (enintään) | 750 | 790 | 800 |
| Painorajoitetut maantiesillat, kpl (enintään) | 444 | 470 | 470 |
| Rataverkon kuntoindeksi | 97 | 96 | 96 |
| Huonokuntoiset turvalaitteet rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylillä, % (enintään) | 6,9 | 9 | 8,5 |
| Korjausvelkaohjelman toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa. | Vähintään 95 % korjausvelkaohjelman kohteista on valmistunut vuoden 2018 loppuun mennessä. | ||
| Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua | |||
| Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana (asteikko 1—5) | tutkimusta ei tehdä | 3,1 | tutkimusta ei tehdä |
| Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) | tutkimusta ei tehdä | 3,4 | tutkimusta ei tehdä |
| Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden tilaan, % tyytymättömiä enintään | - | 49 | 47 |
| Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) | 2,6 | 1,5 | 1,5 |
| Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) | 5,1 | 4,0 | 4,0 |
| Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä väylänpidon toimin, kpl | 21 | 15 | 15 |
| Liikenneverkon toimintavarmuus paranee. | |||
| Talvimerenkulun odotusaika, h (enintään) | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
| Liikennevirasto täsmentää ja toimeenpanee rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä 31.5.2018 mennessä siten, että Trafi voi myöntää uuden turvallisuusluvan ilman ehtoja. | 1. Rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen osana Liikenneviraston johtamista 2. riskienhallinnan menettelyiden ja turvallisuuspoikkeamien käsittelyn varmistaminen sekä palveluntuottajien valvonnan tehostaminen, 3. oman ja palveluntuottajien osaamisen varmistaminen sekä 4. liikenteenhallinnan palvelukokonaisuuden määrittely ja palveluntuottajien ohjeistaminen. | ||
| TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | |||
| Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus | |||
| Työn tuottavuuden kasvu, % | 1,0 | 1,0 | 1,0 |
| Kokonaistuottavuuden kasvu, % | -2,4 | 0,2 | 0,2 |
| Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 132 | 120 | 120 |
Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)
| 2016 toteutuma | 2017 varsinainen talousarvio | 2018 esitys |
|
| Toimintamenot (01) | 83,0 | 74,3 | 73,0 |
| Tulot toiminnasta | 1,6 | 1,1 | 1,1 |
| Toimintamenot | 84,6 | 75,4 | 74,1 |
| Perusväylänpito (20) | 1 105,3 | 1 272,0 | 1 398,0 |
| Tulot | 63,5 | 49,8 | 53,6 |
| — Ratamaksu | 40,4 | 38,8 | 45,0 |
| — Muut tulot | 23,1 | 11,0 | 8,6 |
| Menot | 1 168,8 | 1 321,8 | 1 451,6 |
| Päivittäinen kunnossapito | 338,9 | 406,2 | 409,8 |
| — Hoito | 290,6 | 339,6 | 339,7 |
| — Käyttö | 48,3 | 66,6 | 70,1 |
| Ylläpito | 414,8 | 357,2 | 341,6 |
| — Korjaus | 65,1 | 52,5 | 53,0 |
| — Elinkaaren hallinta | 344,2 | 288,2 | 271,2 |
| — Omaisuuden hallinta | 5,5 | 16,5 | 17,4 |
| Parantaminen | 148,9 | 72,7 | 65,4 |
| — Liikenneväylien parantamisinvestoinnit | 103,8 | 28,2 | 24,0 |
| — Liikenteen hallinnan järjestelmät | 18,0 | 22,5 | 21,0 |
| — Suunnittelu | 27,1 | 22,0 | 20,4 |
| Liikenteen palvelut | 171,2 | 181,7 | 181,8 |
| — Liikenteen ohjaus ja informaatio | 69,1 | 74,7 | 77,6 |
| — Jäänmurto | 47,1 | 52,1 | 49,4 |
| — Maantielauttaliikenne | 51,6 | 50,4 | 49,3 |
| — Merikartoitus | 3,4 | 4,5 | 5,5 |
| Korjausvelan vähentäminen | 95,0 | 304,0 | 453,0 |
| Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) | 541,6 | 469,2 | 481,7 |
| Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 21,3 | 35,0 | 35,0 |
| Väyläverkon kehittäminen (77) | 368,2 | 272,8 | 323,7 |
| Eräät väylähankkeet (78) | 51,9 | 54,4 | - |
| Elinkaarirahoitushankkeet (79) | 100,2 | 107,0 | 123,0 |
| Nettomenot yhteensä | 1 729,9 | 1 815,5 | 1 898,0 |
| Bruttomenot yhteensä | 1 795,0 | 1 866,4 | 1 952,7 |
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
| 2016 toteutuma | 2017 arvio | muutos | 2018 arvio | muutos | |
| Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
| Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia | 93 783 | 95 846 | 2,2 % | 97 955 | 2,2 % |
| Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa | 18,9 | 19,3 | 2,1 % | 19,7 | 2,1 % |
| Väylämaksutuotot, 1 000 euroa | 46 335 | 46 800 | 1,0 % | 47 400 | 1,3 % |
| Muut tuotot, 1 000 euroa | 24 | 200 | 733,3 % | 200 | 0,0 % |
| Kustannukset, 1 000 euroa | 83 748 | 92 346 | 10,3 % | 93 886 | 1,7 % |
| Kustannusvastaavuus | 55,4 % | 50,9 % | -4,5 %-yks. | 50,7 % | -0,2 %-yks. |
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 014 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Selvitysosa: Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.
Liikenneviraston tehtävänä on muun muassa:
Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle vuodelle 2018 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet on esitetty pääluokkaperustelujen yhteydessä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2016 toteutuma | 2017 varsinainen talousarvio | 2018 esitys |
|
| Bruttomenot | 84 593 | 75 413 | 74 114 |
| Bruttotulot | 1 571 | 1 100 | 1 100 |
| Nettomenot | 83 022 | 74 313 | 73 014 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 19 824 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 15 067 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yhteisrakentamisen tietopiste | 167 |
| Yhteisrakentamisen tietopiste (siirto momentille 31.40.01) | -167 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -165 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -66 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 1 |
| Palkkaliukumasäästö | -103 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -26 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -397 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -390 |
| Työajan pidentäminen (Kiky) | -52 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -88 |
| Vuokrien indeksikorotus | 11 |
| Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -24 |
| Yhteensä | -1 299 |
| 2018 talousarvio | 73 014 000 |
| 2017 talousarvio | 74 313 000 |
| 2016 tilinpäätös | 78 265 000 |
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 398 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa: Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 8,6 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 4,9 milj. euroa rataveroa.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 453 milj. euroa, josta 313 milj. euroa on hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta. Korjausvelan kasvu pyritään pysäyttämään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Korjausvelkatoimenpiteitä kohdistetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, siltojen kunnostamiseen, ratapihoihin, ratojen turvalaitteisiin ja raakapuuterminaalien kehittämiseen. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen sekä digitalisaation ja automatisaation edistämiseen. Näillä toimilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.
Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.
Päivittäisellä kunnossapidolla (410 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 70 milj. euroa.
Ylläpitoon käytetään 341 milj. euroa. Lisäksi korjausvelan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta ja kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään ylläpitoon 435 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Valtaosa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (271 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.
Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (24 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu). Suunnittelussa on huomioitu 10 milj. euron lisäys Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun. Lisäksi korjausvelkan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta käytetään väylänpidon digitalisaatiohankkeisiin 18 milj. euroa.
Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (78 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (49 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (49 milj. euroa) ja merikartoituksesta (5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 50,7 % vuonna 2018. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2018.
Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2016—2018 (milj. euroa)
| 2016 tilinpäätös | 2017 varsinainen talousarvio | 2018 esitys | |||||||
| bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
| Tienpito | 610 | - | 610 | 729 | - | 729 | 763 | - | 763 |
| Radanpito | 405 | 50 | 355 | 484 | 49 | 435 | 592 | 53 | 539 |
| Vesiväylänpito | 97 | 1 | 96 | 109 | 1 | 108 | 97 | 1 | 96 |
| Yhteensä | 1 112 | 51 | 1 061 | 1 322 | 50 | 1 272 | 1 452 | 54 | 1 398 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen erän poisto | -5 950 |
| Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen | 36 000 |
| Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke) | 126 000 |
| Pommisaareen liittyvä säästö | -3 000 |
| Raide-Jokeri (siirto momentille 31.10.77) | -2 000 |
| Säästöpäätös | -25 000 |
| Yhteensä | 126 050 |
| 2018 talousarvio | 1 398 000 000 |
| 2017 talousarvio | 1 271 950 000 |
| 2016 tilinpäätös | 1 061 400 000 |
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 31 500 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 31,5 milj. euroa vuonna 2018, 55 milj. euroa vuonna 2019, 50 milj. euroa vuonna 2020 ja 19,452 milj. euroa vuonna 2021. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien | |
| Matinkylä—Kivenlahti | 31 500 | 55 000 | 50 000 | 19 452 | 155 952 |
| Yhteensä | 31 500 | 55 000 | 50 000 | 19 452 | 155 952 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -51 500 |
| Yhteensä | -51 500 |
| 2018 talousarvio | 31 500 000 |
| 2017 talousarvio | 83 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 20 850 000 |
36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 16 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Liikennevirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.
Selvitysosa: Raide-Jokeri pikaraitiotie ja Tampereen raitiotie (1. ja 2. vaihe) -hankkeet saivat valtuuden vuoden 2017 talousarviossa.
Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 0,3 milj. euroa vuonna 2018, 15,0 milj. euroa vuonna 2019, 30,0 milj. euroa vuonna 2020, 30,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 8,7 milj. euroa myöhemmin. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.
Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 15,8 milj. euroa vuonna 2018, 19,6 milj. euroa vuonna 2019, 18,7 milj. euroa vuonna 2020, 0,95 milj. euroa vuonna 2021. 2. vaiheen kustannusten, yhteensä 15,95 milj. euroa, vuosijaottelu tarkentuu myöhemmin.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
| Raide-Jokerin pikaraitiotie | 300 | 15 000 | 30 000 | 30 000 | 8 700 | 84 000 |
| Tampereen raitiotie , 1. vaihe | 15 800 | 19 600 | 18 700 | 950 | - | 55 050 |
| Tampereen raitiotie, 2. vaihe | 15 950 | |||||
| Menot yhteensä | 16 100 | 34 600 | 48 700 | 30 950 | 8 700 | 155 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtionavustus raideliikennehankkeisiin | 16 100 |
| Yhteensä | 16 100 |
| 2018 talousarvio | 16 100 000 |
| 2017 talousarvio | — |
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.
Selvitysosa: Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
| 2018 talousarvio | 1 000 000 |
| 2017 talousarvio | 1 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 1 150 000 |
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.
Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.
| 2018 talousarvio | 13 000 000 |
| 2017 talousarvio | 13 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 8 000 000 |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen
7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa: Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.
| 2018 talousarvio | 34 997 000 |
| 2017 talousarvio | 34 997 000 |
| 2016 tilinpäätös | 21 259 012 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 323 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:
Uudet väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Kehä I Laajalahden kohta | 20 000 000 |
| Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | 7 000 000 |
| Kokkolan meriväylä | 45 000 000 |
| Vuosaaren meriväylä | 12 500 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
| Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 77 900 000 |
| Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
| Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
| Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Vt 4 Oulu—Kemi | 125 000 000 |
| Vt 5 Mikkeli—Juva | 121 000 000 |
| Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | 198 000 000 |
| Vt 12 Tillola—Keltti | 14 000 000 |
| Ratahankkeet | |
| Kehärata | 517 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
| Riihimäen kolmioraide | 12 500 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | 165 000 000 |
| Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | 5 700 000 |
