Talousarvioesitys 2018

10. Liikenneverkko

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 982 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 328 km vuoden 2016 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

	v. 2016	v. 2017 (arvio)	v. 2018 (arvio)

Tie	14 994	14 994	15 058
Radat	4 567	4 658	4 728
Vesiväylät	198	213	216
Yhteensä	19 759	19 865	20 002

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2016 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Perusväylänpidon määrärahasta 453 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta.

Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.

Liikenneviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

— huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
— toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
— varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
— vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
— parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
— luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
— varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
— edistää liikenteen automatisaatiota
— avata ja hyödyntää viraston tuottamaan tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
— varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite	2016 toteutuma	2017 tavoite	2018 tavoite

TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut
Rataverkko ja sen palvelut toimivat tasapuolisesti kilpailun avautuessa
Ratapihojen kapasiteetin haltuunotto ja hallinta (toimintamallien kehittäminen, järjestelmäkehitys)			Kapasiteetinhallinta monitoimija ratapihoilla on tasapuolista ja toimivaa.
Henkilöliikenteen aikataulurakenteen haltuunotto (toimivuus) ja liikennöintitarpeiden yhteensovittaminen ja prosessin kehittäminen			Käsitellään ja yhteen sovitetaan kapasiteettihakemukset monitoimijaympäristön mukaisesti. Aikataulusuunnitteluosaamista ja sen edellyttämiä resursseja on vahvistettu.
Rataverkon palveluiden (liikenteen ohjaus) tasapuolisuuden varmistaminen		Toimintamallien muutos ratapihoilla, käyttöönotettu/kpl, käynnissä/kpl	Ratapihat toimivat monitoimijaympäristössä kilpailuneutraalisti.
2. Liikenteen energiareformi
Vähennetään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko
Rataverkon raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen kunnostaminen, kpl (vähintään)	5	3	3
Biotaloutta tukevan tieverkon parantaminen, km	1 018	1 600	1 000
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään)	2 900	2 850	2 800
Kestävät logistiset ketjut
Parannetaan rautatieliikenteen ja vesiliikenteen kilpailukykyä ja keskeisenä osana logistisia ketjuja edistetään tieliikenteen energiatehokkaita kuljetuksia. Hyödynnetään digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet		1. Yleissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä 2. Korjausvelkaohjelmassa suunniteltu Saimaan kanavan sulkujen korjaus 3. Jäänmurtokaluston kehittäminen Saimaan alueelle 4. Vesiliikenteen energiatehokkuuden parantaminen reittien optimointia kehittämällä 5. Rautatieliikenteen edistäminen tehdään pääosin osana muita painopisteitä, esim. akselipainojen nosto ja varikkojen ja raiteistojen kunnostaminen korjausvelkarahalla, markkinoiden kehittäminen. Junaliikenteen reaaliaikaisen optimoinnin edelleen kehittäminen. 6. Tieliikenteen energiatehokkuutta parannetaan huono-kuntoisten väylien parantamisella, toteuttamalla suurimpien sallittujen massojen ja mittojen edellyttämät kunnostuskohteet ohjelman mukaisesti sekä selvittämällä ja edistämällä HCT-rekkojen käyttöönottoa.	1. Rakentamissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä 2. Saimaan kanavan sulkujen korjaus jatkuu 3. Jäänmurtokalustoa kehitetään ja testataan. 5. Junaliikenteen reaaliaikaisen optimoinnin edelleen kehittäminen (ensimmäiset käyttöönotot on aloitettu) 6. HCT -kuljetusten edellyttämät muutokset ohjelmoitu.
3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet
Viraston tuottamat tiedot mahdollistavat uuden liiketoiminnan
