Talousarvioesitys 2018
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 44,0 mrd. euroa vuonna 2018. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4,4 % vuodelle 2017 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verokertymään vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2018 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:
- — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
- — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
- — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
- — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
- — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
- — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Merkittävä osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2018 hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä palkansaajamaksujen korotusten kompensoimiseksi. Veronkevennyksen rahoittamiseksi alkoholin sekä lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään.
Ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla. Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen voimassaoloa jatketaan. Parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimpia vapautetaan verosta. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa.
Tupakkaveron korotuksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2018—2019. Korotukset toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2018 tupakkaveroa korotetaan kaksi kertaa, 1.1.2018 ja 1.7.2018. Autoverotusta kevennetään hallitusohjelman ja jo aiemmin säädetyn mukaisesti yhteensä noin 182 milj. eurolla vuosina 2016—2019. Alkoholiveroa korotetaan 100 milj. eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 milj. eurolla v. 2018. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Hallitusohjelman mukaisesti poistetaan varainsiirtovero tietyissä yhtiömuodon muutoksissa.
Kunnille kompensoidaan verotuksen kautta 60 milj. euroa kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen vaikutusta. Kompensaatio toteutetaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.
Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2018 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.
Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2018 (milj. euroa)
| Vaikutus vuonna 2018 |
Vaikutus vuositasolla |
|
| Ansio- ja pääomatulovero | ||
| — ansiotuloverotuksen indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti | -113 | -123 |
| — työn verotuksen keventäminen | -174 | -190 |
| — solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen jatkaminen | 28 | 30 |
| — asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen | 16 | 17 |
| — määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen | 18 | 20 |
| — yleisradioveron rakennemuutos | -4 | -7 |
| Yhteisövero | ||
| — kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen kompensaatio | -53 | -60 |
| Valmisteverot | ||
|---|---|---|
| — alkoholiveron korotus | 90 | 100 |
| — lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veronkorotus1) | 46 | 52 |
| — tupakkaveron korotus2) | 17 | 68 |
| — rataveron poisto ja väylämaksun puolitus | -55 | -55 |
| Autovero | ||
| — autoveron alennus3) | -50 | -50 |
| Varainsiirtovero (ml. vaikutus yhteisöveron sekä ansio- ja pääomatuloveron tuottoon) | ||
| — varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa | -1 | -7 |
| Yhteensä | -235 | -205 |
| — josta verotuottoa lisäävät | 215 | 287 |
| — josta verotuottoa vähentävät | -450 | -492 |
1) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat vuositasolla 45 milj. euroa.
2) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2018 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2017. Vuoden 2018 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2018 on 17 milj. euroa.
3) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.
Verotulojen kehitys
Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2015—2018 (milj. euroa)
| 2015 tilinpäätös |
2016 tilinpäätös |
2017 TA + I LTA | 2018 esitys |
|
| Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot | 12 597 | 13 261 | 13 400 | 14 498 |
| Liikevaihtoon perustuvat verot | 17 570 | 18 065 | 18 297 | 18 896 |
| Valmisteverot | 6 811 | 7 195 | 7 190 | 7 378 |
| Muut verot ja veronluonteiset tulot | 2 963 | 3 267 | 3 266 | 3 225 |
| Yhteensä | 39 941 | 41 787 | 42 153 | 43 997 |
Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,9 prosenttiyksiköllä vuoteen 2017 nähden.
Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta
| 2016 | 2017 | 2018 | |
| Sektoreittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 44,1 | 43,2 | 42,2 |
| Valtio | 21,0 | 20,9 | 20,5 |
| Kunnat | 10,2 | 10,1 | 9,7 |
| Soturahastot | 12,9 | 12,2 | 11,9 |
| Verolajeittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 44,1 | 43,2 | 42,2 |
| Välittömät verot | 16,8 | 17,0 | 16,5 |
| Tuotannon ja tuonnin verot | 14,4 | 14,0 | 13,8 |
| Sosiaalivakuutusmaksut | 13,0 | 12,2 | 11,9 |
Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).
Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.
Verotukia on tällä hetkellä määritelty yli 180 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2018 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 26,8 mrd. euroa, josta 17,5 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2017 ja 2018. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.
Vuonna 2018 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen korottaminen ansiotuloverokevennyksen yhteydessä. Työnantajien tarjoaman koulutuksen verovapaus on uusi verotuki, mutta sille ei pystytä laskemaan euromääräistä arviota. Lisäksi verotuista määräaikainen lapsivähennys ja muuttotavarana tuotujen autojen veroton maahantuonti päättyvät vuoden 2017 lopussa.