| Uudenkaupungin radan sähköistys | 21 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Rauman meriväylä | 30 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 173 000 000 |
Selvitysosa: Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € | Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € | Arvioitu käyttö milj. € | Määräraha v. 2018 milj. € | Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
| Keskeneräiset väylähankkeet | |||||||
| Tiehankkeet | |||||||
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | LTA I 2014 | 2018 | 76,0 | 72,2 | 3,8 | - | |
| Vt 4 Oulu—Kemi | TA 2017 | 2021 | 125,0 | 7,0 | 47,5 | 70,5 | |
| Vt 5 Mikkeli—Juva | TA 2017 | 2021 | 121,0 | 5,0 | 42,0 | 74,0 | |
| Vt 12 Lahden eteläinen kehätie | TA 2017 | 2021 | 198,0 | 12,2 | 65,8 | 120,0 | |
| Vt 12 Tillola—Keltti | LTA 2017 | 2018 | 14,0 | 7,0 | 7,0 | - | |
| Ratahankkeet | |||||||
| Keski-Pasila, länsiraide | TA 2014 | 2020 | 40,0 | 27,0 | 9,0 | 4,0 | |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 68,7 | 17,6 | 63,7 | |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2020 | 60,0 | 24,0 | 15,0 | 21,0 | |
| Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen | TA 2017 | 2022 | 165,0 | 3,0 | 38,0 | 124,0 | |
| Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys | TA 2017 | 2018 | 5,7 | 2,0 | 3,6 | 2,1 | - |
| Uudenkaupungin radan sähköistys | LTA 2017 | 2021 | 21,0 | 2,0 | 8,0 | 11,0 | |
| Vesiväylähankkeet | |||||||
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | TA 2015 | 2018 | 40,0 | 28,0 | 8,0 | 4,0 | |
| Oulun meriväylä | LTA 2017 | 2019 | - | 12,5 | - | - | |
| Yhteiset väylähankkeet | |||||||
| Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt | LTA I 2015/TA 2017/TA 2018 | 2018 | 173,0 | 143,1 | 29,9 | - | |
| Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
| Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 188,7 | 2,0 | 415,3 | 298,7 | 492,2 | ||
| Uudet väylähankkeet | |||||||
| Kehä I Laajalahden kohta | TA 2018 | 2020 | 20,0 | 2,0 | 18,0 | ||
| Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt | TA 2018 | 2020 | 7,0 | 7,0 | - | ||
| Kokkolan meriväylä | TA 2018 | 2020 | 45,0 | 15,0 | 30,0 | ||
| Vuosaaren meriväylä | TA 2018 | 2020 | 12,5 | 1,0 | 11,5 | ||
| Uudet väylähankkeet yhteensä | 84,5 | 25,0 | 59,5 | ||||
| Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä | 1 273,2 | 2,0 | 415,3 | 323,7 | 551,7 |
Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:
Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä Kehä I:lle. Kehä I:n liikennemäärä vaihtelee vuodelle 2035 laaditun liikenne-ennusteen mukaan välillä 55 000—84 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:llä olevat nykyiset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja, jolloin liikenne ruuhkautuu voimakkaasti aamuin illoin. Ruuhkat heijastuvat jopa Mestarintunneliin saakka. Nykyiset liikennejärjestelyt ovat tulossa liikenteellisen ikänsä päähän. Myös Espoon kaupunki kehittää ympäröivää maankäyttöä huomioiden Kehä I:lle kaavaillut liikennejärjestelyt.
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen Kehä I:n välittömään tuntumaan siten, että Raide-Jokeri ja Kehä I risteävät eritasossa. Hanke mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti koko matkalle Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen.
Hankkeen myötä sujuvoitetaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymällä, sekä parantamalla liikenteen turvallisuutta eritasoratkaisuilla niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteenkin osalta. Välillä Turvesuontie—Turunväylä korvataan kaksi katuverkkoon liittyvää tasoliittymää yhdellä eritasoliittymällä ja parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen yhteyksiä ja meluesteitä.
Hankkeen kustannusarvio on 30,0 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion rahoitusosuus on 20,0 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,7.
Länsiväylä on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä pääväylistä. Länsiväylä palvelee läntisen pääkaupunkiseudun ja Lounais-Uudenmaan työmatkaliikennettä. Suunnittelualueen keskimääräisen arkivuorokauden liikennemäärät vaihtelevat noin 25 000—70 000 ajoneuvon välillä. Liikenne ruuhkautuu aamun- ja illan huipputuntien aikana.
Länsiväylä toimii Matinkylään ulottuvan Länsimetron liityntäliikenteen runkoreittinä. Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen jatkaa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehityskäytävää Lounais-Espooseen. Alueelle on kaavailtu 30 000—70 000 uutta asukasta mm. Finnoon tulevaan keskukseen ja tiivistämällä muiden asemanseutujen maankäyttöä. Metrojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa muutoksia joukkoliikenteen liityntäasemilla ja niiden ympäristöissä.