Älykkään robotisaation ja automaation periaatepäätöksen toimeenpano sekä hallinnonalan yhteisen liikenteen automaation tiekartan toimeenpano			Liikennevirasto ennakoi ja edistää liikenteen automatisaation kehittymistä kaikissa liikennemuodoissa sekä osallistuu tiekartan toimeenpanoon suunnitelmien mukaisesti.
Virasto automatisoi tietojen keruuta sekä tehostaa tiedon hyödyntämistä omassa toiminnassaan
— automaattinen tietojenkeruu	Vuodelle 2016 suunnitellut tutkimus- ja kehittämisprojektit on toteutettu, tiedonkeruukokeilujen avoin haku on järjestetty ja siihen liittyvät kokeilut on sovittu sekä selvitetty kaupallisten toimijoiden tuottaman liikennetiedon laatua. Asiakasvuorovaikutuksen kehittämisen konseptointi tehtiin ja vuoropuhelualustoja kokeiltiin.	Tiedonkeruukokeilujen tulokset analysoidaan ja päätetään, mitkä uudet menettelyt otetaan tuotantokäyttöön. Toteutetaan osana viraston digitalisaation osahankkeita 1 (liikenne ja liikkuminen), 3 (tienpito) ja 4 (radanpito) sekä Aurora-kokeiluekosysteemin puitteissa. Liikkumistiedon keruussa ja käsittelyssä noudatetaan MyData-periaatteita.	Liikennevirasto kehittää reaaliaikaisen tiedon määrän lisäämiseksi liikenteeseen ja väylänpitoon liittyvää tiedon keruuta, käsittelyä, anonymisointia ja analytiikkaa, toteuttaa laaja-alaisia kokeiluja sekä noudattaa näiden yhteydessä avoin- ja MyData-periaatteita tietoturva- ja yksityisyydensuojakysymykset huomioiden. Liikennevirasto kehittää asiakasvuorovaikutukseen uusia sähköisiä palvelukanavia.
— analytiikan kehittäminen		Virastoon on kehitetty systemaattista analytiikkaosaamista ja se hyödyntää myös ulkopuolisia verkostoja ja palveluntuottajia.
— asiakaslähtöiset reaaliaikaiset vuoropuhelualustat ja käsittelyprosessit sekä MyData -toimintamalli		Virasto on kehittänyt digitaalisia asiakasvuorovaikutuskanavia, jotka osittain korvaavat perinteisiä kanavia. Toimenpiteet toteutetaan viraston digitalisaation osahankkeessa 6 (asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi).
5. Liikenne- ja viestintäverkot
Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
Huonokuntoiset päällystetyt tiet, km (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) (enintään)	950/5 600	950/5 700	950/5 700
Huonokuntoiset maantie- ja ratasillat, kpl (enintään)	750	790	800
Painorajoitetut maantiesillat, kpl (enintään)	444	470	470
Rataverkon kuntoindeksi	97	96	96
Huonokuntoiset turvalaitteet rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylillä, % (enintään)	6,9	9	8,5
Korjausvelkaohjelman toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa.			Vähintään 95 % korjausvelkaohjelman kohteista on valmistunut vuoden 2018 loppuun mennessä.
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana (asteikko 1—5)	tutkimusta ei tehdä	3,1	tutkimusta ei tehdä
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5)	tutkimusta ei tehdä	3,4	tutkimusta ei tehdä
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden tilaan, % tyytymättömiä enintään	-	49	47
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään)	2,6	1,5	1,5
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään)	5,1	4,0	4,0
Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä väylänpidon toimin, kpl	21	15	15
Liikenneverkon toimintavarmuus paranee.
Talvimerenkulun odotusaika, h (enintään)	3,4	3,5	3,5
Liikennevirasto täsmentää ja toimeenpanee rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä 31.5.2018 mennessä siten, että Trafi voi myöntää uuden turvallisuusluvan ilman ehtoja.			1. Rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen osana Liikenneviraston johtamista 2. riskienhallinnan menettelyiden ja turvallisuuspoikkeamien käsittelyn varmistaminen sekä palveluntuottajien valvonnan tehostaminen, 3. oman ja palveluntuottajien osaamisen varmistaminen sekä 4. liikenteenhallinnan palvelukokonaisuuden määrittely ja palveluntuottajien ohjeistaminen.
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus
Työn tuottavuuden kasvu, %	1,0	1,0	1,0
Kokonaistuottavuuden kasvu, %	-2,4	0,2	0,2
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %	132	120	120

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)

