Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 6 302 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -4 500
Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuu -500
Päihteitä käyttävien äitien hoito 3 000
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1 000
Toimintamenosäästö (HO 2015) -270
Yhteensä -1 270

2018 talousarvio 6 302 000
2017 talousarvio 7 572 000
2016 tilinpäätös 5 507 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Itsemurhien ehkäisyohjelma

Itsemurhien määrä on vähentynyt, mutta laskevasta suunnasta huolimatta niiden määrä suhteessa väestöön on Suomessa edelleen korkeampi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Vuosittain itsemurhan tekee yli 700 ihmistä, ja jokaista itsemurhaan kuollutta aikuista kohti arvioidaan olevan 10—20 itsemurhayritystä. Itsemurhat ovat merkittävä työikäisen väestön kuolinsyy, joten niillä on inhimillisten menetysten lisäksi myös huomattavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Myös nuorten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt, mutta itsemurha on kuitenkin yksi yleisimpiä 15—19-vuotiaiden kuolinsyitä.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei ole erillistä itsemurhien ehkäisyohjelmaa eikä sellaista ole myöskään valmisteilla. Itsemurhien ehkäisemiseksi on sen sijaan menossa tai valmisteilla useita toimia. Tällainen on mm. hallituksen kärkihanke Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti, joka sisältää toimivia käytäntöjä ja toimenpiteitä itsemurhien ehkäisemiseksi. Käynnissä on myös sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n yhteinen hanke, jolla vahvistetaan perusterveydenhuollon henkilökunnan osaamista tunnistaa itsemurhavaara, sekä Käypä Hoito -suosituksen valmistelu, mikä tähtää itsemurhaa yrittäneen tai sen tehneen omaisten tukemiseen ja hoitamiseen terveydenhuollossa. Itsemurhien ehkäisy sisältyy myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien pitkän aikavälin linjausten valmisteluun.

Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna erillisen itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämistä, minkä avulla voidaan varmistaa koordinoitu ja eri hallinnonalojen yhteinen järjestelmällinen toiminta itsemurhien ehkäisemiseksi. Myös Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta siihen kuuluvine mielenterveysjärjestöineen on ehdottanut kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa, jota myös WHO on suosittanut. Kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma olisi tärkeä jatko aiemmin toimeenpannulle itsemurhien ehkäisyohjelmalle (1986—1996) sekä kansalliselle mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalle (2009—2015).

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelmassa otetaan huomioon myös itsemurhan tehneiden tai sitä yrittäneiden läheiset.

Päihdeäitien hoito

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että päihteitä käyttävien äitien hoitoon osoitetaan 3 milj. euron määräraha, sillä päihdeäitien hoidon rahoitus on ollut jo useiden vuosien ajan eduskunnan myöntämän erillisrahoituksen varassa. Myös vuodelle 2019 on varattu vastaava 3 milj. euron lisärahoitus, jolla turvataan päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus siirtymäkauden ajaksi ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että päihteitä käyttävien äitien palvelut vakiintuvat osaksi maakuntien palvelujärjestelmää.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 6 602 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.