Verotuet 2017 ja 2018
| Tunnistetut verotuet 2017, kpl |
Lasketut verotuet 2017, kpl |
2017, milj. euroa |
Tunnistetut verotuet 2018, kpl |
Lasketut verotuet 2018, kpl |
2018, milj. euroa |
|
| Henkilöverotus | 53 | 42 | 17 005 | 53 | 41 | 17 540 |
| Elinkeinoverotus | 27 | 12 | 869 | 27 | 12 | 891 |
| Maa- ja metsätalouden verotus | 20 | 7 | 114 | 20 | 7 | 117 |
| Varainsiirtoverotus | 12 | 4 | 2 099 | 12 | 4 | 2 099 |
| Kiinteistöverotus | 7 | 5 | 615 | 7 | 5 | 615 |
| Perintö- ja lahjaverotus | 15 | 13 | 240 | 15 | 13 | 240 |
| Arvonlisäverotus | 20 | 17 | 3 014 | 20 | 17 | 3 068 |
| Valmisteverotus | 26 | 25 | 2 185 | 26 | 24 | 2 206 |
| Sosiaalivakuutusmaksut | 6 | 0 | ei voida laskea | 6 | 0 | ei voida laskea |
| Yhteensä | 186 | 125 | 26 141 | 186 | 123 | 26 776 |
Osaston tuloarviot vuosina 2016—2018
| v. 2016 tilinpäätös 1000 € |
v. 2017 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2018 esitys 1000 € |
Muutos 2017—2018 |
|||
| 1000 € | % | |||||
| 01. | Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot | 13 261 408 | 13 149 000 | 14 498 000 | 1 349 000 | 10 |
| 01. | Ansio- ja pääomatuloverot | 9 382 216 | 9 029 000 | 9 511 000 | 482 000 | 5 |
| 02. | Yhteisövero | 3 267 837 | 3 567 000 | 4 194 000 | 627 000 | 18 |
| 03. | Korkotulojen lähdevero | 89 096 | 43 000 | 73 000 | 30 000 | 70 |
| 04. | Perintö- ja lahjavero | 522 260 | 510 000 | 720 000 | 210 000 | 41 |
| 04. | Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut | 18 064 551 | 18 111 200 | 18 895 700 | 784 500 | 4 |
| 01. | Arvonlisävero | 17 106 965 | 17 131 000 | 17 911 000 | 780 000 | 5 |
| 02. | Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero | 785 057 | 812 000 | 813 000 | 1 000 | 0 |
| 03. | Apteekkivero | 172 530 | 168 200 | 171 700 | 3 500 | 2 |
| 08. | Valmisteverot | 7 194 597 | 7 190 000 | 7 378 000 | 188 000 | 3 |
| 01. | Tupakkavero | 974 899 | 998 000 | 1 042 000 | 44 000 | 4 |
| 04. | Alkoholijuomavero | 1 354 468 | 1 373 000 | 1 487 000 | 114 000 | 8 |
| 05. | Virvoitusjuomavero | 254 971 | 158 000 | 151 000 | -7 000 | -4 |
| 07. | Energiaverot | 4 594 845 | 4 647 000 | 4 683 000 | 36 000 | 1 |
| 08. | Eräiden juomapakkausten valmistevero | 15 413 | 14 000 | 15 000 | 1 000 | 7 |
| 10. | Muut verot | 3 153 741 | 3 077 000 | 3 107 000 | 30 000 | 1 |
| 03. | Autovero | 963 541 | 853 000 | 896 000 | 43 000 | 5 |
| 05. | Varainsiirtovero | 857 628 | 817 000 | 786 000 | -31 000 | -4 |
| 06. | Arpajaisvero | 228 986 | 230 000 | 235 000 | 5 000 | 2 |
| 07. | Ajoneuvovero | 1 082 962 | 1 155 000 | 1 174 000 | 19 000 | 2 |
| 08. | Jätevero | 20 624 | 22 000 | 16 000 | -6 000 | -27 |
| 19. | Muut veronluonteiset tulot | 113 199 | 135 984 | 118 281 | -17 703 | -13 |
| 03. | Ratavero | 5 500 | 5 184 | 4 870 | -314 | -6 |
| 04. | Eräät viestinnän maksut | 28 974 | 40 704 | 20 369 | -20 335 | -50 |
| 05. | Eräät liikenteen maksut | 19 573 | 27 851 | 28 900 | 1 049 | 4 |
| 06. | Väylämaksut | 46 335 | 46 200 | 47 400 | 1 200 | 3 |
| 08. | Öljyjätemaksu | 3 825 | 4 000 | 4 000 | — | 0 |
| 09. | Muut verotulot | 5 975 | 6 000 | 6 000 | — | 0 |
| 10. | Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu | 3 015 | 3 595 | 3 795 | 200 | 6 |
| 11. | Rahoitusvakausviraston hallintomaksut | 0 | 2 450 | 2 947 | 497 | 20 |
| Yhteensä | 41 787 497 | 41 663 184 | 43 996 981 | 2 333 797 | 6 | |