	2016 toteutuma	2017 varsinainen talousarvio	2018 esitys

Toimintamenot (01)	83,0	74,3	73,0
Tulot toiminnasta	1,6	1,1	1,1
Toimintamenot	84,6	75,4	74,1
Perusväylänpito (20)	1 105,3	1 272,0	1 398,0
Tulot	63,5	49,8	53,6
— Ratamaksu	40,4	38,8	45,0
— Muut tulot	23,1	11,0	8,6
Menot	1 168,8	1 321,8	1 451,6
Päivittäinen kunnossapito	338,9	406,2	409,8
— Hoito	290,6	339,6	339,7
— Käyttö	48,3	66,6	70,1
Ylläpito	414,8	357,2	341,6
— Korjaus	65,1	52,5	53,0
— Elinkaaren hallinta	344,2	288,2	271,2
— Omaisuuden hallinta	5,5	16,5	17,4
Parantaminen	148,9	72,7	65,4
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit	103,8	28,2	24,0
— Liikenteen hallinnan järjestelmät	18,0	22,5	21,0
— Suunnittelu	27,1	22,0	20,4
Liikenteen palvelut	171,2	181,7	181,8
— Liikenteen ohjaus ja informaatio	69,1	74,7	77,6
— Jäänmurto	47,1	52,1	49,4
— Maantielauttaliikenne	51,6	50,4	49,3
— Merikartoitus	3,4	4,5	5,5
Korjausvelan vähentäminen	95,0	304,0	453,0
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79)	541,6	469,2	481,7
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76)	21,3	35,0	35,0
Väyläverkon kehittäminen (77)	368,2	272,8	323,7
Eräät väylähankkeet (78)	51,9	54,4	-
Elinkaarirahoitushankkeet (79)	100,2	107,0	123,0
Nettomenot yhteensä	1 729,9	1 815,5	1 898,0

Bruttomenot yhteensä	1 795,0	1 866,4	1 952,7

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

	2016 toteutuma	2017 arvio	muutos	2018 arvio	muutos

Väylämaksuilla katettava toiminta
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia	93 783	95 846	2,2 %	97 955	2,2 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa	18,9	19,3	2,1 %	19,7	2,1 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa	46 335	46 800	1,0 %	47 400	1,3 %
Muut tuotot, 1 000 euroa	24	200	733,3 %	200	0,0 %
Kustannukset, 1 000 euroa	83 748	92 346	10,3 %	93 886	1,7 %
Kustannusvastaavuus	55,4 %	50,9 %	-4,5 %-yks.	50,7 %	-0,2 %-yks.

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 014 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikenneviraston tehtävänä on muun muassa:

— vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta
— ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
— vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta
— vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
— osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
— huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä
— turvata talvimerenkulun edellytykset
— kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta
— kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle vuodelle 2018 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet on esitetty pääluokkaperustelujen yhteydessä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2016 toteutuma	2017 varsinainen talousarvio	2018 esitys

Bruttomenot	84 593	75 413	74 114
Bruttotulot	1 571	1 100	1 100
Nettomenot	83 022	74 313	73 014

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	19 824
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	15 067

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Yhteisrakentamisen tietopiste	167
Yhteisrakentamisen tietopiste (siirto momentille 31.40.01)	-167
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)	-165
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)	-66
Lomarahojen alentaminen (Kiky)	1
Palkkaliukumasäästö	-103
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)	-26
Toimintamenojen tuottavuussäästö	-397
Toimintamenosäästö (HO 2015)	-390
Työajan pidentäminen (Kiky)	-52
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)	-88
Vuokrien indeksikorotus	11
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö	-24
Yhteensä	-1 299

2018 talousarvio	73 014 000
2017 talousarvio	74 313 000
2016 tilinpäätös	78 265 000

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 398 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 8,6 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 4,9 milj. euroa rataveroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 453 milj. euroa, josta 313 milj. euroa on hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta. Korjausvelan kasvu pyritään pysäyttämään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Korjausvelkatoimenpiteitä kohdistetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, siltojen kunnostamiseen, ratapihoihin, ratojen turvalaitteisiin ja raakapuuterminaalien kehittämiseen. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen sekä digitalisaation ja automatisaation edistämiseen. Näillä toimilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäisellä kunnossapidolla (410 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 70 milj. euroa.

