Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2018

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 44,0 mrd. euroa vuonna 2018. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4,4 % vuodelle 2017 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verokertymään vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2018 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2018

Merkittävä osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2018 hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä palkansaajamaksujen korotusten kompensoimiseksi. Veronkevennyksen rahoittamiseksi alkoholin sekä lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään.

Ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla. Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen voimassaoloa jatketaan. Parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimpia vapautetaan verosta. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa.

Tupakkaveron korotuksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2018—2019. Korotukset toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2018 tupakkaveroa korotetaan kaksi kertaa, 1.1.2018 ja 1.7.2018. Autoverotusta kevennetään hallitusohjelman ja jo aiemmin säädetyn mukaisesti yhteensä noin 182 milj. eurolla vuosina 2016—2019. Alkoholiveroa korotetaan 100 milj. eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 milj. eurolla v. 2018. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Hallitusohjelman mukaisesti poistetaan varainsiirtovero tietyissä yhtiömuodon muutoksissa.

Kunnille kompensoidaan verotuksen kautta 60 milj. euroa kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen vaikutusta. Kompensaatio toteutetaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2018 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2018 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2018
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti -113 -123
— työn verotuksen keventäminen -174 -190
— solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen jatkaminen 28 30
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
— määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen 18 20
— yleisradioveron rakennemuutos -4 -7
Yhteisövero    
— kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen kompensaatio -53 -60
Valmisteverot    
— alkoholiveron korotus 90 100
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veronkorotus1) 46 52
— tupakkaveron korotus2) 17 68
— rataveron poisto ja väylämaksun puolitus -55 -55
Autovero    
— autoveron alennus3) -50 -50
Varainsiirtovero (ml. vaikutus yhteisöveron sekä ansio- ja pääomatuloveron tuottoon)    
— varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa -1 -7
Yhteensä -235 -205
— josta verotuottoa lisäävät 215 287
— josta verotuottoa vähentävät -450 -492

1) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat vuositasolla 45 milj. euroa.

2) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2018 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2017. Vuoden 2018 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2018 on 17 milj. euroa.

3) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2015—2018 (milj. euroa)

  2015
tilinpäätös
2016
tilinpäätös
2017 TA + I LTA 2018
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 597 13 261 13 400 14 498
Liikevaihtoon perustuvat verot 17 570 18 065 18 297 18 896
Valmisteverot 6 811 7 195 7 190 7 378
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 963 3 267 3 266 3 225
Yhteensä 39 941 41 787 42 153 43 997

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,9 prosenttiyksiköllä vuoteen 2017 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2016 2017 2018
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,1 43,2 42,2
Valtio 21,0 20,9 20,5
Kunnat 10,2 10,1 9,7
Soturahastot 12,9 12,2 11,9
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,1 43,2 42,2
Välittömät verot 16,8 17,0 16,5
Tuotannon ja tuonnin verot 14,4 14,0 13,8
Sosiaalivakuutusmaksut 13,0 12,2 11,9
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty yli 180 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2018 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 26,8 mrd. euroa, josta 17,5 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2017 ja 2018. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2018 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen korottaminen ansiotuloverokevennyksen yhteydessä. Työnantajien tarjoaman koulutuksen verovapaus on uusi verotuki, mutta sille ei pystytä laskemaan euromääräistä arviota. Lisäksi verotuista määräaikainen lapsivähennys ja muuttotavarana tuotujen autojen veroton maahantuonti päättyvät vuoden 2017 lopussa.

Verotuet 2017 ja 2018

  Tunnistetut
verotuet
2017,
kpl
Lasketut
verotuet
2017,
kpl
2017,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2018,
kpl
Lasketut
verotuet 2018,
kpl
2018,
milj. euroa
             
Henkilöverotus 53 42 17 005 53 41 17 540
Elinkeinoverotus 27 12 869 27 12 891
Maa- ja metsätalouden verotus 20 7 114 20 7 117
Varainsiirtoverotus 12 4 2 099 12 4 2 099
Kiinteistöverotus 7 5 615 7 5 615
Perintö- ja lahjaverotus 15 13 240 15 13 240
Arvonlisäverotus 20 17 3 014 20 17 3 068
Valmisteverotus 26 25 2 185 26 24 2 206
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 186 125 26 141 186 123 26 776

Osaston tuloarviot vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 13 261 408 13 149 000 14 498 000 1 349 000 10
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 382 216 9 029 000 9 511 000 482 000 5
02. Yhteisövero 3 267 837 3 567 000 4 194 000 627 000 18
03. Korkotulojen lähdevero 89 096 43 000 73 000 30 000 70
04. Perintö- ja lahjavero 522 260 510 000 720 000 210 000 41
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 18 064 551 18 111 200 18 895 700 784 500 4
01. Arvonlisävero 17 106 965 17 131 000 17 911 000 780 000 5
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 785 057 812 000 813 000 1 000 0
03. Apteekkivero 172 530 168 200 171 700 3 500 2
08. Valmisteverot 7 194 597 7 190 000 7 378 000 188 000 3
01. Tupakkavero 974 899 998 000 1 042 000 44 000 4
04. Alkoholijuomavero 1 354 468 1 373 000 1 487 000 114 000 8
05. Virvoitusjuomavero 254 971 158 000 151 000 -7 000 -4
07. Energiaverot 4 594 845 4 647 000 4 683 000 36 000 1
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 413 14 000 15 000 1 000 7
10. Muut verot 3 153 741 3 077 000 3 107 000 30 000 1
03. Autovero 963 541 853 000 896 000 43 000 5
05. Varainsiirtovero 857 628 817 000 786 000 -31 000 -4
06. Arpajaisvero 228 986 230 000 235 000 5 000 2
07. Ajoneuvovero 1 082 962 1 155 000 1 174 000 19 000 2
08. Jätevero 20 624 22 000 16 000 -6 000 -27
19. Muut veronluonteiset tulot 113 199 135 984 118 281 -17 703 -13
03. Ratavero 5 500 5 184 4 870 -314 -6
04. Eräät viestinnän maksut 28 974 40 704 20 369 -20 335 -50
05. Eräät liikenteen maksut 19 573 27 851 28 900 1 049 4
06. Väylämaksut 46 335 46 200 47 400 1 200 3
08. Öljyjätemaksu 3 825 4 000 4 000 0
09. Muut verotulot 5 975 6 000 6 000 0
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 015 3 595 3 795 200 6
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 0 2 450 2 947 497 20
Yhteensä 41 787 497 41 663 184 43 996 981 2 333 797 6