Hankkeen tavoitteena on turvata metron liityntäliikenteen sujuminen ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Samalla Länsiväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja häiriöherkkyys vähenee. Hankkeessa parannetaan Länsimetron jatkeen liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimivuutta muun muassa liikenteenhallinnallisin ja liikenteen ohjauksen toimenpitein, kaistajärjestelyin, viitoituksin ja tiedotustauluin.
Hankkeen kustannusarvio on 7,5 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion osuus on 7,0 milj. euroa.
Kokkolan sataman transito- ja konttikuljetusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2016 Kokkolan satama oli kuljetusmäärältään maamme neljänneksi suurin satama. Sataman kautta kuljetettiin 6,2 miljoonaa tonnia ulkomaankaupan kuljetuksia, josta transitoa oli noin 3,4 miljoonaa tonnia. Viennin osuus kuljetuksista on erittäin merkittävä (75 %). Kuljetusmäärien kasvua ennakoidaan kaivannaisteollisuudessa ja transitoliikenteessä.
Hankkeen tavoitteena on parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevan tavarakuljetusten kuljetustaloutta. Hankkeessa satamaan johtava 13,0 metrin meriväylä syvennetään 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä toteutetaan väylään liittyvät turvalaitetyöt.
Hankkeen kustannusarvio on 45,0 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 35 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,9.
Itämeren alueen konttialusliikenteen kehityksen myötä Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvussa, jolloin nykyisen väylän kulkusyvyys tulee jatkossa rajoittamaan satamaan kulkevien konttialusten kokoa ja heikentämään liikenteen toimintaedellytyksiä. Itämeren konttialusliikenteeseen on jo tilattu useita aluksia, joiden kulkusyvyys on noin 12,5 metriä.
Hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa alusten koon kasvaessa. Lisäksi hanke varmistaa Äänekosken biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Hankkeessa Vuosaaren satamaan johtava 11,0 metriä kulkusyvyinen meriväylä syvennetään 13,0 metriä kulkusyvyyden vaatimuksia vastaavaksi.
Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 12,5 milj. euroa ja Helsingin Satama Oy:n rahoitusosuus on 12,5 milj. euroa. Hankkeelle on mahdollista hakea TEN-tukea. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,8.
Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu vt 4/vt 13-tien muuttamisesta keskikaiteelliseksi Huutomäen eteläpuolella sekä Kuorejoen uuden sillan rakentamisesta. Valtuuden tarkistuksesta aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2018 on 5 milj. euroa
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien | |
| Keskeneräiset väylähankkeet | 293 700 | 226 900 | 166 500 | 98 800 | 785 900 |
| Uudet väylähankkeet | 25 000 | 46 000 | 13 500 | - | 84 500 |
| Menot yhteensä | 318 700 | 272 900 | 180 000 | 98 800 | 870 400 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 631 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Raide-Jokeri (siirto momentilta 31.10.20) | 2 000 |
| Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | 48 900 |
| Yhteensä | 50 900 |
| 2018 talousarvio | 323 700 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | 35 012 000 |
| 2017 talousarvio | 272 800 000 |
| 2016 tilinpäätös | 347 729 000 |
(78.) Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2017 talousarvio | 54 400 000 |
| 2016 tilinpäätös | 58 000 000 |
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 123 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa: Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2018 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € | Arvioitu käyttö milj. € | Määräraha v. 2018 milj. € | Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
| Keskeneräiset elinkaarihankkeet | ||||||
| E18 Muurla—Lohja | LTA I 2004 | 2008 | 700,0 | 369,3 | 42,0 | 288,7 |
| E18 Koskenkylä—Kotka | TA 2010 | 2014 | 650,0 | 204,8 | 50,0 | 395,2 |
| E18 Hamina—Vaalimaa | TA 2014 | 2018 | 660,0 | 29,0 | 31,0 | 540,0 |
| Yhteensä | 2 010,0 | 603,1 | 123,0 | 1 223,9 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien | |
| Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 123 000 | 114 000 | 108 800 | 878 103 | 1 223 903 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 293 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | 16 000 |
| Yhteensä | 16 000 |
| 2018 talousarvio | 123 000 000 |
| 2017 talousarvio | 107 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 109 026 000 |
Laajennettu haku
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
Yleisperustelut