Ylläpitoon käytetään 341 milj. euroa. Lisäksi korjausvelan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta ja kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään ylläpitoon 435 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Valtaosa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (271 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (24 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu). Suunnittelussa on huomioitu 10 milj. euron lisäys Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun. Lisäksi korjausvelkan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta käytetään väylänpidon digitalisaatiohankkeisiin 18 milj. euroa.

Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (78 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (49 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (49 milj. euroa) ja merikartoituksesta (5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 50,7 % vuonna 2018. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2018.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

	2016 tilinpäätös			2017 varsinainen talousarvio			2018 esitys
	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot	bruttomenot	bruttotulot	nettomenot

Tienpito	610	-	610	729	-	729	763	-	763
Radanpito	405	50	355	484	49	435	592	53	539
Vesiväylänpito	97	1	96	109	1	108	97	1	96
Yhteensä	1 112	51	1 061	1 322	50	1 272	1 452	54	1 398

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteisen erän poisto	-5 950
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen	36 000
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke)	126 000
Pommisaareen liittyvä säästö	-3 000
Raide-Jokeri (siirto momentille 31.10.77)	-2 000
Säästöpäätös	-25 000
Yhteensä	126 050

2018 talousarvio	1 398 000 000
2017 talousarvio	1 271 950 000
2016 tilinpäätös	1 061 400 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 31 500 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 31,5 milj. euroa vuonna 2018, 55 milj. euroa vuonna 2019, 50 milj. euroa vuonna 2020 ja 19,452 milj. euroa vuonna 2021. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2018	2019	2020	2021	Yhteensä vuodesta 2018 lähtien

Matinkylä—Kivenlahti	31 500	55 000	50 000	19 452	155 952
Yhteensä	31 500	55 000	50 000	19 452	155 952

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tasomuutos	-51 500
Yhteensä	-51 500

2018 talousarvio	31 500 000
2017 talousarvio	83 000 000
2016 tilinpäätös	20 850 000

36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 16 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Liikennevirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.

Selvitysosa: Raide-Jokeri pikaraitiotie ja Tampereen raitiotie (1. ja 2. vaihe) -hankkeet saivat valtuuden vuoden 2017 talousarviossa.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 0,3 milj. euroa vuonna 2018, 15,0 milj. euroa vuonna 2019, 30,0 milj. euroa vuonna 2020, 30,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 8,7 milj. euroa myöhemmin. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 15,8 milj. euroa vuonna 2018, 19,6 milj. euroa vuonna 2019, 18,7 milj. euroa vuonna 2020, 0,95 milj. euroa vuonna 2021. 2. vaiheen kustannusten, yhteensä 15,95 milj. euroa, vuosijaottelu tarkentuu myöhemmin.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2018	2019	2020	2021	2022—	Yhteensä vuodesta 2018 lähtien

Raide-Jokerin pikaraitiotie	300	15 000	30 000	30 000	8 700	84 000
Tampereen raitiotie , 1. vaihe	15 800	19 600	18 700	950	-	55 050
Tampereen raitiotie, 2. vaihe						15 950
Menot yhteensä	16 100	34 600	48 700	30 950	8 700	155 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Valtionavustus raideliikennehankkeisiin	16 100
Yhteensä	16 100

2018 talousarvio	16 100 000
2017 talousarvio	—

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

Selvitysosa:Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

2018 talousarvio	1 000 000
2017 talousarvio	1 000 000
2016 tilinpäätös	1 150 000

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.

2018 talousarvio	13 000 000
2017 talousarvio	13 000 000
2016 tilinpäätös	8 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.

2018 talousarvio	34 997 000
2017 talousarvio	34 997 000
2016 tilinpäätös	21 259 012

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 323 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Vt 6 Lappeenranta—Imatra	177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 8 Turku—Pori	92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet	19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta	25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele	13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	14 000 000

Ratahankkeet
Kehärata	517 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	40 000 000
Riihimäen kolmioraide	12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Rauman meriväylä	30 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määräraha v. 2018 milj. €	Rahoitustarve myöhemmin milj. €

Keskeneräiset väylähankkeet
Tiehankkeet
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	LTA I 2014	2018	76,0		72,2	3,8	-
Vt 4 Oulu—Kemi	TA 2017	2021	125,0		7,0	47,5	70,5
Vt 5 Mikkeli—Juva	TA 2017	2021	121,0		5,0	42,0	74,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	TA 2017	2021	198,0		12,2	65,8	120,0
Vt 12 Tillola—Keltti	LTA 2017	2018	14,0		7,0	7,0	-

Ratahankkeet
Keski-Pasila, länsiraide	TA 2014	2020	40,0		27,0	9,0	4,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	TA 2015	2020	150,0		68,7	17,6	63,7
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	TA 2016	2020	60,0		24,0	15,0	21,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	TA 2017	2022	165,0		3,0	38,0	124,0
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	TA 2017	2018	5,7	2,0	3,6	2,1	-
Uudenkaupungin radan sähköistys	LTA 2017	2021	21,0		2,0	8,0	11,0

Vesiväylähankkeet
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	TA 2015	2018	40,0		28,0	8,0	4,0
Oulun meriväylä	LTA 2017	2019	-		12,5	-	-

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt	LTA I 2015/TA 2017/TA 2018	2018	173,0		143,1	29,9	-
Muu kehittämisen hankesuunnittelu					-	5,0	-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			1 188,7	2,0	415,3	298,7	492,2

Uudet väylähankkeet
Kehä I Laajalahden kohta	TA 2018	2020	20,0			2,0	18,0
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	TA 2018	2020	7,0			7,0	-
Kokkolan meriväylä	TA 2018	2020	45,0			15,0	30,0
Vuosaaren meriväylä	TA 2018	2020	12,5			1,0	11,5
Uudet väylähankkeet yhteensä			84,5			25,0	59,5
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä			1 273,2	2,0	415,3	323,7	551,7

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Kehä I Laajalahden kohta

Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä Kehä I:lle. Kehä I:n liikennemäärä vaihtelee vuodelle 2035 laaditun liikenne-ennusteen mukaan välillä 55 000—84 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:llä olevat nykyiset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja, jolloin liikenne ruuhkautuu voimakkaasti aamuin illoin. Ruuhkat heijastuvat jopa Mestarintunneliin saakka. Nykyiset liikennejärjestelyt ovat tulossa liikenteellisen ikänsä päähän. Myös Espoon kaupunki kehittää ympäröivää maankäyttöä huomioiden Kehä I:lle kaavaillut liikennejärjestelyt.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen Kehä I:n välittömään tuntumaan siten, että Raide-Jokeri ja Kehä I risteävät eritasossa. Hanke mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti koko matkalle Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen.

Hankkeen myötä sujuvoitetaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymällä, sekä parantamalla liikenteen turvallisuutta eritasoratkaisuilla niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteenkin osalta. Välillä Turvesuontie—Turunväylä korvataan kaksi katuverkkoon liittyvää tasoliittymää yhdellä eritasoliittymällä ja parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen yhteyksiä ja meluesteitä.

Hankkeen kustannusarvio on 30,0 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion rahoitusosuus on 20,0 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,7.

Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt

Länsiväylä on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä pääväylistä. Länsiväylä palvelee läntisen pääkaupunkiseudun ja Lounais-Uudenmaan työmatkaliikennettä. Suunnittelualueen keskimääräisen arkivuorokauden liikennemäärät vaihtelevat noin 25 000—70 000 ajoneuvon välillä. Liikenne ruuhkautuu aamun- ja illan huipputuntien aikana.

Länsiväylä toimii Matinkylään ulottuvan Länsimetron liityntäliikenteen runkoreittinä. Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen jatkaa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehityskäytävää Lounais-Espooseen. Alueelle on kaavailtu 30 000—70 000 uutta asukasta mm. Finnoon tulevaan keskukseen ja tiivistämällä muiden asemanseutujen maankäyttöä. Metrojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa muutoksia joukkoliikenteen liityntäasemilla ja niiden ympäristöissä.

Hankkeen tavoitteena on turvata metron liityntäliikenteen sujuminen ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Samalla Länsiväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja häiriöherkkyys vähenee. Hankkeessa parannetaan Länsimetron jatkeen liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimivuutta muun muassa liikenteenhallinnallisin ja liikenteen ohjauksen toimenpitein, kaistajärjestelyin, viitoituksin ja tiedotustauluin.

Hankkeen kustannusarvio on 7,5 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion osuus on 7,0 milj. euroa.

Kokkolan meriväylä

Kokkolan sataman transito- ja konttikuljetusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2016 Kokkolan satama oli kuljetusmäärältään maamme neljänneksi suurin satama. Sataman kautta kuljetettiin 6,2 miljoonaa tonnia ulkomaankaupan kuljetuksia, josta transitoa oli noin 3,4 miljoonaa tonnia. Viennin osuus kuljetuksista on erittäin merkittävä (75 %). Kuljetusmäärien kasvua ennakoidaan kaivannaisteollisuudessa ja transitoliikenteessä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevan tavarakuljetusten kuljetustaloutta. Hankkeessa satamaan johtava 13,0 metrin meriväylä syvennetään 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä toteutetaan väylään liittyvät turvalaitetyöt.

Hankkeen kustannusarvio on 45,0 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 35 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,9.

Vuosaaren meriväylä

Itämeren alueen konttialusliikenteen kehityksen myötä Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvussa, jolloin nykyisen väylän kulkusyvyys tulee jatkossa rajoittamaan satamaan kulkevien konttialusten kokoa ja heikentämään liikenteen toimintaedellytyksiä. Itämeren konttialusliikenteeseen on jo tilattu useita aluksia, joiden kulkusyvyys on noin 12,5 metriä.

Hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa alusten koon kasvaessa. Lisäksi hanke varmistaa Äänekosken biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Hankkeessa Vuosaaren satamaan johtava 11,0 metriä kulkusyvyinen meriväylä syvennetään 13,0 metriä kulkusyvyyden vaatimuksia vastaavaksi.

Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 12,5 milj. euroa ja Helsingin Satama Oy:n rahoitusosuus on 12,5 milj. euroa. Hankkeelle on mahdollista hakea TEN-tukea. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,8.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu vt 4/vt 13-tien muuttamisesta keskikaiteelliseksi Huutomäen eteläpuolella sekä Kuorejoen uuden sillan rakentamisesta. Valtuuden tarkistuksesta aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2018 on 5 milj. euroa

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2018	2019	2020	2021—	Yhteensä vuodesta 2018 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	293 700	226 900	166 500	98 800	785 900
Uudet väylähankkeet	25 000	46 000	13 500	-	84 500
Menot yhteensä	318 700	272 900	180 000	98 800	870 400

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 631 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Raide-Jokeri (siirto momentilta 31.10.20)	2 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos	48 900
Yhteensä	50 900

2018 talousarvio	323 700 000
2017 I lisätalousarvio	35 012 000
2017 talousarvio	272 800 000
2016 tilinpäätös	347 729 000

(78.) Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

2017 talousarvio	54 400 000
2016 tilinpäätös	58 000 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 123 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2018 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määräraha v. 2018 milj. €	Rahoitustarve myöhemmin milj. €

Keskeneräiset elinkaarihankkeet
E18 Muurla—Lohja	LTA I 2004	2008	700,0	369,3	42,0	288,7
E18 Koskenkylä—Kotka	TA 2010	2014	650,0	204,8	50,0	395,2
E18 Hamina—Vaalimaa	TA 2014	2018	660,0	29,0	31,0	540,0
Yhteensä			2 010,0	603,1	123,0	1 223,9

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2018	2019	2020	2021—	Yhteensä vuodesta 2018 lähtien

Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset	123 000	114 000	108 800	878 103	1 223 903

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 293 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos	16 000
Yhteensä	16 000

2018 talousarvio	123 000 000
2017 talousarvio	107 000 000
2016 tilinpäätös	109 026 000